Kirkon lakisääteisiin tehtäviin viime vuonna saama valtion rahoitus oli kaikkiaan 124,1 miljoonaa euroa. Tänä vuonna rahoitus on pienentynyt 105 miljoonaan ja ensi vuonna se on enää 95,7 miljoonaa euroa. Yli 28 miljoonan euron leikkaus pakottaa nyt kulujen kattamiseksi seurakunnat nostamaan hautaustoimen maksuja. Porvoon seurakuntayhtymän hallinto- ja talousjohtaja Timo Tulisalo pitää korotuksia kuitenkin vielä maltillisina.
1 Miten ison summan te menetätte, kun hallitus nyt on leikannut valtionrahoitusta?
– Lopullista kirkon sisäistä laskentaa ei ole tehty. Kun rahoitus oli vielä vuonna 2024 1,05 miljoonaa, tänä vuonna oltiin tasolla 787 euroa 000 ja vuosina 2026–2027 saamme 700 000 euroa. Se tarkoittaa sitä, että joudutaan käymään tarkoin läpi millä tavoin hautaustoimi rahoitetaan. Periaate on ollut vuoden 2016 hautaustoimen rahoituksesta annetun lain tultua se, että noin 80 prosenttia katetaan valtionrahoituksella ja 20 prosenttia muuten. Maksuja korotettiin Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaisesti 2010-luvulla ja suunnattiin arkkuhautaukseen, koska haluttiin suosia tuhkahautausta. Nyt on niin, että kun jo yli 80 prosenttia on meillä tuhkahautauksia, ei arkkuhautausmaksuja nostamalla enää voida käytännössä saavuttaa lisätuottoja. Nyt on korotettu tuhkahautausmaksuja.
– Korotukset ovat mielestäni varsin maltillisia. Satasissa ollaan. Ovat ne voineet tuntua suhteessa isoiltakin. Hautausten keskimääräiset hinnat ovat tuhansissa euroissa, kun lasketaan mukaan kaikki kustannukset. Hautaustoimesta voi laskuttaa korkeintaan todelliset kustannukset.
2 Meneekö valtion rahoituksesta saatava raha teillä kokonaan hautaustoimeen vai jakaantuuko se johonkin muuhunkin?
– Laskenta menee niin, että saadusta rahoituksesta 80 prosenttia menee hautaustoimeen, loppu väestökirjanpitoon ja kulttuuriperinnön ylläpitoon. Meillä kulttuuriperintöä riittää. Tuomiokirkon vieressä on puinen Pikkukirkko, jonka remontista on lupamenettely käynnissä. Siellä kävi pari vuotta sitten iso putkirikko. Remontti on ollut odottamassa. Samalla tehdä korjausinvestointia, jotta Pikkukirkko sekä säilyttäisi historiallisen kirkkorakennuksen aseman että olisi monipuolisesti käytössä. Varaudutaan siis vuosikymmenten päähän. Remontin kuluista ei ole vielä tietoa.
3 Paljonko jää katettavaksi muulla rahalla?
– Vuonna 2023 tilanne oli se, että 20 prosenttia kuluista katettiin hautausmaksuilla. Hautausmaamme on historiallinen, yli 200 vuotta vanha. Sen ylläpito ei ole halvimmasta päästä eikä kaavamaisia säästöjä voi tehdä. Uudessa tilanteessa meidän pitäisi pyrkiä noin 50 prosenttiin kokonaiskuluista, jotka olivat 1,68 miljoonaa euroa vuonna 2023. Korotusten jälkeen päästään noin neljännekseen. Neljännes jää katettavaksi muualta.
– Sekin pitää huomioida, että hautauskulttuuri muuttuu. Ihmisillä myös vaihtoehtoja. Meille on tärkeää, että hautausmaa säilyy sekä kulttuurihistoriallisessa merkityksessä että siinä, mikä merkitys sillä on suruprosessissa.
4 Mitä kaikkea hautaustoimen kuluihin luetaan?
– Haasteena on saada ihmiset ymmärtämään, että on yksi ja sama hautausmaa mutta siellä kolme eri toimintoa. Hautaustoimessa huolehditaan velvollisuudesta saattaa vainaja maahan eli vainaja säilytetään, siirrellään, kaivetaan maahan tai sirotellaan. Hautapaikka kuuluu tähän.
– Sitten on hautainhoitorahasto, joka on erillinen yksikkö. Se tekee sopimuksia hautainhoidosta ja kerää siitä rahat.
– Kolmantena on seurakuntien toiminta hautausmaalla eli siunaaminen ja toimitukset. Taloudellisessa mielessä se on erillinen kokonaisuus.
5 Kulut ilmeisesti kuitenkin kasvavat?
– Kun suurimmaksi osaksi ollaan henkilöresurssien varassa, niin kolmen prosentin kasvu on tulossa ensi vuodelle keskimäärin palkkakustannuksiin. Edelleen vaikka inflaatio on rauhoittunut, niin senkin vaikutus näkyy.
6 Entä mikä tilanne teillä on kirkollisveron tuoton suhteen?
– Juuri nyt täytyy arvioida. Se on kasvamassa, mutta kasvu ei tule olemaan niin voimakasta kuin ennakoitiin. Tässä täytyy kuulostella veronkantoyksikön näkemyksiä. On tehty toukokuussa iso korjaus verotilityksiin sen jälkeen verotulot eivät ole kasvaneet siinä määrin kuin valtiovalta lakiesityksessään toteaa.
7 Miten ratkaisisit tämän tilanteen?
– Kuolleisuus lisääntyy, vainajia tulee enemmän. On löydettävä yhdenvertainen, taloudellisesti kestävä tapa toimia. Kirkollisverotuottoja ei voida suunnata yhteiskunnallisen palvelun tuottamiseen. Katsoisin lahden yli Ruotsiin ja lähtisin selvittelemään hautausveroa. Siellä on selkeä vero, Yle-maksun tyyppinen, mutta prosenttiperusteinen. Keskustelu hautaamisesta jäisi vähemmälle, jos kerättäisiin erillinen maksu siitä, että matkan päättyessä saa asiaankuuluvan palvelun yhteiskunnalta, toki edelleen seurakuntien tuottamana. Ruotsissakin on päädytty siihen, että evankelisluterilaisilla seurakunnilla on sellainen kokemus ja mahdollisuus tehdä hautaustointa, että on vaikea keksiä sille kustannustehokkaampaa vaihtoehtoa.
Lue myös:
Hautaan pääsy kallistuu ensi vuonna monissa seurakunnissa – maksut paikoin rajussa nousussa
Kolarin seurakunta aloitti muutosneuvottelut – tavoitteena säilyä itsenäisenä seurakuntana
Ilmoita asiavirheestä