Lähi-idän alueet, joille Raamatun tapahtumatkin sijoittuvat, ovat tulleet työvuosina tutuiksi arkeologi, dosentti Minna Silverille. Tieteellisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää muinaisten kulttuurien kehityskulkuja ja sitä, millaista ihmisten elämä on niissä ollut. Uusimpien tutkimusten mukaan Jerikossa on ollut asutusta jo yli 12 000 vuotta.

Etsimisen jännitys ja löytämisen ilo olivat jo lapsuudessa asioita, jotka kiehtoivat Minna Silveriä. Helsingin Kulosaaressa kasvanut tyttö kulki isänsä kanssa meren rannalla etsimässä aaltojen kuljettamia veneen kappaleita. Oli jännää tehdä löytöjä ja tutkia esineitä, vaikka kyseessä olisi ollut vain laudan pätkä, jossa oli nauloja.

Silverin kiinnostus arkeologiseen tutkimukseen ja etenkin Lähi-idän menneisyyteen sai sekin alkunsa lapsuudessa.

– Olin 14-vuotias, kun kuulin mieleenpainuvan kuvauksen siitä, miltä Mesopotamiassa näyttää. Siellä maisema on tasaista kuin merenpohja ja paikoitellen voi nähdä rauniokumpuja, jotka ovat ihmisten jättämiä jälkiä. Ne ovat jäänteitä muinaiskaupungeista, Silver kertoo.

Tämän kuvauksen hänelle antoi Itämaiden kirjallisuuden professori, teologi Aapeli Saarisalo (1896–1986), joka oli uransa aikana osallistunut useille arkeologisille kaivauksille Lähi-idässä.

– Saarisalo oli isäni ystävä ja sitä kautta pääsin vuonna 1975 haastattelemaan häntä erästä koulun uskonnon tehtävää varten. Saarisalosta tuli minulle suuri esikuva ja innoittaja, ja tämä varhainen haastattelu hänen kanssaan vaikutti voimakkaasti uravalintaani.

”Matkustin perheen kanssa Israeliin, jossa näimme arkeologisia kaivauksia. Mielessäni syttyi haave, että voi kun itsekin pääsisin jonain päivänä tekemään tällaista.”

Toinen merkittävä innoituksen lähde oli Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen lukeminen 12-vuotiaana.

– Sinuhen maailmaan uppoutuminen sai mielikuvitukseni liikkeelle ja vahvisti kiinnostustani Välimeren ja Lähi-idän korkeakulttuureihin, Silver muistelee innostuneena.

– Myöhemmin matkustin perheen kanssa Israeliin, jossa näimme arkeologisia kaivauksia. Mielessäni syttyi haave, että voi kun itsekin pääsisin jonain päivänä tekemään tällaista.

Haave toteutui jo ensimmäisen yliopisto-opiskeluvuoden jälkeen, jolloin Minna Silver osallistui vapaaehtoisena Daavidin kaupungin kaivauksiin Jerusalemissa.

Abrahamin aikaan

Silver on kansainvälisesti tunnettu arkeologi, joka on asunut ja työskennellyt suuren osan urastaan ulkomailla miehensä, arkeologi Kenneth Silverin kanssa.

Minna Silver on tutkinut Syyrian muinaismuistoja ja esimerkiksi Palmyran rauniokaupunkia, joka on Unescon maailmanperintölistalla. Keskeinen tutkimuskohde on ollut Jebel Bishrin vuoristoalue Syyrian pohjoisosassa, joka on ollut merkittävä alue niin kutsutulla Abrahamin aikakaudella noin 2000 eKr.

Ihmiskunnan sivilisaation kehdoksi kutsutaan Lähi-idässä Tigris- ja Eufrat-jokien välissä sijaitsevaa aluetta. Jokien ansiosta maa on viljavaa, kun taas ympärillä on autiomaata, merta ja vuoristoja.

Kaksoisvirtain maa eli Mesopotamia on yksi maanviljelyn synnyinsijoista ja ensimmäisiä paikkoja, jossa aloilleen asettuneet ihmiset alkoivat kehittää pysyvämpiä yhteisöjä. Metsästyksestä ja keräilystä siirryttiin kaupunkikulttuuriin.

