Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiinnitti marraskuun alussa huomiota Nigerian tilanteeseen. Trump sanoi lisänneensä Nigerian ”erityisen huolen listalle” kristittyihin maassa kohdistuva uhan takia.
Viikonlopulla uutisoitiin 300 koululaisen sieppauksesta Nigerian luoteisosassa sijaitsevassa Papirissa. 8−18-vuotiaat koululaiset kaapattiin katolisesta sisäoppilaitoksesta. Tuoreimpien tietojen mukaan osa kaapatuista on päässyt pakenemaan. Mikään ryhmä ei ole toistaiseksi ilmoittautunut hyökkäyksen tekijäksi.
Nigerian tilanteeseen perehtynyt Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Risto Marjomaa sanoo, ettei tuorekaan koulukaappaus tarkoita sitä, että väkivaltaisuudet kohdistuisivat Nigerian kristittyihin uskonnon takia. Marjomaan mukaan väkivaltaisuuksien taustalla on monia tekijöitä, joista uskonto on yksi muttei keskeisin.
− Tällaisten koulukaappausten motivaationa on yksinkertaisesti raha. Lapsia kaapataan lunnaiden toivossa. Kaappauksia tekeville rosvoille on ihan se ja sama ovatko lapset kristittyjä vai muslimeja.
Marjomaan mukaan kristittyjen osuus koulukaappauksissa saattaa olla suurempi kuin muslimien, sillä kristittyihin sisäoppilaitoksiin on helpompi hyökätä yöllä kuin muslimien päiväkouluihin.
Marjomaa sanoo kiinnittäneensä perjantaisessa koulukaappauksessa erityisesti kahteen seikkaan huomiota.
− Kaapattujen lasten määrä on poikkeuksellisen suuri, yli 300. Tällainen vaatii kalustoa ja hyvää organisaatiota.
Koulukaappaukset Nigeriassa ovat valitettavan yleisiä. Viimeksi lähes yhtä iso joukko lapsia kaapattiin vuonna 2014, jolloin islamistijärjestö Boko Haram otti panttivangiksi 270 lasta.
MARJOMAA ON kiinnittänyt huomiota myös iskun ajoitukseen.
− Saattaa olla, että Yhdysvalloissa tämän seurauksena voimistuu vaatimus, että tilanteeseen pitää puuttua. Mutta jos USA lähettäisi esimerkiksi joukkoja Nigeriaan, se on juuri sitä, mitä Boko Haram on toivonut. En pidä mahdottomana, että terroristijärjestö olisi jotenkin myötävaikuttanut tähän tuoreimpaan kaappaukseen.
Marjomaa sanoo, ettei pidä todennäköisenä, että USA lähettää joukkoja Nigeriaan. Todennäköisesti Trumpin puheet on tarkoitettu sisäpoliittiselle yleisölle oikeistokristillisissä piireissä.
− Mahdollisella väliintulolla USA ei saavuta mitään strategisia etuja. Kyse ei ole Etelä-Nigerian öljystä eikä maassa ole alkamassa sisällissotaa. Lisäksi Nigerian hallitus on voimakkaasti kiistänyt avun tarpeen.
− Jos sinne joukkoja lähetettäisiin, sieltä olisi hyvin vaikea vetäytyä kunniallisesti pois. En usko, että USA haluaa enää sitoa itseään samalla tavalla kuin Afganistanissa ja Irakissa.,
VÄKIVALTAISUUDET NIGERIASSA juontavat juurensa brittiläiseen siirtomaa-aikaan. Nykypäivänä vyyhtiin kietoutuu monia tekijöitä.
Ilmaston lämpeneminen on lisännyt kuivuutta Pohjois-Nigerian paimentolaisalueilla. Samanaikaisesti väestön määrä kasvaa Nigeriassa edelleen voimakkaasi. Pohjoisen muslimit paimentolaiset ovat näistä syistä siirtymässä Nigerian keskiosiin, jossa asuu enimmäkseen kristittyjä maanviljelijöitä.
Ensin paimentolaiset hyökkäävät maanvelijöiden kimppuun ja pian sen jälkeen maanviljelijät tekevät kostohyökkäyksen. Kierrettä on vaikea katkaista.
− Kehityksessä on paljon samaa siihen, mitä tapahtui Sudanissa Darfurin alueella aikaisemmin, Marjomaa sanoo.
− Uskonto ei ole lainkaan keskeinen tekijä väkivaltaisuuksia, vaan taustalla on näitä taloudellissosiaalisia tekijöitä ja ympäristön tilan muuttuminen.
Lue myös:
Afrikan sarvessa kuivuus on vienyt monilta kaiken – hätäapua suunnataan nyt koulutuksen tukemiseen
Walesin uuden arkkipiispan homoseksuaalisuus oli liikaa Nigerian anglikaaniselle kirkolle
Ilmoita asiavirheestä