Minna ja Lauri Laukkanen ovat kulkeneet pariskuntana pitkän matkan taiteen ja tarinoiden parissa – Minna korttien kuvittajana ja Lauri muistojen sanoittajana. Heidän yhteinen joulunsa rakentuu suomalaisista perinteistä, luonnon rauhasta ja vuosikymmenten kokemuksesta.

Joulu on Minna ja Lauri Laukkaselle ennen kaikkea levon ja läheisyyden aikaa. Pohjoiset juuret näkyvät erityisesti yrittäjäparikunnan joulupöydässä.

– Poronpaisti kuuluu usein asiaan, ja kalapöydän on oltava kunnollinen, Lauri sanoo.

Nykyään juhlaa valmistellaan rauhassa. Joulu ei enää tarkoita ylenmääräistä hössötystä.

– Tunnelma on tärkeintä. Enää ei tarvitse ripsiä kattoja tai järjestellä kaappeja joulun takia, Minna naurahtaa.

”Pyhä perhe ja enkelit ovat rakastettuja aiheita joulukorteissa.”

Minna-Kortti on ollut osa suomalaisten joulua jo vuosikymmenten ajan. Minna Immonen -nimellä maalatut joulukortit ovat edelleen yrityksen kulmakivi.

– Punasävyiset tonttu- ja joulukukkakortit ovat suosittuja, mutta meiltä haetaan myös uskonnollisia aiheita, koska niiden tarjonta muualla on vähentynyt. Pyhä perhe ja enkelit ovat rakastettuja. Myös aiemmin mallistossa ollutta jouluevankeliumikorttia kysytään edelleen, Minna kertoo.

Hänen mielestään taiteilijan luovuus kumpuaa sydämestä – herkkyydestä hetkeen, kyvystä havainnoida ja nähdä laajemmin. Suurin inspiraation lähde on luonto.

– Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän luontoa arvostan. Käymme päivittäin koiran kanssa metsässä. Luonto vaihtaa ilmettään jatkuvasti. Siitä saa voimaa ja aiheita maalaamiseen.

Oulunsalon kodin ikkunasta avautuva maalaismaisema on ollut Laukkasille vuodenaikojen näyttämö 35 vuoden ajan. Jo lapsuudessa Kuusamon rauha ja kauneus jättivät jälkensä Minnaan.

– Värit ovat vahvistuneet siitä, kun aloitin 1980-luvulla, jolloin pastellisävyt olivat suosittuja ja miellyttivät omaa silmääni. Korona-aikana, kun messut ja liikkeet olivat kiinni, sain mahdollisuuden syventyä maalaamiseen. Koin ottavani suuria harppauksia kehityksessäni, ja kehuin Laurille, että nyt olen oppinut maalaamaan. Hän vain totesi, että oli jo aikakin, Minna naurahtaa.

Lapsuusmuistoja ja lapinlisää

Aikoinaan Oulunsalossa ja Kempeleessä Minna möi maisemamaalauksiaan opettajille rahoittaakseen unelmiensa Amerikan-matkan.

Sittemmin Minnan pensseleistä on syntynyt tuotteita astioista postimerkkeihin, mutta keskiössä ovat kautta vuosikymmenten olleet kortit, julisteet ja kalenterit.

Minnan yhteistyö runoilija Anna-Mari Kaskisen kanssa on puolestaan tuottanut lukuisia runokirjoja, joiden herkkä estetiikka on löytänyt paikkansa suomalaisten sydämistä ja kirjahyllyistä.

Lauri Laukkanen on julkaissut kolme tarinakirjaa, joiden synty sai alkunsa sattumalta, tai ehkä juuri oikealla hetkellä. Kirjoittamisesta tuli hänelle henkireikä taloudellisesti haastavina aikoina. Se oli keino paeta arkea ja suunnata ajatukset muualle.

Keski-iän kynnyksellä muisteluille oli muutenkin tilaa: silloinhan ajatukset palaavat usein elämän alkujuurille.

”Kirjoittamisen hetkinä olen niin onnellinen kuin ihminen ylipäätään voi olla.”

Aluksi Lauri jakoi tarinoitaan Facebookissa, mutta lukijoiden lämmin vastaanotto ja kannustus rohkaisivat hänet viemään kertomukset kansien väliin. Kirjoista kasvoi yksityiskohtien, tunnelmien ja ihmisten kautta kokonainen matka menneeseen.

– Olen aina ollut tarkkailija, valpas havainnoimaan ihmisiä ja ympäristöä, Lauri kertoo.

1960–70-lukujen Suomi tarjosi tähän täydelliset puitteet. Lauri kasvoi yhteisöllisessä ilmapiirissä: hänen isänsä toimi kauppiaana Sinetässä ja myöhemmin Rovaniemellä, äiti työskenteli terveydenhoitajana ja kätilönä.

