Evankelis-luterilainen kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamisessa seurakuntien omistamilla metsillä on suuri merkitys, sillä ne toimivat hiilinieluna ja kompensoivat siten päästöjä. Näin ajateltiin ainakin, kun ilmastotavoitteet julkaistiin vuonna 2019.
Sen jälkeen on kuultu vaihtelevia näkemyksiä ja käyty jopa kiistaa siitä, ovatko suomalaiset metsät hiilinieluja vai hiilipäästöjen lähteitä. Päästöihin ja metsien kasvuun liittyvät laskentamallit ovat niin monimutkaisia, että niiden arviointi ilman syvällistä asiantuntemusta on likimain mahdotonta.
Kokkolan seurakuntayhtymä on merkittävä metsänomistaja. Se omistaa noin 4 400 hehtaaria metsää. Yhtymän metsät ovat alueellaan tyypillisiä, sillä keskitilavuuden ja keskikasvun perusteella ne vastaavat maakunnan keskiarvoa.
Kokkolassa uutiset siitä, että metsät eivät olisikaan hiilinieluja, otettiin vastaan huolestuneina. Seurakuntayhtymän ilmastotavoitteet perustuvat nimittäin merkittävästi siihen, että päästöjen kompensointi metsillä olisi edelleen mahdollista.
Tämän varmistamiseksi seurakuntayhtymä tilasi Tapio Palvelut Oy:ltä selvityksen metsiensä hiilitaseesta. Laskennassa tarkasteltiin seurakuntayhtymän metsien hiilivaraston ja hiilensidonnan kehitystä sekä hiilivarastojen muutoksia 50 vuoden aikana.
TULOS OLI huojentava. Kokkolan seurakuntayhtymän metsät sitovat enemmän hiiltä kuin mitä yhtymän toiminnasta aiheutuu päästöjä. Pelkästään puuston hiilivaraston muutos sitoo hiiltä niin paljon, että sillä voisi kompensoida päästöt yli kolminkertaisesti, jos päästöt pysyvät nykyisellä tasolla. Tämän lisäksi tulee vielä metsien maaperään sitoutunut hiili. Tällainen hiilinegatiivisuus lienee vielä melko harvinaista.
Päästöjen osalta laskenta perustuu Suomen ympäristökeskuksen kehittämään malliin, jossa pohjatietoina käytetään yhtymän ostoja ja hankintakategorioiden keskimääräisiä hiilijalanjälkiä.
Tulos perustuu ennen kaikkea siihen, että metsistä otetaan puita ainoastaan kohtuullisesti. Hakkuut ovat vastanneet noin 75 prosenttia puuston kasvusta ja samaa osuutta käytettiin myös laskennassa.
Puuston kasvu on suurempaa kuin hakkuupoistuma yhteensä, joten puuston keski- ja kokonaistilavuudet lisääntyvät. Oletuksena on ollut, että metsien kasvu pysyy lähes samalla tasolla läpi laskentajakson. Ilmaston lämpenemisen mahdollisia vaikutuksia metsän kasvuun ei ole siis otettu laskennassa huomioon.
Pitkä tarkastelujakso on oleellista, sillä vuositasolla puusto vaihtelee hiilen lähteen ja hiilinielun välillä sen mukaan, mille vuosille hakkuut painottuvat suhteessa kasvuun. Viiden vuoden jaksojen keskiarvoina puusto toimii hiilinieluna koko ajan.
HAKKUIDEN TUOTTO seurakuntayhtymälle on ollut noin 400 000 euroa vuosittain. Tämä on noin 3,5 prosenttia yhtymän kokonaistuloista. Myös tulevia vuosikymmeniä koskevassa laskelmassa on tuloutus asetettu samalle tasolle, vaikka kukaan ei voikaan varmasti tietää, miten puun hinta kehittyy vuoteen 2075 mennessä.
Jos nykyinen toimintamalli muuttuu, metsien kyky sitoa hiiltä muuttuu siinä samalla. Seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö ja ympäristövastaava Veli-Matti Raappana sanoo, ettei näköpiirissä ole mitään tarvetta lisätä hakkuita.
− Meillä ei ole ollut viimeiseen kymmeneen vuoteen tarvetta hakata metsiä rahan takia. Hakkuita on tehty metsänhoidollisista syistä siten, että metsät pystyvät kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Raappanan mukaan seurakuntayhtymässä vallitsee hyvä konsensus siitä, että metsien hyödyntämisessä jatketaan nykyisellä toimintamallilla, jossa puuston määrä metsissä kasvaa. Samanaikaisesti halutaan kuitenkin panostaa päästöjen vähentämiseen. Kiinteistöissä on luovuttu fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä lämmityksessä ja sähköntuotannossa.
Seurakuntien omistuksessa on noin 0,7 prosenttia Suomen metsistä. Kirkon tilastojen mukaan vuonna 2024 puun myynti oli 553 000 kuutiometriä. Energiapuuksi seurakuntien metsiä hakataan vuosittain 50 000–60 000 kuutiometriä.
Jokaisella seurakunnalla on omanlaisensa tilanne. Joillakin on varaa jättää hakkaamatta, kuten Kokkolan seudulla. Joillakin metsät muodostavat taloudellisen kivijalan, joka mahdollistaa ylipäätänsä toiminnan. Voiko Kokkolan hiilitaselaskelmasta tehdä mitään yleistäviä johtopäätöksiä, kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Raappana?
− Hiilensidonnassa ei varauksetta kannata luottaa valtakunnallisiin laskelmiin, joten kannustan isoja metsänomistajia tekemään vastaavanlaisen hiilitaselaskelman. Se antaa käsityksen hakkuiden oikeasta määrästä myös hiilipäästöjen kannalta.
Lue myös:
Kirkko asetti ilmastotavoitteensa etujoukoissa – nyt sen saavuttaminen näyttää vaikealta
Ilmoita asiavirheestä