Professori Kaarlo Arffmanin juhlakirjassa Kainuusta koko maailmaan 14 artikkelin kokoelmasta kuoriutuu koherentti kokonaisuus: artikkelit lähtevät Arffmanin kotimaakunnan Kainuun aiheista ja Suomen vanhemmasta kirkkohistoriasta, päätyen yleiseen kirkkohistoriaan, reformaatioon ja Itä-Euroopan tutkimustematiikkaan.

Itse artikkeleista nostettakoon muutamia esimerkkejä. Tuija Laine kirjoittaa Kansanopetuksen tilasta Kajaanin seurakunnassa isonvihan jälkeisinä vuosikymmeninä. Raskaan sodan jälkeen vaikeuksia oli, mutta Kajaanilla oli onni saada 1730–1760-luvuilla Lars Henrik Backmanin ja Johan Frosteruksen kaltaisia poikkeuksellisen kyvykkäitä ja sivistyneitä kirkkoherroja.

Jyrki Knuutila ja Markus Hiekkanen selvittävät artikkelissaan Ratsukappelit, saarnahuoneet ja rukoushuoneet. Suomen kirkollisen paikallishallinnon alin taso ja sen muutos 1200-luvulta 1900-luvulle sitä, mitä otsikossa mainitut sakraalirakennukset olivat ja tarkoittivat, miksi niitä perustettiin ja miten niitä käytettiin ja ylläpidettiin.

Sini Mikkola käsittelee aihettaan Hurskaan aviomiehen merkki: Martin Lutherin rakkauden tunneilmaukset ja perhe-elämä etenkin Lutherin henkilökohtaista elämää valaisevia kirjoituksia.

Päivi Räisänen-Schröder selvittää artikkelissaan Saksan talonpoikaissodan 1524/1525 muuttuvaa kuvaa historiankirjoituksessa.

Riho Saard taas kirjoittaa erikoisesta kylmän sodan ajan episodista artikkelissaan 20 virolaisen uskovan vetoomus huhtikuulta 1978 ja Suomen uuden tullilain raamattupykälä. Salapoliisitarinaa muistuttavassa tekstissä hahmotetaan, kuka kirjeen laati ja kuka toimitti sen perille.

Tämä juhlakirja on kunnianosoitus jubilaarin laaja-alaiselle tutkimukselle ja lukeneisuudelle. Samalla se on monta mielenkiintoista ja houkuttelevaa porttia kirkkohistoriallisen ja muun tiedon vehreille niityille.

Hannu Mustakallio, Timo Kapanen & Markku Kuorilehto (toim.): Kainuusta koko maailmaan. Juhlakirja professori Kaarlo Arffmanille. Suomen Kirkkohistoriallinen Seura 2025. 416 sivua.