Silverin erityisenä tutkimuskohteena on ollut amorilainen kulttuuri. Kyseessä oli Lähi-idässä elänyt muinainen paimentolaiskansa, joka perusti dynastioita Babylonian ja Assyrian kaltaisiin valtakuntiin.

Myös Sinuhe egyptiläisessä amorilaiset näyttelevät merkittävää roolia. Silverin mukaan muinaiset israelilaiset polveutuivat Mesopotamian alueelta lähteneistä amorilaisista. On siis hyvin mahdollista, että hebrealaisten kantaisä Abraham on alun perin ollut amorilainen.

Keidas autiomaassa

Silverin innoittajana ollut Saarisalo oli tavattoman tuottelias kirjoittaja, joka teki useita suurelle yleisölle tarkoitettuja Raamatun arkeologiaa käsitteleviä kirjoja.

Myös Silver kirjoittaa paljon. On tärkeää julkaista vuosien aikana kerättyä tietoa ja kertoa, mitä tutkijat ovat saaneet selville. Tuorein kirja Elää ja kuolla muinaisessa Jerikossa (Gaudeamus 2025) kertoo yhdestä maailman vanhimmasta kaupungista, jolla on ikää yli 10 000 vuotta.

Vanhassa testamentissa Jeriko tunnetaan paikkana, jonne israelilaisheimot hyökkäsivät Joosuan johdolla Egyptistä palatessaan. Joosuan kirjassa on mahdollisesti puristettu yhteen kertomukseen pitkän aikavälin tapahtumia: suullisena traditiona tallentunut kertomus on kirjallisessa muodossa kuvattu lyhyinä tapauksina.

– Jerikon alue on todella upea keidas keskellä autiomaata. Viljavaa keidasta ovat monet halunneet hallita, ja sen strateginen sijainti Jordanjoen tuntumassa on ollut tärkeä. Ennen kaikkea se on varhaista maanviljelysseutua, josta urbanisaatio on alkanut. Kehitys tapahtuu, kun ihminen asettuu aloilleen, alkaa viljellä, rakentaa, käy kauppaa ja kesyttää eläimet, Silver selittää.

Jerikossa tapahtui koko ihmiskunnan kannalta merkittäviä asioita. Esimerkiksi lukuisat rakennushankkeet kertovat sosiaalisesta organisoitumisesta. Yhteisöllä oli kuolemaan ja elämän hedelmällisyyteen liittyviä uskomuksia.

Myös vihollisiin kohdistuneen magian merkitys on riiteissä ilmeisesti ollut sosiaalisesti keskeistä. Haudoissa on esimerkkejä siitä, että vihollisilta katkottiin käsiä voitonmerkiksi.

Paimentolaiskulttuuri elää

Raamatun kertomuksissa voi huomata paimentolaiskulttuurin vaikutuksen. Yhä edelleen Lähi-idässä on alueita, joissa esimerkiksi beduiinit elävät hieman samaan tapaan kuin muinaiset israelilaiset.

Silver on työskennellyt yli kymmenen vuotta Syyriassa. Eräällä matkalla tuli mieleen Mooseksen kirjan kertomus, jossa enkeli saapuu Abrahamin teltalle ja Abraham haluaa heti tarjota ruokaa ja juomaa.

– Beduiinit tarjosivat aina meillekin jotakin, ja ilman mitään vastinetta. Saatoin hyvin kuvitella, että samalla tapaa oli eletty menneinä vuosituhansina. Ajatuksena on, että autiomaassa joku voi aina tarvita jotakin ja sinä voit olla seuraava tarvitsija. On liikuttavaa, miten vieraanvaraisia he ovat, Silver toteaa.

”Omassa elämässäni kristinusko on kaiken perusta. Koin uskonnollisen herätyksen jo 11-vuotiaana.”

Hänelle merkitsee todella paljon, että tutkimuskohteet ovat Raamatun syntysijoilla. Tieteellinen tutkimus ja elävä usko nivoutuvat Silverin elämässä kiinteästi yhteen. Tutkimusta tehdessä Raamatun tekstejä voi käyttää vertailuaineistona, ja toisaalta arkeologian kautta Raamatun kirjoituksia on mahdollista ymmärtää paremmin.

