Pyhyydestä ja pyhityksestä

Isien elämäkerroissa luetaan eräästä miehestä, joka piti itseään suurena pyhimyksenä. Kun hän tahtoi tietää, kuinka korkealla sijalla hän oli istuva taivaassa, osoitettiin hänelle muuan soittoniekka, jonka kaltaiseksi hänen piti pyrkiä. Mies heti tämän luo kysymään: Veikkonen, mitähän hyvää sinä teet? Soittoniekka vastasi: En mitään muuta kuin soittelen maalaisten tansseissa; kerran satuin näkemään, miten kumppanini aikoivat raiskata erään neidon, sen minä estin ja pelastin hänet.

Toisen kerran hän taas kysyi, kenen kaltainen hänen pitäisi olla. Silloin vastattiin hänelle: Kahden aviovaimon. Näiltä hän taas kysymään samoin kuin soittajaltakin: Mitkä ovat teidän hyvät tekonne? He vastasivat: Emme tiedä mistään erikoisen pyhästä elämästä; meillä on kotimme ja lapsemme, joita me hoidamme parhaamme mukaan, – me olemme koettaneet elää niin, ettemme koskaan keskenämme riitaannu ja toisiamme soimaa.

Silloin pyhä isä sanoi lähtiessänsä: Nyt tiedän, ettei saa halveksia mitään säätyä, vaikka se kuinka alhaiselta tuntuisi. Kaikissa oloissa voi Jumalaa palvella ja elää hurskaasti, ja hänelle on jokainen otollinen, joka vain häntä pelkää ja tekee oikein, olkoon missä säädyssä tahansa…

Kristityksi tuleminen ja Jumalalle kelpaaminen ei riipu ulkonaisista olosuhteista, vaan sydämen muutoksesta: tiedät Jeesuksen oikeaksi Vapahtajaksi ja luotat häneen, Jumalaa kiittäen ja ylistäen hänen armostansa. Silloin Jumalalle kelpaa ulkonainen elämä ja säätykin.

Martti Luther, Huonepostilla, s. 89-90, SLEY, 1945.

Luther kertoo erakosta, joka eli vuosikausia yksinäisyydessä, kaukana pahasta maailmasta. Hän omistautui yksinomaan hengellisille harjoituksille. Kun hän sitten tahtoi tietää, kuinka pitkälle hän oli päässyt pyhityksessään, hän näki eräänä yönä näyn. Näyssä Jumala näytti hänelle läheisen kylän palvelustytön, johon hänen tuli verrata itseään. Hän kiiruhti matkaan ja kysyi palvelustytöltä, millaisia pyhiä tekoja tämä oli tehnyt. Mutta hän ei tiennyt mitään hyvistä teoista. Hän teki vain sen, mitä emäntä käski tekemään. Ja sitten hän kertoi, että kun hän kantoi halkoja, hän ajatteli Vapahtajaa, joka kantoi ristin hänen tähtensä ja joka kantoi myös hänen syntinsä ruumiissaan ristille. (1 Piet. 2:24)

Tämä lainaus Lutherilta löytyy ainakin ruotsalaisen herätyssaarnaajan C. O. Roseniuksen (1816─1868) hartauskirjasta ”Leipäset”, s. 13, jonka PerusSanoma Oy julkaisi vuonna 1990.

23 KOMMENTIT

  1. Mikä on kristinuskon ja natsismin ero?

    Kristinuskossa yksi kuolee kaikkien puolesta, natsismissa kaikki kuolevat yhden puolesta.

    Tämän on kertonut minulle teologiharjoitteluni ohjaaja pastori Aki Paavola. Hän oli puhunut näin eräässä koulussa pitämässään aamunavauksessa. Kuulemma joku koulun opettajista oli myös suuttunut hänelle, kun hän puhui tällaista.

