Limingan kirkkoherra Eeva Mertaniemi rukoilee: ”Jumala pelasta minut itseltäni”

limingan kirkkoherra eeva mertaniemi
Kuvat: Anni Paananen / Limingan kunta ja Eeva Mertaniemi

Limingan kirkkovaltuusto valitsi 4.9. seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi teologian maisteri Eeva Mertaniemen. Kirkkovaltuusto pääsi valitsemaan tehtävään tutun papin, sillä Mertaniemi on työskennellyt Limingan seurakunnassa jo kuutisen vuotta, aluksi kappalaisena ja jo kolmatta vuotta vt. kirkkoherrana.

Kuhmon vaaramaisemista kotoisin oleva Mertaniemi sanoo kotiutuneensa hyvin Liminkaan. ”Aakee-laakee” ei enää tunnu vieraalta.

− Hyvin minut on täällä otettu vastaan.

Mertaniemi kuvailee Liminkaa ja liminkalaisia sanalla ”juureva”.

− Liminkalaiset ovat hyvin tietoisia historiasta ja tuovat auliisti esille, että aikoinaan myös naapurissa sijaitseva Oulu kuului Limingan kirkkopitäjään.

Historialliseen suuruuteen liittyy tarina, jonka mukaan Limingan nimi on peräisin suurikokoiselta Limmi-jättiläiseltä. LimmiFest puolestaan on kirjallisuuteen ja kuvitukseen keskittyvä lapsille ja nuorille suunnattu tapahtuma, jonka kunta järjestää.

LIMINGASSA ON noin 10 000 asukasta, joista noin 80 prosenttia on seurakunnan jäseniä. Ouluun on matkaa parisenkymmentä kilometriä, ja kunta on lapsiperheiden suosiossa. Tämä näkyy myös seurakunnan lapsi- ja perhetyössä. Rippikouluryhmät ovat isoja.

− Lapset ja nuoret ovat seurakunnan työssä erittäin tärkeässä asemassa. Teen itsekin mielelläni töitä nuorten kanssa, Mertaniemi sanoo.

Pappisvihkimyksen Mertaniemi sai vuonna 2009. Sitä ennen hän teki diakoniatyötä. Hän on koulutukseltaan sairaanhoitaja-diakonissa ja hänellä on myös terveydenhoitajan pätevyys.

− Taidan olla tyypillinen myöhemmässä elämänvaiheessa kirkon ammattiin siirtynyt työntekijä. Kun omat lapset olivat kasvaneet jo sen verran isoiksi, että pystyin keskittymään myös uusiin opintoihin, päätin toteuttaa nuoruuden haaveen opiskella teologiaa.   

− Aluksi luin teologisia opintoja avoimessa korkeakoulussa. Pääsin sitten Joensuun yliopistoon ja tein tutkinnon siellä, vaikka asuin Oulussa.

”Oikeutys papin työhön tulee itseni ulkopuolelta Jumalalta.”

Mertaniemi sanoo, että diakoniatyöstä on ollut paljon apua myös papin tehtävissä.

− Nämä ovat molemmat ihmiseltä ihmiselle suunnattuja palveluammatteja. Ihminen on keskiössä, oli kyse sitten fyysisestä terveydestä tai sielunhoidosta.

− Kyse on ihmisen kohtaamisesta kokonaisvaltaisesti. Fyysisen sairauden kohdatessa myös hengellisellä tuella on suuri merkitys. Koen että molempien ammattien osaamisesta on ollut hyötyä.

Mertaniemi sanoo pitävänsä rukousta erityisen tärkeänä hengellisessä elämässä ja kasvussa. Pappina hän sanoo rukoilevansa ”Jumala pelasta minut itseltäni”.

− Minä itse ja minun ajatukseni eivät ole keskiössä, vaan oikeutus papin työhön tulee minun ulkopuoleltani Jumalalta. Se ajatus on tämän työn ytimessä.

Vapaa-ajastaan Mertaniemi sanoo, että siihen sisältyy yksi keskeinen ajatus, melkeinpä pakko: pitää päästä ulos. Papin päivät voivat olla pitkiä ja useimmiten ne kuluvat sisätiloissa.

− Kävely, pyöräily, marjojen poiminta, halkojen tekeminen – kaikki ihan tavalliset jutut tuovat vastapainoa työhön.

− Myös kaksi lapsenlasta auttavat hyvin irrottautumaan liiallisista työasioista.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLukijoilta: Kirkollisessa viestinnässä ilmenee lisääntyvässä määrin ongelmallista kaksoisviestintää
Seuraava artikkeliTällaisia ovat kärkihakijat – kysyimme Helsingin tuomiorovastiksi halajavilta yhdeksän kysymystä

Ei näytettäviä viestejä