Yhteisön lämpö ja läheisyys olivat tuolloin aivan eri tasolla kuin nykyään. Ne jättivät jälkensä, jotka elävät yhä Laurin tarinoissa.

– Kirjoittamisen hetkinä olen niin onnellinen kuin ihminen ylipäätään voi olla. Muistan paljon, mutta tarinoihini mahtuu myös mielikuvitusta – tai lapinlisää, kuten meillä päin sanotaan. On hienoa huomata, että pystyy tavoittamaan tunnelmat, hajut ja äänet menneestä ajasta, Lauri kertoo.

Kirjojen kuvituksesta vastaa Minna, jonka humoristiset kuvat täydentävät Laurin tarinoita jo kannesta lähtien. Kirjoja on myyty jo yli 4000 kappaletta.

– Yksi koskettavimmista palautteista tuli hoivakodista, jossa kirjojani luettiin ääneen. Muistisairas, aiemmin täysin puhumaton 93-vuotias mies alkoi muistella lapsuuttaan. On ollut myös erityisen ilahduttavaa kuulla, että moni mies, joka ei aiemmin ole tarttunut kirjoihin, on löytänyt näistä tarinoista lukemisen kipinän.

Henkilökohtaisia kohtaamisia messuilla

Laukkaset ovat toimineet yrittäjinä jo 40 vuotta. Minna aloitti taiteensa myynnin toiminimellä, Lauri työskenteli talomyyjänä. Vuonna 1988 hän siirtyi Minna-Kortti Oy:n toimitusjohtajaksi.

Matkaan on mahtunut kaksi lamaa ja digitaalisen murroksen tuomat haasteet, kuten painettujen joulukorttien lähettämisen väheneminen.

– On ollut pakko sopeutua. Nykyisin kierrämme messuja ja toimitamme tuotteita jälleenmyyjille postitse. Tämä tuntuu hyvältä. Messuilla saamme kohdata asiakkaamme henkilökohtaisesti, Lauri sanoo.

Parhaimmillaan Minna-Kortti työllisti kymmenkunta vakituista työntekijää. Nyt toiminta on jälleen pienimuotoista, kuten alkuaikoina.

Minna-kortti aloitti toimintansa messuilla ja taidenäyttelyillä. Lapset ja tuotteet pakattiin asuntoautoon ja kurvattiin myyntimatkoille. Lapset kasvoivat yrittäjäperheessä tähän elämäntapaan ja olivat jokainen jossain vaiheessa varttuneempinakin mukana Minna-Kortin toiminnassa.

– Olemme kokeneet kaikenlaisia vaiheita, mutta nyt suunta on ollut selvästi nousujohteinen. Aika on haastava, mutta asenne toiveikas. Tässä iässä ymmärtää, että kaikki – niin hyvä kuin huono – kestää aikansa ja menee lopulta ohi. Osaa suhtautua asioihin rauhallisemmin, vaikka totta kai yhteinen yritys kiristää välillä molempien hermoja, Lauri pohtii.

– Onneksi hyviä hetkiä ja aikoja on paljon. Niiden varassa jaksaa. Ja jos on terveyttä, niin jaksaa. Se voidaan viedä yllättäen, ja muihinkin muutoksiin täytyy olla valmis, Minna lisää.

Sukupolvien joulun kuvittaja

Vaikka digitaaliset viestit ovat nykyarkea, suomalaiset lähettävät yhä joka joulu miljoonia joulukortteja. Monille perinteinen, käsin kosketeltava kortti on aidompi ja merkityksellisempi tapa välittää joulun toivotus.

Minna-Kortti on vuosikymmenten aikana vakiinnuttanut asemansa sukupolvien yhteisen joulun kuvittajana. Joulukortit ja seuraavan vuoden kalenterit tekevät syksyn messuilla kauppansa.

– Korttikauppa on toki vähentynyt, mutta julisteet ovat tehneet paluun sisustukseen, ja se on tuonut mukavaa nostetta, Laukkaset kertovat.

Valo inspiroi kuvataiteilijaa.

– Toimin parhaiten aurinkoenergialla. Keväällä ja kesällä valoa riittää iltaan saakka, ja sävyt erottuvat parhaiten luonnonvalossa. Talvella luomisvoima täytyy löytää muista asioista, Minna sanoo.

Pitkän pimeyden katkaiseva joulu lyhtyineen ja valoineen on enemmän kuin tervetullut. Haasteellisten aikojen keskellä Lauri on usein kirjoittanut itsensä parempiin tunnelmiin, ja Minna on vanginnut kortteihinsa joulun kauneuden – lempeän valon, lumiset maisemat ja kodikkaan juhlatunnelman.

Joulu on odotuksen, ilon, levon ja läheisyyden aikaa. Aikaa, jolloin kaikesta on lupa nauttia.

Juttu on julkaistu Askel-lehdessä 12/2025.

Ilmoita asiavirheestä