Kansliapäällikkö Niilo Pesonen myöntää, että Kirkkohallituksen säästöt näkyvät seurakunnissa. Osa Kirkkohallituksen seurakunnille suuntaamista viestinnän, koulutuksen ja kehittämisen palveluista loppuvat joko kokonaan tai jatkuvat supistettuina.
Kirkolliskokous on edellyttänyt, että Kirkon keskusrahaston toimintakatetta sopeutetaan kolmella miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja että sopeutus toteutetaan täysimääräisesti karsimalla Kirkkohallituksen toimintakuluja.
− Jotkin palvelut loppuvat, koska rahaa ei enää ole. En kuitenkaan usko, että tästä seuraa mitään ylitsepääsemättömiä vaikeuksia seurakunnissa, Pesonen sanoo.
Yksityiskohtaisemmin Pesonen ei päättyvistä palveluista kerro, koska neuvottelumenettely henkilöstön kanssa on kesken. Neuvottelut koskevat noin 170 työntekijää. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi tiistaina listauksen lopetettavista toiminnoista, mutta liitettä ei anneta julkisuuteen.
Päätöksen mukaan Kirkkohallituksesta vähennetään 31,6 henkilötyövuotta. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuviin irtisanomisiin liittyvät tuta-neuvottelut aloitettiin syyskuussa ja ne päättyvät tammikuussa. Silloin vasta selviää, mitkä toiminnot lopetetaan ja kenen työsuhde Kirkkohallituksessa päättyy.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ on vähennettävä, koska muuten säästöjä ei ole mahdollista saada aikaiseksi, Pesonen sanoo.
− Kirkon keskusrahastossa toteutettiin jo vuosina 2022–2023 kolmen miljoonan euron säästöt. Nämä säästöt pystyttiin toteuttamaan ilman henkilöstön irtisanomisia, mutta nyt ei ole enää muuta väylää kuin työntekijöiden määrän vähentäminen. Jonkin verran tosin leikataan myös toimintamäärärahoista.
Pesonen vahvistaa, että Kirkkohallituksen tarjoama koulutus vähenee oleellisesti.
− Lähtökohtana on, että sellaista koulutusta ei enää järjestetä, jonka seurakunnat voivat hankkia kohtuullisesti jostain muualta. Toisin päin sanottuna sellainen koulutus jää, jota mitään muu taho ei järjestä.
− Samoin tutkimustoiminnassa keskitytään sellaiseen, mitä kirkon toiminta erityisesti tarvitsee.
Ensi keväänä Kirkkohallitus laatii yhdessä tuomiokapitulien kanssa kokonaisselvityksen koulutuksesta. Koulutuksiin liittyy myös tilakysymys, ja Järvenpään koulutuskeskuksen tulevaisuutta selvitetään.
Pesonen viittaa säästöjen kohdentamisessa toukokuussa hyväksyttyyn Kirkkohallituksen palvelu- ja tehtävästrategiaan. Sen mukaan Kirkkohallitus keskittyy jatkossa ensisijaisesti kirkon yhteisen päätöksenteon tukemiseen sekä strategisesti johdettuun vaikuttamistoimintaan.
Palvelu- ja tehtävästrategian liite kertoo, mihin Kirkkohallitus keskittyy jatkossa. ”Kirkkohallituksen funktiot” -listauksen mukaan tehtävät liittyvät kolmeen pääluokkaan: päätöksenteko ja päätöksenteon tuki, vaikuttamistoiminta sekä päätöksenteon ja vaikuttamistoiminnan temaattinen tuki.
Päätöksenteon tuki kohdistuu kirkon ylimpiin päätöksentekoelimiin.
VAIKUTTAMISTOIMINTAA LISÄTÄÄN. Arvovaikuttamista tehdään strategisten kumppanien kanssa ja verkostoyhteistyössä. Arkkipiispan asemaa valtakunnallisena arvovaikuttajana korostetaan. Myös tutkimus- ja koulutustoiminta yhdistetään aikaisempaa suoremmin vaikuttamistyöhön.
Kirkkohallitukseen perustetaan vaikuttamisen matriisi ja sille palkataan johtaja. Vaikuttamistyöhön ohjataan myös aikaisempaa enemmän henkilöstön työpanosta.
Tuleeko Kirkkohallituksesta siis puhdas edunvalvontaorganisaatio?
− Ei samalla tavalla kuin jostain ammattiyhdistyksestä, mutta meidän tehtävämme on kuitenkin valvoa kirkon etua. Kukaan muu ei sitä tee. Tämän takia vaikuttamisen pitää olla selvästi johdettua toimintaa.
− Pitää kuitenkin muistaa, että kirkon vaikuttamistyö ei ole ainoastaan edunvalvontaa vaan mukana on myös arvovaikuttamista. Kysymykset toimeentulosta, diakonisesta avusta ja kuinka jokainen ihminen on arvokas liittyvät arvovaikuttamiseen.
Pesonen sanoo, että vaikuttamiseen panostetaan nyt aikaisempaa enemmän, koska toimintakenttä on muuttunut. Vaikuttaminen virkamiestasolla ei enää riitä, vaan nyt pitää tuoda esille kirkon näkemyksiä monella tasolla, myös poliittisessa päätöksenteossa.
− Meidän pitää saada koko kirkko puhumaan siitä, mitä kirkko tekee ja myös niistä arvoista mitä me edustamme. Kirkko on moniääninen yhteisö, mikä pitää ottaa vaikuttamisessa huomioon.
Samalla kun vaikuttamista lisätään, viestintää vähennetään. Esimerkiksi jotkin Kirkkohallituksen uutiskirjeet ovat loppumassa. Viestintä on vaikuttamista, joten mikä logiikka tässä on?
− Joudumme vähentämään kaikista toiminnoista. Viestinnän merkitys on suuri, mutta niin on myös seurakuntien tukemisen. Fakta on, että kolme miljoonaa pitää saada pois, eikä siihen päästä ilman näitä toimenpiteitä.
Onko näiden leikkausten jälkeen kaikki rönsyt karsittu pois? Tarvitaanko vielä uusia säästöjä?
− Kaikki rönsyt ja enemmänkin on nyt leikattu. Laskelmien mukaan nämä säästöt riittävät, ja voimme keskittyä strategian toteuttamiseen.
Lue myös:
Kirkkohallitus suunnittelee koulutuspäivien lopettamista ja tutkimuksen vähentämistä
Ilmoita asiavirheestä