– Omassa elämässäni kristinusko on kaiken perusta. Koin uskonnollisen herätyksen jo 11-vuotiaana. Kävin erään lähetyssaarnaajan kanssa kirjeenvaihtoa ja myöhemmin olin mukana Jeesus-liikkeeksi kutsutussa hippiherätyksessä.

– Tuo herätys oli niin valtava ja merkittävä kokemus, että se on koko elämäni ajan ollut jotain, mitä kaipaan. Herätys on kuin innostuksen paloa ja valtava siunauksen aalto.

Konfliktit jatkuvat yhä

Kaukaisia aikakausia tutkittaessa tulee väistämättä mieleen Mika Waltarin kirjan Sinuhen toteamus, että ei ole mitään uutta auringon alla eikä ihmisyydessä mikään muutu. Ajatus on lainaus Saarnaajan kirjasta.

Uskonnolliset ja etniset kahakat jatkuvat edelleen. Arkeologin työkenttänä olevat kaupungit ja rauniokummut ovat usein muodostuneet juuri siten, että joku on hyökännyt, ja hyökkäyksen yhteydessä asutus vedetään raunioiksi ja rakennetaan taas myöhemmin uudelleen.

”Kohteista on tehty kolmiulotteisia kuvia muun muassa laserkeilaamalla. Näin kulttuuriaarteita on saatu säilytettyä digitaalisessa muodossa.”

Syyriassa erityisesti Palmyra on ollut Silvereille kiinnostava tutkimuskohde, mutta ennen kaikkea paikka, jossa pariskunta todella viihtyi. Toukokuussa 2015 ISIS miehitti Palmyran ja aloitti sen tarkoituksellisen tuhoamisen. Monet kulttuurihistoriallisesti korvaamattoman arvokkaat kohteet hävitettiin.

Palmyran iäkäs museonjohtaja Khaled al-Asa´ad, jonka kanssa Silverit olivat työskennelleet, jäi itsepintaisesti paikalle. Hänet mestattiin julkisesti.

– Kohteista on tehty kolmiulotteisia kuvia muun muassa laserkeilaamalla. Näin kulttuuriaarteita on saatu säilytettyä digitaalisessa muodossa. Samaa on nyt tehty esimerkiksi Ukrainassa. Oli muuten onni, että Notre Dame oli kuvattu, se auttoi jälleenrakentamisessa palon jälkeen.

Tutkijat pidätettiin

Vuonna 2014 Minna Silver nimitettiin arkeologian professoriksi Mardin Artuklun yliopistoon Turkissa. Kaupunki sijaitsee Irakin, Iranin ja Syyrian rajalla.

”Raamatun tapahtumat oli helppo kuvitella tällaiseen maisemaan.”

Oli erikoinen tunne katsella Mardinissa ensimmäisen kerran maisemia vuorelta Mesopotamian laaksoon.

– Siellä eräällä paikalla seisoessani tajusin, että näkymä oli juuri sama, mitä Aapeli Saarisalo oli minulle kuvaillut vuosikymmeniä aiemmin. Raamatun tapahtumat oli helppo kuvitella tällaiseen maisemaan. Tuntui, että omassa elämässäni ympyrä sulkeutui ja eräs vaihe oli tullut päätökseen. Ajatuksena oli, että jäisimme Mardiniin asumaan ja perustimme kotimme sinne. Mutta toisin kävi, Silver toteaa.

Turkissa vuonna 2016 tehdyn vallankaappausyrityksen jälkeen toiminta alueella muuttui yhä islamistisemmaksi ja länsimaisiin tutkijoihin alettiin suhtautua epäluuloisesti. Myös Silverit pidätettiin ja heitä uhattiin aseilla. Edessä oli nopea muutto Suomeen.

Lähi-idässä sodat jatkuvat. Israelissa oli paljon toiveikkuutta 1990-luvulla liittyen Jordanian kanssa tehtävään rauhansopimukseen. Presidentti Bill Clintonin aikaan Palestiinalle tarjottiin rauhansopimuksessa paljon, mutta viime hetkellä Jasser Arafat kieltäytyi siitä.

