Jos maailmanpoliittisesti näyttää siltä, että elämme uuden aikakauden alkua, niin eletään sitä huomattavasti pienemmissäkin ympäristöissä, kuten Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Leveät ja rahakkaat ajat alkavat olla ohi.
Tämä näkyy siinä, miten moni seurakunta nyt kipuilee pakotettuna seurakuntaliitosten edessä. Mutta etenkin se näkyy Kirkkohallituksen muutoksessa.
Kirkkohallitus sai tällä viikolla loppuun syyskuusta 2024 alkaneen muutosprosessinsa, joka on pitänyt sen työntekijöitä löyhässä hirressä aina tähän saakka. Muutos ei tarkoita nyt vain säästötoimia vaan organisaation muutosta ja tekemisen karsimista.
Muutokseen Kirkkohallitusta lopulta patisti kirkolliskokouksen talousvaliokunta. Sen puheenjohtaja Tapio Tähtinen totesi lokakuussa 2024 Kotimaalle kahden säästökierroksen jälkeen, että Kirkkohallituksen ongelma on rakenteellinen eikä muuta vaihtoehtoa enää ole kuin lähteä korjaamaan sitä. Oli tehtävä valintoja ja priorisoitava tehtäviä.
Kirkkohallitus keskittyykin tulevaisuudessa ketterän kirkollisen kehittämistyön sijaan kirkon päätöksenteon tukemiseen ja strategisesti johdettuun vaikuttamistoimintaan. Jälkimmäinen tarkoittaa kirkon etujen ajamista ja toisaalta sen arvoista nousevaa vaikuttamista yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkolla olisi poliittista valtaa, mutta se ei käytä sitä, sanoi tunnetun konsulttitoimisto Milttonin johtava neuvonantaja Niilo Toivonen Kotimaan haastattelussa lokakuussa 2023. Toivonen totesi, ettei suomalalaisessa yhteiskunnassa kieltäydytä, kun kirkko kutsuu tapaamaan, ja kirkon mielipiteellä on merkitystä. Toivosen mukaan jostain syystä kirkko kuitenkin on näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kokoaan pienempi toimija.
Kirkon vaikuttamisen vaikeutena on Toivosen mielestä se, että se elää hitaampaa aikaa kuin muu yhteiskunta. Lisäksi on aina se kysymys, kuka kirkon ääntä saa käyttää, se kun on ollut moniääninen. Toivosen analyysiin voisi lisätä sen, että kirkosta tuntuu puuttuneen tahtoa ja puhtia.
Jos todella haluaa ajaa asiaansa, on sen eteen tehtävä töitä kaikin voimin. Vaikuttaminen on sinnikästä suhteiden luomista ja ylläpitämistä. Se vaatii myös syvälle menevää itsensä ja motiiviensa tuntemista niin ihmisiltä kuin kirkolta, sillä vain niin voi olla aidosti merkityksellinen. Ja kaikessa vaikuttamisessa juuri merkityksellisyys on se avain.
On hienoa, että Kirkkohallitus on saanut muutoksensa tähän vaiheeseen. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin. Hyvä on kuitenkin myös muistaa, että kirkko rakentuu seurakunnista, joista jokaisella on mahdollisuus olla vaikuttaja omalla alueellaan. Siinäkin olennaista on suhdetoiminta ja merkityksellisyys, jota seurakunta voi tarjota jäsenilleen vauvasta senioriin.
Lue myös:
Vaikuttamistoiminta nousee Kirkkohallituksen keskiöön: ”Tämä on nyt matka, jota lähdemme tekemään”
Kirkolla olisi poliittista valtaa, mutta se ei käytä sitä, Niilo Toivonen sanoo – Yhtenä…