Joensuussa pohditaan seurakuntayhtymän purkamista ja yhden seurakunnan perustamista sen tilalle. Tavoitteena on säästää hallintomenoissa ja saada henkilöstösuunnitteluun joustoa. Rakennemallista tehty selvitys on lähetetty seurakuntiin, jotta nämä voivat halutessaan panna rakennemuutoksen liikkeelle.
Joensuun seurakuntayhtymässä on kuusi seurakuntaa. Kolme niistä toimii maantieteellisesti pienellä alueella Joensuun kaupunkialueella. Kolme seurakuntaa on jäsenmäärältään melko pieniä maaseutumaisia seurakuntia, jotka toimivat isolla maantieteellisellä alueella.
Konsultilta tilatun rakennetarkastelun lähtökohtana ovat nykytilanteet moninaiset ongelmat:
- Sijaisten saamisen vaikeus erityisesti pienissä työyhteisöissä
- Yhteisen henkilöstösuunnittelun haasteet
- Työntekijöiden liikkuvuutta rajoittavat seurakuntien rajat
- Jäsenmäärän lasku
- Resurssien epätasainen jakautuminen seurakuntien kesken
Kaikissa yhtymän seurakunnissa tehdään yleisesti ottaen samantyyppistä työtä ja vaadittava osaaminen on samaa tasoa. Olisi luontevaa, että yhtymän sisällä työntekijät voisivat sijaistaa toisiaan eri seurakunnissa.
Rakenneselvityksen yhteydessä selvisi, ettei tämä ole kovin helppoa mm. matkakustannusten korvaamisen takia: ”Mikä seurakunta maksaa esim. km-korvaukset sijaisuuksien kohdalla?”
Tosiasiassa myös työtehtävien erilaisuus vaikeuttaa yhteistyötä seurakuntien välillä: ”On vaikea lähteä vaikka kokoukseen Joensuun keskustaan, jos oman tilaisuuden jälkeen pitää hoitaa tiskit ja siivous tai ennen omaa lasten kerhoa tehdä lumitöitä.”
Konsultin tekemässä rakennetarkastelussa on pohdittu useita erilaisia vaihtoehtoja, mutta päätöksenteossa on nyt otettava kantaa kahteen vaihtoehtoon: jatkaminen nykymallilla tai yhdistämällä kaikki kuusi seurakuntaa yhteen seurakuntaan.
SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEINEN seurakuntaneuvosto on lähettänyt rakenneselvityksen loppuraportin seurakuntiin ”tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten”.
Mitä nämä mahdolliset toimenpiteet voivat olla, hallintojohtaja Tommi Mäki?
− Jos seurakunta haluaa selvityksen perusteella muutosta seurakuntarakenteeseen, se voi tehdä siitä aloitteen. Yhtymän johdolla on tehty nyt selvitys, ja siihen liittyvä toimeksianto on täytetty, mutta yhtymä ei voi tehdä aloitetta seurakuntarakenteen muuttamisesta.
Asiaa on valmisteltu pitkään jo viime vuoden alkupuolelta ja rakenneselvitystä on esitelty seurakunnissa. Miten asia etenee?
− Toivon, että jokin seurakunta tekee aloitteen rakenteen muuttamisesta. Siihen riittää yhden seurakunnan päätös, ja se panee prosessin liikkeelle. Lopulta asiasta päättää kirkkohallitus.
Hallintojohtajan mukaan yhden seurakunnan mallilla voidaan toteuttaa kaksi keskeistä tavoitetta: säästöt hallintokuluissa ja joustot henkilöstöhallinnossa.
− Yhtymään kuuluvissa ”pitäjäseurakunnissa” henkilöstöresurssit ovat jo nyt aivan minimissä, ja esimerkiksi sairastapauksissa on vaikea löytää sijaisia oman seurakunnan sisältä. Isommassa kokonaisuudessa resurssien ohjaaminen olisi joustavampaa.
KAIKKIEN KUUDEN seurakunnan talous on tällä hetkellä suhteellisen hyvässä kunnossa. Tilikausista on kertynyt ylijäämää ja maksuvalmius on ”erinomainen”. Vakavaraisen yhtymän taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosina. ”Pakkoa veroprosentin tarkasteluun ei ole”, todetaan myös konsultin selvityksessä.
Talouden tasapainottaminen on kuitenkin edessä. Maksuvalmius on edelleen hyvä, mutta investoinnit ja lainarahoitus ovat heikentäneet sitä hallintojohtajan mukaan jo kolmena vuotena peräkkäin. Vuosille 2026−208 laadittu talouden ”painelaskelma” osoittaa, että talouden pitäminen tasapainossa edellyttää säästöjä, joita on mahdollisuus saada luopumalla kiinteistöistä ja sopeuttamalla henkilöstömäärää.
Jäsenmäärien ennakoidaan laskevan kaikissa muissa seurakunnissa paitsi Pielisensuun seurakunnassa, joka on yksi Joensuun kaupunkialueen seurakunnista. Väestön ikääntyminen näkyy monin tavoin palvelutarpeessa, minkä myös konsultti on kirjannut raporttiinsa:
” Tuupovaarassa on vähän väkeä messuissa, viikkomessuissa voi olla enemmän. Yhtenä syynä väen vähyyteen nähtiin se, että Tuupovaarassa on hankalat penkit. Tämä voi olla yksi syy, miksi vanhemmat ihmiset eivät pysty kauaa niissä istumaan.”
Samanaikaisesti henkilöstön palkkakustannukset ja kiinteistöjen hoitokustannukset nousevat. Viimeksi Pielisensuun kirkon kuntotutkimuksessa todettiin korjaustarvetta kosteus- ja mikrobivaurioiden takia.
Hallintojohtaja Tommi Mäki sanoo, että kiinteistökuluihin rakenneratkaisulla ei ole suurta vaikutusta, koska kiinteistöt ovat jo nyt yhteisessä taloudessa. Sen sijaan henkilöstökulujen suunnitteluun sillä olisi suuri vaikutus.
− Isommassa yksikössä henkilöstöä voidaan vähentää hallitummin esimerkiksi eläköitymisten yhteydessä.
Rakennehankkeen yhteydessä ei selvitetty tarkemmin, kuinka suuri henkilöstön vähentämistarve lähivuosina on.
Tavoitteena on, että jos seurakuntarakennetta muutetaan, muutokset tulevat voimaan 1.1.2028 alkaen.
Lue myös:
Kiihtelysvaaran uusi kirkko harjakorkeudessa – Surutyö muuttui iloksi
Ilmoita asiavirheestä