Vladimir Putin pitää Ukrainaa epävaltiona, jonka juuret ovat Venäjässä. Totuus on toisin päin: Venäjä sai alkunsa Kiovan Rusista, jonka keskus oli Kiovassa.
Venäjää tutkinut professori Jukka Korpela on todennut, että Putin esittää Venäjälle 1700-luvun jälkeen vakiintunutta käsitystä historiasta. ”Venäjä on etnispoliittis-uskonnollinen kokonaisuus, jonka tae on sen jumalallinen johtaja”, kirjoittaa Korpela. Korpelan mukaan koko nykyisen Venäjän kuva omasta historiastaan on pahasti vääristynyt.
Kiovan Rusin varhaishistorian tärkein lähde on Nestorin kronikka. Nestor, merkittävin sen kirjoittajista, oli Kiovan luolaluostarin munkki ennen vuotta 1100. Nestorin kronikan yksityiskohtia on kyseenalaistettu, mutta siihen ja muihin aikansa kronikoihin pohjautuu tieto Kiovan Rusista vuosilta 859–1110. Parempaakaan tietoa kun ei ole säilynyt.
Nestorin kronikan mukaan tärkeä osa Kiovan Rusin synnyssä oli varjageilla. He olivat viikinkejä, jotka seilasivat Sveanmaan Roslagenista itään päin. Soudettuaan Laatokalle ja sieltä Olhavanjokea pitkin Novgorodiin varjagit ryhtyivät verottamaan slaavilaisia ja suomensukuisia heimoja, mutta vuonna 862 heidät karkotettiin. Varjagien lähdettyä syntyi sekasorto ja keskinäinen taistelu, ja pian varjagit kutsuttiin takaisin.
Nestorin kronikka kertoo: ”Tšuudit, slaavit, krivitšit ja vepsäläiset sanoivat russeille: Maamme on suuri ja rikas, mutta siitä puuttuu järjestys. Tulkaa ruhtinaaksemme, tulkaa hallitsemaan meitä.”
Tämän jälkeen varjagien päällikkö Rurik veljineen palasi takaisin. Rurik asettui aluksi Novgorodin lähelle ja vuonna 940 valtakunnan keskus siirtyi Kiovaan.
NIMI RUS liittyy maakuntanimeen Roslagen, josta tulee suomen sana Ruotsi. Roslagenin nimi taas tulee muinaisskandinavian verbistä soutaa. Kiova sijaitsi vesi- ja kauppareittien varrella ja sen kautta pääsi Konstantinopoliin asti, siis Kreikkaan.
Krimillä oli kreikkalainen kaupunki Khersonesos, jonka seudusta Nestorin kronikka sanoo näin: ”Venäjän ruhtinaalla ei ole oikeutta käydä tuossa maassa eikä missään sen kaupungissa sotaa, sillä tuo maa ei kuulu teille.” Putinin joukot valtasivat koko Krimin vuonna 2014.
Venäjästä käytettiin vuoteen 1721 asti nimitystä Rus, ja vasta silloin keisarikunnan nimeksi tuli Rossija eli Venäjä. Suomalaisissa kirjoissa on vanhastaan käytetty Kiovan Rusista nimitystä Kiovan Venäjä, joka on anakronistinen eli oman aikansa suhteen virheellinen ilmaus. Korpelan mielestä koko juttu ”Kiovan Muinais-Venäjästä” on humpuukia.
ENNEN KRISTINUSKOA Kiovan alueen heimojen ylimpinä jumalina olivat slaavilaisilla Perun ja varjageilla Odin ja Thor. Kristinuskon Jumalasta kuitenkin kuultiin Kiovassa jo 800-luvulla.
Varjagisukuinen Vladimir (Kiovan Rusin ruhtinaana vuosina 980–1015) päätti valita kansalleen uskonnon. Ensin hän tutustui neuvonantajiensa avulla tarjolla olleisiin uskontoihin.
Nestorin kronikka kertoo, miten valintaprosessi tapahtui: Vladimir oli tähän asti harjoittanut monenlaista rietastelua, johon silloinen islam olisi antanut hyvät mahdollisuudet. Kuitenkaan Vladimir ei halunnut ympärileikkausta eikä lopettaa sianlihan syömistä tai viinin juomista. Juutalaiset vaativat myös ympärileikkausta eivätkä hekään syöneet sianlihaa. Vladimir kysyi, missä heidän maansa sijaitsi. Juutalaiset joutuivat vastaamaan, että heidän Jumalansa oli vihastunut heidän isiinsä ja hajottanut heidät ympäri maailmaa. Vladimir ihmetteli: ”Jos Jumala rakastaisi teitä ja teidän lakianne, niin ei hän olisi hajottanut teitä eri puolille maailmaa. Ette kai te halua meille samaa kohtaloa?”
Paavin kirkko taas ei kelvannut, koska se vaati runsasta paastoamista. Myös kauneus puuttui Vladimirin lähettiläiden mukaan läntisen kirkon jumalanpalveluksista. Sen sijaan Vladimirin lähettiläisiin teki valtavan vaikutuksen kreikkalainen jumalanpalvelus: ”Emme tienneet, olimmeko taivaassa vai maan päällä, sillä maan päällä ei ole sellaista loistoa eikä sellaista kauneutta, emme edes tiedä, miten siitä kertoa, tiedämme vain sen, että Jumala on siellä ihmisten kanssa ja että heidän jumalanpalveluksensa on parempi kuin missään muussa maassa.”
