Tilausilmoitus: Kotimaa, kristillis-yhteiskunnallinen lehti, alkaa ilmestyä Helsingissä niin pian kuin lupa on saatu, toiwottawasti vuoden 1906 alusta… Tällainen ilmoitus oli turkulaisessa Tähti-lehdessä 5. tammikuuta 1906.
Vuosina 1905–1909 havaittiin tarve saattaa ihmisten luettavaksi kristillis-yhteiskunnallista aineistoa. Tampereella ilmestyi Kristillisen Työväenliiton Työkansa ja Helsingissä Veljeys. Turussa alkoi 1909 ilmestyä Herättäjä. Se oli ainoa, jonka tausta ei ollut kristillinen työväenliike. Muista poiketen se ilmoitti olevansa kirkollis-yhteiskunnallinen sanomalehti. Herättäjä ei nimestään huolimatta liittynyt herännäisyyteen, vaan Lounais-Suomessa voimissaan olleeseen ”Hannulan herätykseen”.
Tähtikin ilmoitti olevansa kristillis-yhteiskunnallinen lehti. Kotimaa ja Tähti lähtivät liikkeelle ilmeisesti sovussa, sillä Kotimaassa julkaistiin Tähden ohjelmanjulistus.
Tähden toimittaja oli itseoppinut Oskari Vihantola. Lehtien puuhamiehiä yhdisti ilmeisesti edellä mainittuun Hannulan herätykseen liittynyt Turun Betel-kirkko. Ainakin Kotimaan perustajista Pekka Brofeldt oli puhujana Betelin paljon väkeä koonneissa juhlissa.
Betel-kirkko rakennettiin lähetyssaarnaaja Frans Hannulan johdolla. Se otettiin 1906 ”Hannulan herätyksestä” syntyneen Turun Lähetysyhdistyksen käyttöön.
Tähti levisi liikkeen piirissä ja ilmoitti ajavansa kristillisen sosialismin aatetta. Oskari Vihantola oli kuukauden verran kansanedustajakin. Ura katkesi tarkistuslaskentaan ja eduskunnan hajottamiseen. – Työväenliikkeen historiasta kirjoitettaessa on liian vähän kiinnitetty huomiota siihen, että ensimmäinen jakolinja vedettiin kristinuskon ja marksilaisuuden välille. Jako sosiaalidemokratiaan ja kommunismiin tapahtui myöhemmin.
Kristillis-yhteiskunnallisessa ajattelussa jakolinja asettui kansallisen näkemyksen ja sosialismin väliin. Kotimaa ilmoitti käsittelevänsä asioita ”Raamatun pohjalta puolueettomasti ja asiallisesti”. Kristillinen sosialismi ei juurikaan ollut lehden kiinnostuksen kohteena.
Betel-kirkon pappi oli aikalaisten arvostama K.R. Kares, joka myöhemmin kuului äärioikeistolaisen Lapuanliikkeen johtajiin. Herättäjän perustaminen saattaa liittyä Kareksen poliittisiin mielipiteisiin, mutta kiinnostavin henkilö on tässäkin Oskari Vihantola.
K.R. Kares ja Oskari Vihantola, silloin vielä Grönroos, syntyivät Satakunnassa, Kares Nakkilassa ja Vihantola Pomarkussa. Kares oli maanviljelijän poika, joka pääsi opintielle. Vihantolan lapsuuden perhe lähti Amerikkaan, ja poika jäi yksinään kotipaikalle. Vihantolan koulusivistys jäi kiertokouluun ja yhteen kehnosti sujuneeseen vuoteen oppikoulussa. Hän oli innokas lukija ja yritteliäs.
Molemmat miehet tulivat Turkuun 1900-luvun alussa. Vihantola ryhtyi toimittajaksi viimeistään 1905. Kares tuli 1908 Turun Lähetysyhdistyksen toiminnanjohtajaksi ja Betel-kirkon saarnaajaksi.