  2. Pyhä ja pyhittäytyä määritelmän selitys leijailee milloin missäkin. Raamatullinen selitys sanalle tulee esille esimrkiksi VT:n puolella 4.Moos.15:
    40 niin muistakaa ja täyttäkää kaikki minun käskyni ja olkaa pyhät Jumalallenne

    UT:n puolella 1Piet 1:
    16 Sillä kirjoitettu on: ”Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä”.

    Kummankin esimerkin yhteydessä on täydellinen selitys siitä, että on kysymys pahasta, saastaisesta erottautumisesta, erossa pysymisestä.

    Siis kysymys ei ole seremoniaalinen, tehdä vaikutus ja jopa hämmästyttää.

    Mooseksenkirjan muoto ”.. olkaa pyhät JumalaLLENNE, on pelkistys näkymättömästä asiasta näkymättömälle, mihin kehoitetaan kiinnittämään katseemme. Eli vain Uskon kautta uskossa pyhitys on mahdollista.

    • Hebrealaiskirje:
      10:10 Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.

      Hebrealaiskirje:
      10:14 Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

    • Olen samaa mieltä ja Hebrealaiskirje avaa Kristuksen suuruutta , jota meidän on hyvä tutkia aika ajoin .

  3. Samaa mieltä Matias R:n kanssa. Lutherin ”pointti” on tietenkin siinä, että pyhä ja Jumalan mielen mukainen elämä ei toteudu itse valituissa hengellisissä harjoituksissa kuten katolisessa luostarielämässä vaan Jumalan sanassaan käskemässä arkisessa elämässä.

    Pyhityksen eri määritelmistä ja merkityksistä ei ehkä kannata ruveta taas väittelemään, kun sillä todellakin on useampia eri merkityksiä jo Raamatussa myöhemmästä kristikunnasta puhumattakaan. Eikä kyse tosiaankaan ole määritelmien ”leijailusta” vaan Raamatun rikkaudesta.

    • Marko Sjöblom hyvin koetat olla ”valvomassa” keskustelua ettei Totuuden mukainen pyhitys tule esille.

      Tuon Raamatun mukaisen pyhityksen, siis se on yksinkertaisesti kun ihminen tulee uskoon niin silloin lihanmieli korvataan Hengen mukaiseksi eli valheet vaihdetaan Totuuden sanoiksi.

      Täällä on niin monta ”portinvartijaa” jotka eivät tahdo että Totuutta tuodaan esille vaan että valhe saisi pitää vallan keskusteluista. Itse he eivät tee parannusta eivätkä antaisi muidenkaan sitä tehdä!

      Mitä tarkoittaa Jeesuksen sanat:

      Ilm. 22:11
      Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.

    • ”Joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.” Tämä kertoo selvästi, että Ari Pasasen ajatus, että ’kun ihminen tulee uskoon, silloin lihanmieli korvataan Hengen mukaiseksi’ ei pidä paikkaansa. Pyhittyminen on jatkuvaa kehittymistä Jumalan mielen mukaiseksi eikä pahan muuttumista pyhäksi kuin taikaiskusta.

    • Martti Pentti ehkä sanoitin huonosti eli kun ihminen tulee uskoon niin silloin todella alkaa mielen muutos lihanmielestä Jeesuksen mielen mukaiseksi, siis paino on alkaa.

      Tätä on Jeesuksen käsky opettaa pitämään kaikki mitä Hän on käskenyt pitämään. Kuka sitten opettaa, ainoastaanko ihmiset, ei vaan Pyhän Henkikin opettaa eli kirkastaa Jeesuksen sanoja.

      Sanoohan Paavalikin ettei hän saanut opetusta lihalta vaan Pyhältä Hengeltä.

    • Jatkan vielä että kuka täällä opettaisi pitämään kaikki mitä Jeesus on käskenyt pitämään, en kyllä löydä yhtään?

