Kirkon saaman valtion rahoituksen jakoperusteisiin viime vuonna tehdyt muutokset kurittavat eniten suuria seurakuntatalouksia. Kirkkohallituksessa tehtyjen laskelmien mukaan kolme eniten muutoksessa menettävää seurakuntataloutta ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät. Seuraavina tulevat Oulun, Tampereen sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymät.
Laskelman mukaan Helsingin seurakuntayhtymä saa tänä vuonna noin 3,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Espoon vähennys on 2,3 miljoonaa euroa ja Vantaan 1,7 miljoonaa euroa.
Oulun ja Tampereen seurakuntayhtymien vähennys on noin 1,3 miljoonaa euroa ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän 1,1 miljoonaa euroa.
Jako-osuuden muutoksesta hyötyvät eniten Keski-Karjalan, Saarijärven ja Kemiön seurakuntataloudet, mutta summat ovat huomattavasti pienempiä, ainoastaan joitain kymmeniä tuhansia euroja.
KIRKOLLISKOKOUS PÄÄTTI jakoperusteiden muutoksesta marraskuussa 2024. Päätöksen mukaan valtion rahoitus jaetaan tänä vuonna siten, että puolet jaetaan vanhan jakoperusteen ja puolet uusien perusteiden mukaisesti.
Vanha jakoperuste perustui yksinomaan kunnan asukasmäärään. Uudessa on otettu mukaan lisäksi kuolleiden ja haudattujen määrä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden määrä seurakuntatalouden alueella.
Muutoksen aiheuttama menetys ei tule suurille seurakuntatalouksille yllätyksenä. Helsingin seurakuntayhtymä otti asiaan kantaa sen valmistelun yhteydessä elokuussa 2024. Kannanoton mukaan esimerkiksi ”pääkaupunkistatus” pitäisi ottaa huomioon ja rahoitusta pitäisi ohjata kohdennetusti hautaustoimelle ja kulttuuriperintöomaisuuden ylläpitoon. Kannanotossa ennakoitiin vähennyksen olevan yli 20 prosentin tasolla.
Myös Oulun seurakuntayhtymä antoi valmistelussa kannanoton, jossa se kritisoi Kirkkohallituksen esitystä teoreettiseksi ja uuden jakomallin mittareita ”hypoteettisiksi”.
Kummatkin seurakuntayhtymät toivoivat jakomallin muutokselle siirtymäaikaa, ja tämä toteutuikin osittain. Tänä ja ensi vuonna laskelmissa käytetään puoliksi vanhaa ja puoliksi uutta jakomallia.
Kirkolliskokouksen päätöksessä siirtymäaikaa ei tosi mainita, mutta talousvaliokunnan kannanotossa se on mainittu. Asiaa on sittemmin Kirkkohallituksessa valmisteltu talousvaliokunnan kannanoton mukaisesti, joten kokonaan uusiin jakoperusteisiin siirrytään vuoden 2027 alusta.
Laskelmissa on otettava huomioon myös se, että samanaikaisesti jakoperusteiden muuttamisen kanssa valtion kirkolle osoittama rahoitus on pienentynyt merkittävästi. Tälle vuodelle tehtiin 19,6 miljoonan euron leikkaus ja kahdelle seuraavalle vuodelle on tulossa väliaikainen 9,8 miljoonan euron leikkaus kumpanakin vuotena.
Kirkon saama valtion rahoitus perustuu lakiin. Valtio korvaa kirkolle niitä kustannuksia, joita kirkolle syntyy laikisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä