Eksegeetti Wille Riekkisen mukaan kirkko teki Jeesuksesta Jumalan. Jeesus oli alunperin tavallinen ihminen, yksi meistä ja hän toimi Jumalan asialla maailmassa. Jeesus ei ollut Jumala, vaan Jumalan lähettiläs. Dynamistisen monarkianismin mukaan Jeesus oli Jumalan Poika eli Jumalan Valittu eli ihminen, joka toimi jumalallisella valtuutuksella ja jumalallisella voimalla. Hänen sanomansa oli yksinkertainen: syntien anteeksiantaminen, ikuinen elämä kuoleman jälkeen ja kehotus rakkauteen maailmassa kaikkia kohtaan.
Jumala on yksi ja hän paljastaa Totuuden kaikille kuoleman jälkeen. Kirkon pitäisi perua Nikean kirkolliskokouksen päätökset, koska Kolminaisuus on terveen järjen vastainen ja loogisesti mahdoton. Jumala ei voi olla yksi ja kolme yhtä aikaa.
Miksi Jumalan pitäisi tappaa itsensä tai Jumalan Poika voidakseen tehdä sovinnon ihmiskunnan kanssa? Oikea Jumala ei tarvitse myöskään mitään uhria antaakseen syntejä anteeksi ihmiskunnalle. Oikea Jumala voi tehdä sovinnon ihmiskunnan kanssa ilman verenvuodatusta ja antaa synnit anteeksi jokaiselle yksin Armosta. Jokainen, joka huutaa avuksi Jumalaa, pääsee ikuiseen elämään kuoleman jälkeen Taivaassa. Kirkossa ei pitäisi rukoilla Jeesusta, vaan Jumalaa eli Allahia.
Historiallinen raamatuntutkimus on osoittanut, miten varhaiskristityt muokkasivat vapaasti Jeesuksen sanoja ja sepittivät niitä lisää omien tulkintojen mukaan. Näin Jeesuksen sanomaan tehtiin lisäyksiä tai muutoksia myöhemmin. Moni pitää tätä Raamatun turmelemisena. Jos Jeesusta olisi pidetty Jumalana kristillisessä perimätiedossa, kukaan ei olisi muokannut vapaasti Jeesuksen sanoja, mutta näin kuitenkin tapahtui, mikä todistaa, että kirkossa pidetiiin Jeesusta pelkkänä ihmisenä ja Jumalan lähettiläänä.
Ristin tapahtumiin ja pääsiäiskertomuksiin liittyyy monia kiistanalaisuuksia ja kysymysmerkkejä. Juutalaiset eivät voineet tuomita ketään kuolemaan ja jumalanpilkka ei riittänyt kuolemantuomioon roomalaisessa oikeudessa. Millä perusteella Jeesus tuomittiin ristille naulittavaksi? Voiko Jumala tai kirjaimellinen Jumalan Poika kuolla ristillä? Ei voi, koska Jumala on kuolematon. Jos Jeesus oli pelkkä ihminen, ei yhden ihmisen kuolema voi sovittaa muiden ihmisten syntejä. Jokainen on vastuussa omista synneistään. Paavalin teologia on Paavalin yksityisajattelua, ei mitään Jumalan ilmoitusta. On myös esitetty, että Jumala pelasti Jeesuksen ristiinnaulitsemiselta ja otti hänet suoraan Taivaaseen. Ristin tapahtumat (ristiinnaulitseminen ja tyhjä hauta) ovat tarpeettomia, mikäli Jeesusta pidetään Jumalan lähettiläänä.
Minun mielestäni uskon tai elämän ei pidä perustua pelkoon. Oikea Jumala on rakkaus ja hän pitää huolta jokaisesta, joka häntä avuksi huutaa. Uskonnoissa on suuria eroja. Kaikki uskonnot eivät kannusta rakastamaan myös vihollisia, vaan luovat rajoja ja esteitä ihmisten välille. Oikea Jumala tahtoo aina, että hyväksymme toisemme, välitämme ja autamme. Rakkaus paljastaa totuuden joka paikassa. Oikea Jumala hyväksyy yhteyteensä myös eri tavalla ajattelevia, kunhan ihmisen pyrkimys on ollut tuntea Jumala ja hyvyys elämässään. Siksi minäkin tapaan sinut vielä Taivaassa, vaikka uskon aivan eri tavalla.
Kirkon on kohdattava ennemmin tai myöhemmin historiallinen totuus Jeesuksesta. Se ei voi panna päätä pensaaseen enää. Totuus voittaa kuitenkin lopulta ja paljastuu jokaiselle kuoleman jälkeen. Oikea Jumala pitää tästä kaikesta huolen. Kirkko teki Jeesuksesta Jumalan. Se on Totuus. Paljastan nyt tempun taustoineen.
