Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen oli toimittajien grillattavana Radio Dein ja Kotimaan yhteisellä Piispan kyselytunnilla tänään keskiviikkona. Kahdella edellisellä kyselytunnilla Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka ottivat kantaa kirkon ja herätysliikkeiden kiristyneisiin suhteisiin. Tuolloin Jolkkonen varoitti nitistämästä naispappeuskriittisiä herätysliikkeitä ja Hintikka puolestaan totesi kuminauhan olevan katkeamispisteessä herätysliikkeiden kanssa.

– Minulla ei nyt ole tähän uutta kielikuvaa, jota sitten seuraavan viikon tai kahden ajan ruodittaisiin, Parkkinen totesi mutta kertoi pitävänsä kirkon ja herätysliikkeiden välien kiristymistä isona ja haastavana tilanteena.

Toisaalta Parkkisesta näyttää siltä, että järjestöissä ei ole yhteistä näkyä siitä, mikä nyt on kaikkein suurin erottava asia. Hän muistutti, että Lapuan hiippakunnassa syntynyt tilanne sikäläisen jumalanpalvelusyhteisön kanssa lähti siitä, että kantelu asiasta tuli yhteisön itsensä sisältä. Hän piti myös surullisena sitä, että järjestöistä hengellisen kotinsa löytäneet joutuvat nyt miettimään miten asennoituvat, jos pappisvirka ei ole heille erottava kysymys.

– Toisaalta järjestöt ovat myös sanoneet, että ne ovat itsenäisiä järjestöjä ja niiden ei oikeastaan tarvitse noudattaa tuomiokapitulin tai kirkon säädöksiä ja päätöksiä. Mitä piispa voi siinä tehdä, Parkkinen ihmetteli.

– Totta kai piispana minä lähden etsimään niitä kadonneita lampaita, jotka ovat meidän virkakäsityksestämme lähteneet eri teille. Mutta toisaalta, jos ei haluta kuulla sitä paimenen ääntä, vaan tehdään selkeä raja siihen, niin eipä siinä ole hirveästi piispalla tekemistä.

Piispalta tiedusteltiin myös hänen henkilökohtaista suhdettaan herätysliikkeisiin. Parkkinen totesi maksavansa jäsenmaksua Hengen uudistus kirkossamme ry:lle ja seurakuntapappina hoitaneensa yhteyksiä Kansan Raamattuseuraan. Parkkisen aviomies puolestaan on körttisukua.

– Olen joskus määritellyt itseäni vähän sellaiseksi, että olen karismaattinen körtti, Parkkinen sanoi.

MIKKELIN PIISPAN vastuulla on myös ollut suhteiden hoitaminen Inkerin kirkkoon. Siihen suhteeseen on viime vuosina tullut säröjä lähtien siitä, että Parkkisen piispanvihkimyspäivänä Inkerin kirkko vihki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä papikseen.

Parkkisen mukaan suhteet Inkerin kirkkoon ovat kuitenkin edelleen olemassa ja yhteyttä on pidetty.

– Ajattelen sillä tavalla, että vähän niin kuin meidän lähetysjärjestökysymyksissäkin, että jokaisella yhteisöllä on oikeus olla omanlaisensa. Inkerin kirkon täytyy saada olla omanlainen kirkko, siis sellainen kirkko, jonka identiteetin he ovat itse rakentaneet ja jonka äärellä he voivat suoraselkäisesti seisoa.

Parkkisen mielestä suhdetta Inkerin kirkkoon on hoidettava kirkkojen tasolla, ei lähetysjärjestötasolla.

– Minusta on hyvä ja myös piispa Laptev on sanonut, että he näkevät tässä myös hyviä puolia. He ovat vähän niin kuin pakonkin edessä joutuneet rakentamaan omaa identiteettiään. Siellä on nimenvaihdos menossa. Siellä etsitään uusia seurakuntia. Vähän tehdään seurakuntien istuttamistyötä.

Piispa Mari Parkkista grillaamassa olivat Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki, Elämä-lehden toimituspäällikkö Petri Vähäsarja, Kotimaan toimittaja Tuija Pyhäranta ja Radio Dein päätoimittaja Kai Kortelainen.

Lue myös:

Espoon piispa: kirkon kuminauha on katkeamispisteessä herätysliikkeiden kanssa

Jari Jolkkonen varoitti Piispan kyselytunnilla nitistämästä naispappeuskriittisiä herätysliikkeitä