Suunnitelma Tunturi-Lapin seurakuntayhtymän perustamisesta herättää kiivasta vastustusta paikallisissa seurakunnissa. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli teki lokakuussa aloitteen Tunturi-Lapin seurakuntayhtymän perustamisesta. Yhtymään liitettäisiin Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion seurakunnat.
Tuomiokapitulin mukaan yhtymän perustaminen on perusteltua kirkon tehtävän toteuttamisen kannalta. Samalla muutos parantaa erityisesti Enontekiön, Kolarin ja Muonion seurakuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.
Tilinpäätöstietojen perusteella näiden kolmen seurakunnan tilinpäätös olisi ollut useampana vuonna peräkkäin negatiivinen ilman Kirkon keskusrahaston maksamia avustuksia.
Aloitteesta jätettiin tuomiokapitulille määräaikaan mennessä neljätoista kannanottoa, joissa kaikissa vastustetaan seurakuntayhtymän perustamista. Tuomiokapitulin mukaan kannanotoissa ei kuitenkaan tullut esille mitään, mikä ei olisi ollut jo aloitteen tekemisen aikana tiedossa.
Useassa kannanotoissa tuodaan esille halu säilyttää seurakunta itsenäisenä. Huolena on toiminnan väheneminen ja päätöksenteon siirtyminen kauemmaksi.
− Esitän että Kolarin seurakunta pysyy itsenäisenä, laittaa talouden kuntoon ja pyrkii jopa kasvattamaan jäsenmääräänsä tai ainakin vähintään pitämään sen nykyisellään, kirjoittaa Kari Koivumaa Sieppijärveltä.
Kittiläläiset toteavat monessa kannanotossa, etteivät halua maksajan rooliin.
− Kittilän seurakunnan ja seurakuntalaisten tehtävä ei ole pelastaa talouden kanssa painivia naapureita, kirjoittaa Jukka Poti.
Marketta Toivola kaipaa tehtyyn talousselvitykseen laaja-alaisempaa näkökulmaa:
− Tähän työhön tulee kirkon uskaltaa pyytää ulkopuolisten asiantuntijoiden skenaarioita, mielikuvia ja näkökulmia. Esim. talousasiantuntijoiden, kiinteistöpalveluiden, palvelumuotoilijoiden ja tulevaisuuden tutkijoiden käyttäminen on tässä työssä sallittua, sillä lopullinen päätösvalta säilyy kirkolla.
Mirjami Hiltunen perustelee kielteistä kantaansa myös pitkillä välimatkoilla:
− Kittilän seurakunnan eteläisimmästä päästä Kilpisjärvelle on matkaa reilu 350 km. Välimatka on rinnasteinen siihen, että Kittilän seurakunta liitettäisiin Oulun seurakuntayhtymään.
Yksittäisten kannanottojen lisäksi Kittilässä on kerätty myös seurakuntajakoa vastustava nimilista. Siinä on mukana 352 henkilöä.
MYÖS KOLARIN seurakunnan työyhteisö on ottanut kantaa itsenäisen seurakunnan puolesta. Sen mukaan seurakunta tekee jo nyt tiivistä yhteistyötä Pellon ja Tervolan kanssa ja yhteistyötä on edelleen mahdollisuus lisätä.
− Olemme työyhteisönä motivoituneet tulevaisuudessakin hakemaan säästöjä.
Anita Jaako Kolarista epäilee, kertyykö yhtymän perustamisesta säästöjä:
_ Jos nämä neljä seurakuntaa ”pakotetaan” yhteiseen seutukuntayhtymään, olen vakuuttunut siitä, että ei tule ihmeempiä säästöjä ja seuraa paljon riitaa ja ongelmia, joita ei edes osata ajatella tässä vaiheessa.
ENONTEKIÖLLÄ OLLAAN huolissaan myös yhtymän mahdollisesta vaikutuksesta saamelaisten kieleen ja kulttuuriin. Vastustavassa kannanotossa on 151 allekirjoitusta.
− Näkemyksemme mukaan saamelaisten oikeudet kieleen ja kulttuuriin seurakunnassa katoavat liki kokonaan, jos seurakuntamme liitetään suunniteltuun yhtymään.
Allekirjoittajat muistuttavat, että Kirkkohallitukselta tuleva valtionapu kirkkoherran palkkaan on lakisääteinen.
− Enontekiön seurakunta ei ole kriisiytyvä seurakunta millään mittarilla.
Tunturi-Lapin seurakuntayhtymän perustamista on pohjustettu lääninrovasti Kari Tiirolan tekemässä selvityksessä ”Kohti yhteistä tulevaisuutta, Selvitys Enontekiön (Eanodat), Kittilän, Kolarin ja Muonion seurakuntien seurakuntarakenteesta 2024-2025”.
Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on pyytänyt tehdystä aloitteesta, selvityksestä ja jätetyistä kannanotoista seurakuntien lausuntoja tammikuun alkuun mennessä. Aloitteen mukaan Tunturi-Lapin seurakuntayhtymä aloittaisi toimintansa 1.1.2027.
Lue myös:
Kolarin seurakunta aloitti muutosneuvottelut – tavoitteena säilyä itsenäisenä seurakuntana
Ilmoita asiavirheestä