Kaikki alkoi Vanhan Testamentin ja juutalaisuuden opetuksesta, että ihminen ei ole eikä voi olla Jumala. Juutalaisuus teki selvän eron ihmisen ja Jumalan välille. Jumala sanoi: ”Minä olen se, mikä minä olen.” Vanha Testamentti ja juutalaisuus eivät tunne myöskään ihmisuhreja syntien sovittamiseksi. Antiikin Kreikan ja Rooman uskonnot ja kulttuurit tunsivat sen sijaan ihmisuhrit Jumalalle ja näissä uskonnoissa Jumalat olivat ihmisen kaltaisia. Antiikin ihmiselle Jumala ihmisenä oli tuttu juttu.
Vanhan Testamentin mukaan usko ja palvonta kuuluvat yksin Jumalalle. Luotua olentoa ihminen ei saa palvoa eikä häneen uskoa. Historiallinen Jeesus ei pyytänyt ketään palvomaan itseään eikä hän pyytänyt ketään myöskään uskomaan häneen. Historiallinen Jeesus pyysi kannattajiaan seuraamaan Häntä. Jeesuksen seuraaminen tarkoitti Jeesuksen kuuntelemista ja hänen sanomansa noudattamista. Jeesus oli Jumalan Poika eli Jumalan Valittu eli ihminen, joka toimi Jumalan asialla ja tuli kertomaan Jumalan armosta ihmiskunnalle. Historiallinen Jeesus opetti uskomaan yhteen Jumalaan ja kehotti lähimmäisenrakkauteen kaikkia kohtaan, myös vihollisia kohtaan.
Jeesus teki vaikutuksen kuulijoihin. Hän opetti viisaasti ja teki jopa ihmetekoja Jumalan avulla. Kun Jumala otti hänet Taivaaseen, opetuslapset jäivät ihmettelemään kaikkea tapahtunutta ja levittämään Jeesuksen opetuksia eteenpäin. Moni kyseli mielessään, kuka Jeesus oikein oli.
Vähitellen syntyi erilaisia tulkintoja kirkossa. Jeesuksen seuraajilla oli kova ikävä Jeesusta. Moni odotti Jeesuksen pikaista paluuta takaisin. Toiset halusivat nähdä Jeesuksessa Jumalan. Johannneksen perimätiedossa Jumalan Poika vaati jo uskoa osakseen ja Johannes opetti, että jokainen, joka uskoo Poikaan, elää, vaikka olisi kuollut. Näin Jeesuksesta tehtiin Jumala kirkossa.
Varhaiskirkon jäsenet lainasivat tutusta kulttuuriympäristöstä eli antiikin Kreikan ja Rooman uskonnoista ja myyteistä ideoita kuvaamaan Jeesusta ja hänen sanomaansa. Ajatus syntien sovittamisesta ihmisuhrilla napattiin antiikin pakanallisista uskonnoista. Samoin ajatus Jumalasta ihmisenä. Näiden oppien katsottiin kuvaavan menestyksellisesti kirkon uutta sanomaa ja voittavan puolelleen uusia jäseniä.
Rooman keisari Konstantinus Suuri näki kaikessa tässä tutussa ajatusmallissa ja kirkon sanomassa keinon lisätä Rooman valtakunnan yhtenäisyyttä ja valtaa ja hän käytti kirkkoa hyväkseen valtapyrkimyksissään ja saneli Nikean kirkolliskokouksessa teologiset ratkaisut. Näin Kolminaisuus voitti kilpailevat vaihtoehdot Rooman keisarin päätöksellä.
Tämän jälkeen kristillinen perimätieto piti saada sopusointuun Kolminaisuuden ja muiden kirkon lainaamien uskonnollisten ideoiden kanssa ja alkoi säälimätön taistelu muita tulkintoja vastaan. Kirkko syytti toisinuskovia harhaoppisiksi ja ajoi heidät kirkon ulkopuolle tuhoten toisinajattelijoiden kirjat ja vainoamalla eri mieltä olevia. Näin jälkipolvien olisi vaikea selvittää historiallista totuutta Jeesuksesta ja kirkosta. Kirkko pääsi valtaan Rooman keisarin tuella ja on siitä lähtien nauttinut vallastaan eri puolilla maailmaa.
Historiallinen totuus ei muutu vallan käytöllä, ei rahalla, ei kieltämällä historian tutkimukset, ei demokratialla eikä kirjoittamalla historiaa uudelleen voittajan silmin. Historiallinen totuus tulee lopulta ilmi. Oikea Jumala huolehtii siitä ja paljastaa sen kaikille kuoleman jälkeen. Me ihmiset emme voi muuttaa kirkon historiaa oman mielemme mukaiseksi. Olen tutkinut kristillistä perimätietoa vuosikymmenenten ajan kaikessa hiljaisuudessa erilaisten lähteiden ja kirjallisuuden parissa ja olen päätynyt johtopäätökseen: kirkko teki Jeesuksesta Jumalan.