Vladimir sai vuonna 988 vaimokseen Bysantin eli Itä-Rooman keisarin tyttären ja otti kasteen itsekin. Vladimirin kääntymykseen lienee vaikuttanut myös hänen isoäitinsä Olgan kääntyminen kristityksi 950-luvulla. Olga oli lähettänyt lähetystön Saksaan pyytämään lähetystyöntekijöitä.
Kasteensa jälkeen Vladimir kaadatti epäjumalien patsaat ja kastatti kaikki kiovalaiset Dnepr-joessa. Vladimir rakennutti kirkkoja, ja Kiovan Rusin hallinto sai kirjakielekseen kirkon kielen kirkkoslaavin.
Kasteensa jälkeen Vladimir kaadatti epäjumalien patsaat ja kastatti kaikki kiovalaiset Dnepr-joessa.
KIOVAN RUSISSA vallinneen perimysjärjestyksen mukaan suuriruhtinaan perintö ei tullut hänen pojalleen vaan vanhimmalle veljelleen. Rusin osien hallitsijoilla oli silti vakavia kiistoja vallanperimyksestä ja voimasuhteista. Mongolit valloittivat ja tuhosivat Kiovan vuonna 1240. Seuraavat 240 vuotta valtaa piti mongolien ja tataarien Kultainen Orda. Kirkko sai silti toimia. Lopullisesti Kiovan Rusin tuhosi 1300-luvulla musta surma.
Moskovan Venäjä alkoi kasvaa ja vahvistua. Kirkon pääpaikka, metropoliitanistuin, siirrettiin Moskovaan vuonna 1325. Kultainen Orda alkoi heikentyä ja kaanikunnat riidellä keskenään. Vuonna 1380 käytiin Kulikovon kentän taistelu. Tuo taistelu nosti Moskovan ruhtinaskunnan Venäjän johtoon. Kultainen Orda hajosi vuonna 1502. Krimin kaanikunta eli tataarivaltio hyökkäili ympäristöönsä vielä 1730-luvulla.
Vuonna 1453 turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin ja Bysantin valtakunta lakkasi olemasta. Vuonna 1478 Novgorod alistui lopullisesti Moskovan ylivaltaan. Lännessä naapurina oli uusi roomalaiskatolinen suurvalta, Puola-Liettua, jonka alueeseen kuului myös nykyiset Länsi-Ukraina ja Valko-Venäjä. 1500-luvulla Venäjällä keksittiin pitää Moskovaa ”kolmantena Roomana”.
MIKSI VENÄJÄLLÄ ajatellaan toisin kuin länsimaissa? Mauno Koiviston mukaan kristinuskon omaksuminen antoi Kiovan Rusille bysanttisen korkeakulttuurin, mutta ei antiikkiin perustuvaa sivistystä, mikä erotti sen sekä Bysantista että Länsi-Euroopasta. ”Kyky oppia keskustelemaan ja perustelemaan näkökohtia on tärkeä osa antiikin perinnettä, joka on välittynyt länsieurooppalaiseen ajatteluun. Tämä perinne puuttui Bysantista eikä sitä omaksuttu Venäjällä”, kirjoitti Koivisto.
Tsaari Iivana III:sta lähtien Venäjän ideologia on ollut hyökkäyksellinen. ”Tasankovaltion asetelma on se, että jos ei etene, joutuu perääntymään”, kirjoittaa Koivisto, ja jatkaa: ”On helpompi puolustautua hyökkäämällä”.
Vladimir Putin väittää, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022 estääkseen Naton laajenemisen. Venäjän pääministerinä vuosina 1905–06 toiminut Sergei Witte toi esiin venäläisen ajattelutavan: kun jostakin on taisteltu ja venäläistä verta vuodatettu, niin sen jälkeen se on pyhää Venäjän maata.
Koivisto kirjoittaa: ”Venäläisessä ajattelussa maa on osa Venäjää, kun se on kerran vallattu. Sillä tavalla mekin edelleen kuulumme heidän ajattelussaan heidän puolellensa.” Tällä logiikalla Venäjälle kuuluu Ukraina, joka on aikanaan ollut Venäjän vallassa.
Lähteet: Timo Vihavainen & Kari Ketola: Suuri ja mahtava. Venäjän historiaa suomalaisille. Minerva Kustannus Oy 2015; Johannes Remy: Ukrainan historia. Gaudeamus 2015 & 2022.; Heikki Kirkinen ym: Venäjän historia. Otava 2002.; Mauno Koivisto: Venäjän idea. Tammi 2022.; Nestorin kronikka. Suom. Marja-Leena Jaakkola. WSOY 1994.; Jukka Korpela: Muinais-Venäjän myytti. Kiovan Rus, Ukraina ja vanhan venäjän historia. Gaudeamus 2023.
Ilmoita asiavirheestä