Kirkolliskokous hyväksyi viime viikolla istunnossaan Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston talousarviot vuodeksi 2026 ja toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2026‒2028. Kirkon keskusrahasto rahoittaa Kirkkohallituksen, hiippakuntien ja Kirkon palvelukeskuksen toimintaa. Kirkon eläkerahasto vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.

Kirkon keskusrahaston ensi vuoden tulokseksi ennustetaan -448 766 euroa alijäämää. Kirkolliskokouksen talousvaliokunta kuitenkin painotti mietinnössään, että ensi vuonna Kirkkohallituksen toiminnassa ja organisaatiorakenteessa tapahtuu historiallisen suuria muutoksia. Siksi taloussuunnitelma ei tule toteutumaan suunnitellusti.

Talousarviossa on esitetty muutoshankkeesta aiheutuviksi kustannuksiksi 0,5 miljoonaa euroa. Talousvaliokunta kuitenkin arvioi, että muutoshankkeesta koituu kustannussäästöä karkeasti arvioiden 1,4 miljoonaa euroa ensi vuoden aikana. Kirkkohallituksessa meneillään olevat tuta-neuvottelut päättyvät 15.1.2026. Muutoshankkeeseen liittyvät irtisanomiset toteutetaan tammikuun 2026 loppuun mennessä. Kun muutoshankkeella tavoitellaan 3 miljoonan euron vähennyksiä, se tarkoittaa noin 35–40 henkilötyövuoden vähentämistä.

Kirkkohallituksen muutoshanke johtuu siitä, kirkolliskokous on edellyttänyt Kirkon keskusrahaston taloudelta tasapainoa. Tarkoitus on, että Kirkkohallituksen johto ja henkilöstö voisivat keskittyä perustehtäväänsä ja toiminnan kehittämiseen sen sijaan, että joka vuosi on etsittävä säästökohteita.

Tavoitteen toteutumista talousvaliokunnan mukaan edistää myös se, että seurakunnilta tulevan keskusrahastomaksun tuotto on kehittynyt myönteisesti. Lisäksi uusia kärkihankkeita, jotka kustannetaan sijoitusten tuotolla, ei ole nyt käynnistymässä. Meneillään on vielä kolme vanhaa kärkihanketta: Vanhan testamentin käännöstyö sekä DigiKirkon ja rekrytoinnin kehittämishankkeet.

KIRKOLLISKOKOUS PÄÄTTI talousvaliokunnan esityksestä hyväksyä keskusrahaston talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman muutamalla talousvaliokunnan esittämällä muutoksella. Muutosesityksinä hyväksyttiin koulutusavustusten osalta 25 000 euron avustus kirkon työntekijöiden saamen kielien ja kulttuurin 33 opintoihin sekä oulutusavustuksen loppuosa 99 100 euroa käytettäväksi pienten ja vähävaraisten seurakuntien työntekijöiden kouluttautumisen tukemiseen. 

Lasten ja nuorten keskuksen sopimuspohjaiseen yhteistyöhön perustuvaan avustukseen lisätään 60 000 euroa Nuorten tulevaisuusseminaarin järjestämistä varten.

Kirkolliskokous vahvisti myös kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruudeksi ensi vuodelle 5 prosenttia ja hyväksyi  kirkkohallituksen esityksen Kirkon eläkerahaston talousarvioksi vuodeksi 2026 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2026–2028.

Kirkon eläkerahaston koko oli syyskuun 2025 lopussa 1,933 miljardia euroa. Kevalta saatujen ennusteiden mukaan eläkemenojen kasvu jatkuu maltillisena vuosien 2026–2028 aikana. Maksutulojen nähdään kasvavan vastaavasti ja rahoituskatteen odotetaan pysyvän vakaana suunnittelukaudella.

Kirkolliskokous päätti myös marraskuun istunnossaan ehdottaa valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin lain säätämiseksi, jolla Kirkon eläkerahasto eriytetään Kirkkohallituksesta. Kirkkohallitus ei enää toimisi eläkerahaston hallituksena vaan sille nimitetään oma hallitus.