Jumala ei ollut toimeton huomatessaan, mitä kirkossa tapahtui ja miten kirkko muokkasi Jeesuksen sanomaa. Oikea Jumala päätti lähettää uusia matkaoppaita eli opettajia ja profeettoja maailmaan palauttamaam kirkko ja ihmiskunta yhden Jumalan luokse. Näin saapui maailmaan islamin julistaja ja opettaja Muhammed. Hän ei tuonut mukanaan uutta uskontoa tai uutta sanomaa, vaan tuli vaatimaan paluuta historiallisen Jeesuksen opetuksiin: Uskokaa yhteen Jumalaan, tehkää hyvää elämässä ja pyrkikää joka päivä elämässä hyvyyteen ja rakkauteen. Oikea Jumala antaa katuvalle synnit anteeksi ilman verenvuodatusta ja lahjoittaa uskoville ikuisen elämän Taivassa kuoleman jälkeen. Siinä näkyy Jumalan rakkaus eli Armo.
Näin juutalaiset, kristityt ja muslimit ovat samaa perhettä ja uskovat samaan Jumalaan. Nyt on aika yhdistää voimat ja kulkea yhdessä käsi kädessä maailmassa ja välittää aidosti toisistamme ja auttaa kaikessa sekä kokoontua yhteen yhden oikean Jumalan äärellä. Oikeaa Jumalaa voi kutsua Jahveksi, Isäksi tai Allahiksi.
Hyvä alku nyt olisi perua Nikea kirkolliskokouksen päätökset ja tunnustaa kirkon historiassa tehdyt teologiset virheet: kirkko teki Jeesuksesta Jumalan. Kirkon pitäisi palata historiallisen Jeesuksen yksinkertaiseen sanomaan: Usko yhteen Jumalaan ja tee hyvää elämässäsi. Tämä toisi yhteen juutalaiset, kristityt ja muslimit. Olisimme silloin samaa perhettä ja mahtuisimme kaikki samaan Taivaaseen.
Uskontojen välinen kilpailu loppuisi ja loppuisi myös pahan puhuminen muista uskonnoista ja muista ihmisistä. Saataisiin aikaan todellinen rauha maailmaan ja alkaisi globaali välittäminen toisistamme
Talous ei olisi ykkösarvo maailmassa, vaan se alistettaisiin yhteisen elämän ja hyvinvoinnin alle. Turha tuotanto ja luonnonvarojen ylikulutus loppuisi kansainväliseen yhteistyöhön ja sosiaalitalouteen.
Tämä on minun unelmani paremmasta maailmasta ja paremmasta tulevaisuudesta.
Jos Muhammed olisi historiallinen henkilö, miksi hänestä kertova kirja on kadonnut 700-800 luvulla? Jos hän olisi ollut olemassa, varmasti tällainen teos olisi haluttu säilyttää. Kriittinen historiantutkimus herättää vaikeita kysymyksiä rehelliselle tiedon etsijälle. Kaikki ei taidakaan olla niin selvää kuin on annettu ymmärtää. Kuollut mies, kuollut Jumala, kuollut uskonto?
Kukaan Muhammedin aikalainen ei tiedä mitään eikä kerro mitään Muhammedista. Vasta 100 vuotta Muhammedin kuoleman jälkeen yksi ja vain yksi henkilö kirjoittaa Muhammedista ja hänen nimensä on Ibn Ishaq ja hänen teoksensa on siis kadonnut. Niinpä moni pitää historiallisten lähteiden puuttuessa Muhammedia Ishaqin keksimänä satuolentona, jota kuitenkaan ei kerrota islamin kannattajille valtapoliittista syistä. Joku ei halua, että historiallinen totuus paljastuisi, vaikka Totuus paljastuu viimeistään kuoleman jälkeen kaikille. Entä jos Muhammed oli oikeasti satua? Mitä sanot siihen kuolemasi jälkeen? Tiedätkö mikä on vaihtoehtosi?
Muutamat kristilliset lähteet puoltavat Muhammedin historiallisuutta, mutta näiden lähteiden tietoja pidetään myös myöhempinä lisäyksinä tai viittauksina Jeesukseen, arabian kielellä Ylistettyyn henkilöön.
Kannattaa miettiä kunnolla ja rehellisesti sydämessä tätäkin asiaa. Rehellisyys ja Totuus maan perii ja lopulta myös voittaa. Totuus ei muutu uskomalla, toivomalla, ei propagandalla eikä suurellakaan rahalla. Jumala paljastaa totuuden kuoleman jälkeen.
