Olisiko uskominen helpompaa, jos olisi elänyt Jeesuksen aikana ja nähnyt hänen tekemänsä tunnusteot? Näin saattaisi olla, mikäli usko olisi vain tiettyjen tosiasioiden hyväksymistä. Uskossa on kuitenkin kysymys ennen kaikkea suhteesta Jeesukseen. Ihmiset jakautuivat kahteen leiriin jo Jeesuksen aikana. Tämä ei johtunut siitä, että tosilla olisi ollut paremmat todisteet kuin toisilla. Samojen faktojen äärellä ihmiset päätyivät silloin ja päätyvät tänään täysin vastakohtaisiin johtopäätöksiin: toiset vastustamaan ja toiset seuraamaan Jeesusta.
Tanskalainen kristitty filosofi ja teologi Søren Kierkegaard arvioi, että ihmiset loukkaantuvat tai pahentuvat Kristuksessa siihen, miten inhimillinen ja jumalallinen yhdistyvät. Toiset pahentuvat siihen, että tavalliselta ihmiseltä vaikuttava mies toimii ja puhuu kuin Jumala, ja hylkäävät siksi hänet. Toiset taas loukkaantuvat siihen, että jumalallisuutensa osoittanut ihminen osoittautuukin heikoksi, kärsiväksi ja kuolevaksi. Edellinen näistä oli tyypillisempää niille, jotka suhtautuivat häneen alusta asti torjuvasti. Jälkimmäinen pahennuksen muoto taas sai jopa hänen opetuslapsensa jättämään hänet kärsimyksen ja häpeän hetkellä. Usko on koetuksella, kun todellinen Kristus ei vastaakaan sitä kuvaa, jonka olemme itse hänestä piirtäneet.
Päivän evankeliumitekstissä Johannes pohtii tätä ilmiötä Jesajan profetioiden äärellä. Jesajan kirjassa Johanneksen siteeraamat sanat ”Herra, kuka uskoi meidän sanomamme? Kenelle ilmaistiin Herran käsivarren voima?” aloittavat luvun 53 profetian Herran kärsivästä palvelijasta. Luvussa kuvataan edeltä käsin Kristuksen kärsimystä ja sovituskuolemaan hyvin pysäyttävällä tavalla.
Jesaja tunnisti Herran kärsivässä palvelijassa, jonka meidän rikkomuksemme olivat lävistäneet ja meidän pahat tekomme ruhjoneet, saman Jumalan kirkkauden, jonka oli nähnyt kutsumusnäyssänsä. Moni Jeesuksen aikalainen ei tunnistanut.
Hyväksymmekö sen, että Jumala kätkee voimansa, kunniansa ja kirkkautensa heikkouteen, häpeään ja vähäpätöisyyteen? Usko ilman tätä ristiriitaa ei ole kristinuskoa.
Pohdittavaksi: Mitä kautta olet päätynyt siihen käsitykseen Jeesuksesta, joka sinulla nyt on?
3. paastonajan sunnuntai: Jeesus, pahan valloittaja
Tekstit: Ps. 25:15, Ps. 25:11–20, Ps. 123:2, Jer. 26:12–16, Ilm. 3:14–19, Joh. 12:37–43
Liturginen väri on violetti tai sininen.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti on seurakunnan valittavissa.