  4. Ja koska Herra Jeesus asuu meissä, niin kunnioittakaamme myös Häntä sentähden! Ajatelkaamme useammin Kristusta, notkistakaamme polvemme Hänen edessään useammin kuin silmämme avaamme ja suljemme, ja sanokaamme: ”Ah, rakas Jumalan Poika ja Vapahtajani, sinä Immanuelini! (Ks. Matt. 1:23) Sinulle olkoon kiitos ja ylistys! Ole ja pysy aina minussa, hallitse ja varjele minua voimallisesti! Ajattele ja puhu minussa ja anna menestystä kätteni töille!”

    Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 336, SLEY, 1925. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.

    • Mika Rantanen tuot niin paljon toisten ihmisten kirjoitelmia, siis minulle se kuvastaa että missä on rakkaus Jeesukseen eli Hänen sanoihin?

      Tuntuu kuin esittäisit toisten sanoilla millainen rakastamasi on, et tunne kohdetta itse!

    • Tuo on hyvä lainaus kun siinä ei anneta lihalle mitään puheenvuoroa edes ! Näin meidän katseemme tulisi kiinnittyä Kristukseen silloinkin kun synti painaa ja ahdistaa meitä !

    • Olen ajatellut, että antaa minua viisaampien puhua. Kun laitan sitaatteja, yhdyn hengessäni niihin. Olen laittanut tänne myös aika paljon Raamatun sitaatteja, joihin uskon. Eivät nekään ole minun ajatuksiani.

    • Keskustelet ihmisten kanssa, jotka osaavat itse lukea Uutta testamenttia, Ari Pasanen. On siis turha lainata Jeesuksen sanoja kertomatta, miten ne ymmärtää ja tulkitsee.

    • Erään tutkimuksen mukaan 72 vuorineuvosta tienasi n. 61 miljoonaa euroa = n. 850000 €/vuosi. No ei Sannakaan pikkurahan puutteessa ole. Vuonna 2024 tuloja yli 400000!

  5. Mika Rantanen

    Kiitos sinulle! Hyviä sitaatteja ja Raamatun jakeita edelleen. Syttyneet sydämet kiinnittävät katseen yhteen ainoaan ja oikeaan Voideltuun. Linja pysyy vakaana; Kristusta ja hänen voittoaan korotetaan. Lihalle ei kunniaa jaeta.

    Kunnia hänelle, jolle kunnia kuuluu!

    Johanneksen evankeliumi:
3:30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.

  6. Raamatun ratkaisun keskeisin asia on ylösnousemus. Tätä koskevassa keskustelussa on hiljan sanottu, ettei ylösnousemusta päästä lähestymään historiallisten todisteiden valossa. Historiallisesti on todettavissa vain opetuslasten ehdoton vakuuttuneisuus ylösnousemuksen todellisuudesta. Ne, jotka olivat olleet lähinnä Jeesusta ja pääsiäisen tapahtumia, olivat niin vakuuttuneita, että olivat valmiit kuolemaan tämän totuuden puolesta. Tätä on järjellisesti vaikea sivuuttaa. On tapana vastustaa kristinuskoa sanomalla, että ylösnousemus on tieteellisesti mahdoton, luonnonlait kieltävät sen. Tähän kätkeytyy väärinkäsitys luonnonlakien luonteesta. Ne eivät kiellä eivätkä käske. Ne ovat mallin luonteisia yleisiä selityksiä sille, miten luonnonilmiöitten on todettu yleensä tapahtuvan kontrolloiduissa oloissa. Tapahtuminen on kuitenkin aina ensisijaista. Ei ole mielekästä väittää yhdestäkään tapahtumasta, ettei se ole voinut tapahtua. Enintään voidaan todeta, ettei se noudata luonnonlakien avulla kuvattavaa yleistä tapahtumien kaavaa. Ei ole mitään rationaalista perustetta kieltää kerran tapahtuneen ainoalaatuisen tapahtuman todellisuutta. Ylösnousemuskin voidaan kieltää vain ateismin perusolettamuksesta lähtemällä.

    Kaarlo Kurki-Suonio, Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan emeritusprofessori. Etsimään ja löytämään, s. 12, Suomen Evankelisluterilainen Ylioppilas- ja Koululaislähetys, 1979.

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.