En ole tavoittelemassa mainetta tai mammonaa. vaan historiallista totuutta Jeesuksesta. Suurin oivalukseni oli tajuta ja huomata, että kirkko todellakin teki Jeesuksesta Jumalan. Se muutti käsitykseni kristinuskosta ja sen historiasta täydellisesti. Olen Wille Riekkisen kanssa täysin samaa mieltä tästä asiasta. Nyt katson kirkon toimia uusin silmin, rehellisesti ilman ennakkoasenteita. Kirkko ei saa vaita enää totuudesta kirkossa ja messuissa. On aika paljastaa historiallinen totuus ja huomata, että sanoma on sama juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa je me kuulumme samaan perheeseen ja mahdumme myös samaan Taivaaseen. Tämä muuttaa näkemystä uskonnoista ja Jumalasta täysin. On olemassa yksi yhteinen Jumala eli Jahve = Isä = Allah
Kristinusko perustuu nykyään Paavalin seuraamiseen, ei historialliseen Jeesukseen. Paavali kehitti oman teologiansa ja rakensi sen antiikin ihmisuhriajattelulle, sovitukselle ja lunastukselle ja liitti nämä ideat Jeesukseen ja osaksi kristillistä perimätietoa. Näin sai alkunsa kristinusko.
Kävi kuitenkin köpelösti. Paavalin teologia ei perustu historialliseen Jeesukseen eikä oikealla Jeesuksella ollut mitään tekemistä Paavalin teologian kanssa. Kristinuskon sijasta pitäisi puhua Paavalismista tai Paavalin uskonnosta.
Historiallisen Jeesuksen sanoma oli yksinkertainen ja helppo: Usko yhteen Jumalaan ja noudata Taivaallisen Isän opetuksia. Tämä oli Matteuksen vastaus kysymykseen, kuka pääsee Taivasten valtakuntaan. Paavali ei tavannut koskaan Jeesusta eikä elänyt yhtä aikaa Jeesuksen kanssa. Paavali loi oman teologiansa ja kauppasi sen kirkolle ja kirkko osti sen.
Kirkot voivat opettaa mitä haluavat ja tehdä omia teologisia tulkintojaan. Näin ne ovatkin tehneet. Kirkkoja on tuhansia maailmalla. Evankeliumin kauppamiehiä ja uskonnollisia puljuja riittää joka lähtöön. Kaikilla tuntuu olevan oma totuutensa. Tähän on tultu. Tsemppiä kaikille ja uskomisen ihanuutta myös.
Historiallinen totuus on paljon yksinkertaisempi ja uskon asiat ovat paljon yksinkertaisempia todellisuudessa. Kirkko todellakin teki Jeesuksesta Jumalan, vaikka se ei enää suuria kirkkoja kuten katolisia, ortodokseja tai protestantteja kiinnostakaan. Paluu historialliseen Jeesukseen on näille isoille kirkoille mahdotonta, koska nämä joutuisivat myöntämään turmelleensa kristiillisen perimätiedon ja oikean Jeesuksen. Parasta on säilyttää saavutetut edut ja valta-asemat ja unohtaa historiallinen totuus, vaikka kukaan ei sitä pääse karkuun.
Totuus ja Rakkaus voittaa lopulta ja me kohtaamme kaikki sen lopulta kuoleman jälkeen viimeisellä tuomiolla: Jumala näyttää, että hän oli Yksi ja hänen suurin käskynsä oli kehotus rakastaa yhtä ainutta oikeaa Jumalaa ja lähimmäistä kuin itseä ja pyrkiä elämässä hyvyyteen Jumalan avulla. Syntien anteeksiantaminen ja ikuinen elämä ja rakkaus olivat tarjolla jokaiselle uskovalle ihmiselle kautta aikojen. Lapsikin ymmärtää tämän kaiken helposti. Jumala on ihmisen puolella ja ihmistä varten. Meidän ei tarvitse tehdä elämässä mitään erikoista, noudattaa vain Jumalan tahtoa ja hänen opetuksiaan.
Tärkeintä ei ole olla oikeassa. vaan elää uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Jaakobin mukaan ihminen tullaan tuomitsemaan tekojen mukaan. Usko ilman rakkautta on väärin ja puutteellista sekä tyhjää. Usko ja rakkaus, luottamus ja hyvät teot kuuluvat yhteen ja kuuluvat elämään kumpikin. Kaikki on armoa. Kaikki on Jumalan lahjaa uskovalle ihmiselle ja uskova ihminen haluaa aina toimia Jumalan tahdon ja opetusten mukaan. Hyvän tekeminen ei ole syntiä.