Britannian ekologisen seuran British Ecological Societyn verkkosivuilla ehdotetaan, että viljelysvaltaisissa maisemissa kirkot voisivat tarjota lepakoille sopivia levähdyspaikkoja. Erityisesti uskonpuhdistusta edeltävän ajan englantilaiset kirkkorakennukset ovat arkkitehtonisilta piirteiltään sopivia lepakoille ja tarjoavat niille sopivia orsia. Niissä on kattorakenteita ja räystäiden onkaloita, joista lepakot pitävät. Asiasta kertoo Church Times.

Englannin kirkon 12 000 lakisääteisesti suojellusta kirkosta noin 8000:ssa on jo lepakoiden levähdyspaikkoja. Ne sijaitsevat usein myös lepakoille suotuisissa maisemissa lähellä vettä, metsää, viljelusmaata, pensaita ja puukujanteita.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluettelossa joka kolmas lepakkolaji 1450 vahvistetusta lajista on merkitty “uhanalaiseksi”. Historialliset kirkot auttavat lepakoiden suojelua tulevaisuudessa, käy puolestaan ilmi Bat Conservation Trustin kyselyyn perustuvasta tutkimuksesta.

Kansallinen Bats in Churches -kumppanuushanke tutki Englannissa vuosina 2019—2022 sitä, miten tervetulleita lepakot ovat kirkkoihin. Niiden virtsa ja ulosteet voivat aiheuttaa vahinko kirkoille tai häiriötä ihmisille.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vain kymmenen prosenttia kyselyyn osallistuneista seurakunnista suhtautui lepakoihin kielteisesti. Suuret lepakkoyhdyskunnat lisäsivät siivoustaakkaa ja herättivät pahennusta sotkemalla alttarin läheisyydessä. Kielteisimmin lepakoihin suhtauduttiin kirkoissa, joissa niitä esiintynyt.

Tutkimuksen aineisto kertoo myös, että yhdessä englantilaisessa kirkossa elää usein useita lepakkolajeja, keskimäärin kolme eri lajia per kirkko. Sen sijaan lepakot harvemmin viihtyvät kirkossa, jonka ympärillä on keinovalaistusta.