K.R. Kares kertoo Herättäjän perustamisesta: ”Muutettuani v. 1908 Turkuun olin samalla kansanedustajana valtiopäivillä. Eräänä päivänä saapui Helsingissä luokseni satakuntalainen Oskari Vihantola, etsijä minunlaiseni. Hän pyysi minua kanssaan perustamaan hengellistä viikkolehteä – jopa kaikkea! Mutta totta siitä tuli.”
Vihantola joutui näkemyserojen takia luopumaan Tähden toimittamisesta. Taloudellinen ahdinko pani hänet miettimään uutta leipäpuuta ja hän sai ajatuksen, että perustaisi uuden lehden K.R. Kareksen kanssa. Hän lähti saman tien Helsinkiin ja kertoo muistelmissaan:
”Hän (Kares) asui rovasti Sipilän kanssa samassa huoneessa. He olivat pitkällään vuoteessa, kun pääsin heidän asuntoonsa, ja siinä asennossa he olivat koko ajan, kun minä heidän luonaan viivyin. Menin heti asiaan ja kerroin miten Turkuun oli saatava uusi kristillis-yhteiskunnallinen viikkolehti. Kares kysyi, kuka tulisi toimittajaksi. Minä vastasin rohkeasti: Te tulisitte päätoimittajaksi ja minä toimitussihteeriksi. Tämän sanottuani purskahtivat molemmat miehet nauramaan. Minä pysyin vakavana ja kehitin edelleen asiaa.”
Herättäjä perustettiin, ja se koettiin Tähden piirissä kilpailijaksi, josta kehitettiin pilkkaruno: ”Herättäjä-Kares, ääneltänsä vares, tahtoo Tähden tappaa, saa nähdä kuinka nappaa.”
Vihantola liittyi nuorena lestadiolaiseen liikkeeseen, mutta suuntautui sitten herännäisyyteen, muutti K.R. Kareksen seurakuntaan Lapualle, suoritti saarnalupatutkinnon ja valittiin ensimmäiseksi Herättäjä-Yhdistyksen matkasaarnaajaksi. Lapualla hän perusti vielä yhden lehden Kareksen kanssa. ”Heräävä nuoriso” sai suurehkon levikin ja ilmestyi vielä pitkään sen jälkeen, kun Vihantola kuoli 1936. Herättäjä ilmestyi Turussa vuoteen 1985 saakka. K.R. Kares avusti sitä kuolemaansa asti. Hän kuoli 1942.
KOTIMAASSA JA Herättäjässä kristillisyyttä edustivat selvimmin hartauskirjoitukset. Tätä lähellä olivat kirkon toiminnasta kertovat hartaan sävyiset uutiset ja artikkelit. Kolmanneksi käsiteltiin laajasti yhteiskunnallisia asioita sekä kotimaassa että koko maailmassa.
Ilmeisesti vapaaehtoisuuden perustalla toimi kirjeenvaihtajia valtiopäivillä ja ulkomailla. Esimerkiksi Venäjällä vuonna 1906 riehunutta veristä kapinaa käsiteltiin laajoin artikkelein.
Taustastaan johtuen Herättäjä sai runsaasti aineistoa lähetyskentiltä. Kotimaa oli kuitenkin selvästi enemmän kiinnostunut kansainvälisistä tapahtumista.
Tultaessa 1930-luvulle oli sekä Kotimaassa että Herättäjässä yhä selvemmin nähtävissä ajan isänmaallinen henki. Herättäjässä Vaeltaja (Kares) kuvaili ihastuneena Lapuanliikkeen järjestämää talonpoikaismarssia. Molemmat lehdet seurasivat tarkasti Saksassa 1934 meneillään ollutta kirkkotaistelua asettuen lievästi tunnustuskirkon puolelle. Kansallissosialismia kannattaneen saksalaisten kristittyjen kirkon vaikeuksista kerrottiin yksityiskohtaisesti.
Katso myös:
Katso tästä Kotimaan juhladokumentti Auringonkiertoja