Onkohan Jumala vahingollinen kaksoisviestijä, kun Hän yhtäältä sanoo vihaavansa syntiä ja jumalattomuutta, ja samaan aikaan sanoo rakastavansa ihmistä, vaikka ihminen on täynnä syntiä ja usein täysin jumalaton? Mitenköhän asianlaita mahtaa olla?
Kirkon sanoman tulee perustua Jumalan sanan pohjalle. Luterilainen opetus puhuu Jumalan laista ja Hänen evankeliumistaan. Näitä kumpaakin tulee julistaa toisiinsa sekoittumatta. Jumalan laki vaatii ihmiseltä täydellisyyttä ja Hänen evankeliuminsa kertoo vastauksen tuohon vaatimukseen. Luther puhuu, että lakia tulee julistaa ainoastaan käsille (sen tarkoittaessa syntistä lihaa) ja evankeliumia ainoastaan omalletunnolle.
Eli ovatko Jumala, kirkko ja Martti Luther vahingollisia kaksoisviestijöitä? Vastaan, että eivät ole. Kristinuskohan on paradoksi. Jeesuksen Kristuksen, Jumalan ainoasyntyisen Pojan ja tosi Jumalan täytyi tulla ihmiseksi. Hän otti Jumalan vihan kantaakseen kaikkien ihmisten puolesta ja sovitti kaikkien aikojen kaikkien ihmisten synnit kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan.
Tätä kokonaista sanomaa kirkon tulee viestiä ja puolustaa rohkeasti kaikenlaisesta vastustuksesta ja esteistä huolimatta, vaikka sitten leimattaisiin vahingolliseksi kaksoisviestijäksi.
Jorma Hentilä sinä halvennat kahden oikeusasteen päätöksiä perättömistä syyttäjän syytteistä jotka siellä on jo todettu valheellisiksi . En ole epäillyt oikeusasteita , mutta jos päätös on perätön niin olisi miehistä miehuutta myöntää se eikä jättää epäilyksiä .Syyttäjä sepitti sellaisia mitä Räsänen ei ole sanonut ja on ihan kansalaisvelvollisuus kyseenalaista korkean virkamiehen pätevyys eikä mistään vastuusta ole kysymys vaan puhtaasti sanan vapaudesta , kannattaa lukea lakikirjaa ettei oma mielipide eikä ideologia pääse sokaisemaan mielenmaisemaa . Siellä on kysymys Jorma sinun minun kaikkien sanan ja uskonnonvapaus pöydällä ja sellaisiin kuvioihin ei sovi epärehelliset syytökset , kun luet aikaisemmat pöytäkirjat niin totuus on selvä ja ne syytteet on roskiksessa . Ei tuolla tasolla voi tehdä oikeudellisia päätöksiä tunteilla eikä tekaistuilla syytöksillä . Siellä oli poliisikuulustelupöytäkirjat( 13h) käytettävissä . Korkeimman oikeuden päätös ei voi olla kuin vapauttava mielestäni . Syyttäjän yrittää saada yhteiskuntaa muuttumaan ja vie sen EU tuomioistuimeen ja lisää mainehaittaa Suomelle . Oikeusvaltio – käsite nojaa päätöksiin ja kukapa haluaisi olla sen takapajuisen maan kansalainen jossa rikotaan ihmisoikeuksia ja tämän lisäksi motiivit pilkata jotain kansanryhmää vastaan on jo näytetty selvästi perättömiksi jo kahdessa oikeusasteessa .
Timo G., tajunnanvirtatekstisi osoittaa, että tietosi siitä, miten oikeusjärjestelmä toimiii, ovat hatarat.
Lyhyesti. Jos oikeusjutun asianosaiset tai syyttäjä ovat tyytymättömiä käräjäoikeuden ratkaisuun, he voivat hakea siihen muutosta hovioikeudessa. Jos hovioikeus ei ota asiaa käsiteltäväkseen, käräjäoikeuden ratkaisu jää voimaan. Jos taas hovioikeus käsittelee jutun ja antaa siitä ratkaisunsa, mutta asianosaiset tai syyttäjä ovat siihen tyytymättömiä, he voivat hakea siihn muutosta korkeimmassa oikeudessa. Jos korkein oikeus ei ota asiaa käsiteltäväkseen, hovioikuden ratkaisu jää voimaan. Kun korkein oikeus tekee päätöksensä, se ei koske vain itse ratkaistavaa asiaa, vaan sillä on lisäksi alempia oikeusasteita ohjaava vaikutus käsiteltäessä vastaavanlaisia tapauksia.
Timo G., tekstisi osoittaa sinun olevan vaikea hyväksyä sitä, että jotkut toiset ajattelevat asioista toisin kuin sinä, tai että tapahtumien kulku on toinen kuin sinun mielestäsi pitäisi olla. Ei syyttäjä syyllisty mihinkään vääryyteen viedessään jutun korkeimpaan oikeuteen, eikä korkein oikeus toimi väärin ottaessaan jutun käsittelyyn.
Jorma, kuvaat oikein miten asia on edennyt ja yleisesti etenee Suomen oikeuskäytännössä. Tämä on nyt varmaan yleisesti tiedossa. Täytyy muistaa, että syyttäjää ohjaavat oma maailmankatsomus, tulkinnat Raamatusta, homoseksuaalisuuden synnistä jne. Uskontolukutaito näyttää olevan syyttäjällä heikoissa, joka on tietysti ymmärrettävää. Sitten tulee tietysti sutta, kuten tähän asti.
Sami, puutumatta muutoin tähän oikeusprosessiin totean vain, ettei siinä oteta kantaa Raamattuun ja sen sisältöön, esimerkiksi homoeksuaalisuuden syntiin, vaan siihen, miten Raanattua käytetään julkisessa keskustelussa.
Valtionsyyttäjä Männikön kaksi syytekohtaa koskevat nimenomaan pamfletin julkaisua netissä, ei sen painetun version jakamista. Tekstit ovat käsitelleet sellaista ominaisuutta, homoseksuaalisuutta, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Syyttäjä vetoaa mm. siihen, että ”yleisönä voi olla kuka tahansa, kenties uskossa oleva nuori, joka miettii, kuinka syntinen hän on.”
Tässä asiassa maallikkona Männikkö ei varmaan ei ole tullut ottaneeksi huomioon sitä, että syntiinlankeemus on orjuutanut kaikki ihmiset elävät ja kuolleet synnin alle. Että miten sen nyt ottaa kuinka syntisiä tässä nyt sitten oikein ollaan: Täysin vai puolittain? Apostoli Paavalin mukaan kaikki ovat poikenneet pois ja kelvttomiksi käyneet ja se asia ei KKO:ssa muuksi muutu syytetään mitä syytetään.
Niin, valtionsyyttäjä on kyllä tuossa aivan oikeassa. Juuri siksi kristillisessä opetuksessa ja julistuksessa kannattaisi aina pitää rinnalla sielunhoidollinen ote ja myös avata käsitteet. Sekulaarista näkökulmasta käsin syntiinlankeemus ja synti ovat vain kristittyjen yksityisiä käsityksiä. Ratkaisevaa on kuulijan tai lukijan kokemus kuulemastaan tai lukemastaan. On yleinen uskomus, että synnistä puhuminen olisi ihmisten haukkumista, moittimista ja/tai ihmisarvon nollaamista. Siitä huolimatta, että me kristityt yleensä tiedämme, että noin emme usko emmekä ajattele. Toki meitäkin on monee junaan.