Piispainkokous saa pian eteensä Sleyn ja Kansanlähetyksen ohjauskeskustelujen muistiot jatkovalmisteluineen.

Kirkon virallisten lähetysjärjestöjen ohjauskeskustelumuistioita käsiteltiin ensimmäisen kerran jo viime lokakuussa. Sleyn ja Kansanlähetyksen osalta piispainkokous päätyi kuitenkin pyytämään järjestöiltä lisäselvitystä.

Syynä oli viime hetkellä piispainkokouksen tietoon tullut Kristian Tienhaaran pappisvihkimys Kenian luterilaisessa kirkossa. Tienhaara aloitti viime syksynä Kansanlähetyksen Uudenmaan piirijohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt Sleyn palveluksessa. Pappisvihkimyksensä aikaan Tienhaara ei ollut työsuhteessa kumpaankaan järjestöön.

PIISPAINKOKOUKSELLE ESITYKSEN asiasta on valmistellut Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko. Esityksen tiedot perustuvat järjestöjen antamiin selvityksiin. Kansanlähetyksen puolesta selvityksen antoi lähetysjohtaja Daniel Nummela ja Sleyn puolesta toiminnanjohtaja Tom Säilä.

Kansanlähetyksen antaman selvityksen mukaan järjestö ei ollut aktiivinen Tienhaaran pappisvihkimyksessä. Sitä, oliko Kansanlähetys vihkimyksestä tietoinen, ei esityksessä kerrota.

Sleyn selvityksen mukaan Tienhaaran pappisvihkimys tuli järjestölle yllätyksenä. Se sai asiasta tiedon sattumalta vasta pari päivää ennen vihkimystä.

KUMMANKIN JÄRJESTÖN osalta korostetaan, ettei Tienhaara ollut työsuhteessa niihin pappisvihkimyksensä aikaan. Näin ollen kyse ei ollut kirkon lähetysjärjestön lähetetyn työntekijän pappisvihkimyksestä ulkomaisessa kumppanikirkossa. Tähän liittyvistä kriteereistä piispainkokous päätti loppuvuodesta 2024.

Vihkimyksen jälkeen järjestöjen olisi kuitenkin tullut huolehtia siitä, että niiden tilaisuuksissa papillisissa tehtävissä toimiva henkilö on tietoinen kirkon säädöksistä. Tämän velvollisuuden kumpikin järjestö on päätösehdotuksen mukaan laiminlyönyt.

Piispainkokous on antanut toukokuussa 2023 ohjeen siitä, millä edellytyksin toisen kirkon pappi voi toimittaa kirkollisia toimituksia tai jumalanpalveluksia Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkon, kuten Kenian luterilaisen kirkon, pappi voi piispainkokouksen päätöksen mukaan toimittaa jumalanpalveluksia ja muita kirkollisia toimituksia. Niiden suorittamisesta on kuitenkin sovittava aina kirkkoherran kanssa. Kirkkoherran tehtävänä on huolehtia siitä, että pappi saa riittävät tiedot Suomen lainsäädännöstä ja muista huomioon otettavista seikoista.

Piispainkokous kokoontuu käsittelemään asiaa ensi tiistaina 27.1. Asialistalla on myös lähetystyön kokonaisarviointi, jota piispainkokous valmistelee kirkolliskokouksen pyynnöstä. Tavoitteena on, että kokonaisarviointi valmistuisi tämän vuoden loppuun mennessä.

Lue myös:

Jari Jolkkonen varoitti Piispan kyselytunnilla nitistämästä naispappeuskriittisiä herätysliikkeitä