Ennen terroristijärjestö Hamasin hyökkäystä Israeliin olisi ollut käsillä toinen historiallinen hetki, sillä Saudi-Arabia kävi neuvotteluja Israelin valtion tunnustamisesta.

Tällä hetkellä myös Syyrian tilanne on yhä huono. Se on kuitenkin jäänyt medioissa Gazan varjoon. Syyriassa druuseja ja kristittyjä vainotaan yhä.

– Olen harmistunut, että julkisuudessa näitä asioita käsittelevät ihmiset, jotka arvioivat tilannetta nojatuolista käsin ilman todellista paikallistietämystä, Silver puuskahtaa.

– Itse olen vuosikymmeniä työskennellyt muslimien ja juutalaisten kanssa. Lähi-idässä eri kansat eivät lopulta ole niin erilaisia keskenään. Lisäksi ihmisten yksityiset näkemykset ja valtiollinen politiikka ovat eri asioita. Harva haluaa sotaa.

Demokratiaan olisi Silverin mukaan ihanteellista pyrkiä, mutta tie on pitkä. Ongelmia on vaikea ratkaista, kun taustalla on vahvat uskonnolliset näkökulmat. Länsimaissakin äärivoimat ovat vahvistuneet juuri Palestiinan kysymykseen liittyen.

Silver ei puolustele Israelin toimia Gazassa, mutta muistuttaa, että Israelilla on oltava oikeus omaan olemassaoloonsa.

Tutkimusmatkailijan jalanjäljissä

Mikäli ajassa matkustaminen olisi mahdollista, Silver ei ehkä lähtisi muinaisuuteen. Sen sijaan häntä kiehtoo 1900-luvun alku ja sitä seuranneet vuodet. Tähän häntä inspiroi kuuluisan englantilaisen tutkimusmatkailija Gertrude Bellin elämänvaiheet ja erityisesti matkat Lähi-idässä. Kyseiseen aikakauteen liittyy myös tieteen nousu.

Bell oli oman aikansa yhteiskunnassa poikkeuksellisen hyvin koulutettu ja kielitaitoinen nainen. Matkoillaan hän tallensi valokuvin kohtaamiaan ihmisiä ja paikkoja ja perehtyi henkilökohtaisesti alueen heimoihin.

– Bell onnistui Lähi-idässä luomiensa suhteiden kautta saamaan vaikutusvaltaisen aseman ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä poliittisessa tilanteessa. Hän vaikutti esimerkiksi Irakin nykyisen valtion muodostamiseen ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Lisäksi Bell tallensi arvokasta kulttuuriperintöä. Vuonna 1900 hän ratsasti Jerusalemista Jerikoon kapean Wadi Qeltin solan läpi ja valokuvasi reittiä. Samaan tapaan oli matkustettu vuosituhansien ajan ilman valtionrajoja. Bell kirjoitti tarkkanäköisiä kuvauksia muun muassa Syyriasta.

Myös Agatha Christie kuvaa tätä aikakautta elämänkerrassaan ja romaaneissaan. Hän oli avioitunut arkeologi Max Mallowanin kanssa, ja he viettivät useita vuosia yhdessä Lähi-idässä, missä Mallowan osallistui arkeologisiin kaivauksiin.

On kiehtova ajatus, että vielä 1900-luvun alussa oli mahdollista kulkea hevosella yli valtiorajojen, juuri niin kuin Gertrude Bellkin teki. Tänä päivänä yhä jatkuvat konfliktit vaikeuttavat alueiden vakautta.

– Israelin, Jordanian ja Egyptin solmimat rauhansopimukset ovat edistäneet tilannetta, mutta Israelin ja Syyrian väliset rauhanneuvottelut eivät ole edenneet. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta olisi tärkeää saada rajoja auki. Palestiinaa pidetään avoimena haavana. Väkivallan kierre olisi pakko saada pysäytettyä, mutta miten se onnistuisi, Minna Silver huokaa.

Juttu on julkaistu Askel-lehdessä 1/2026.

Ilmoita asiavirheestä