Eri lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun saama kokonaiskannatus on 2010-luvulla hieman pienentynyt. Järjestöjen välillä on kuitenkin eroja siinä, mistä lähteistä tukea on saatu.

Suomen Lähetysseura sekä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ovat on jonkin verran menettäneet saamaansa kokonaiskannatusta. Eniten sitä ovat lisänneet Kirkon Ulkomaanapu ja Kylväjä.

Suomalaisten luterilaisten lähetysjärjestöjen yhteiskannatus ei kuitenkaan ole enää lisääntynyt. Kirkon Lähetystyön Keskuksen tilastoima kaikkien järjestöjen yhteenlaskettu kokonaiskannatus on 2010-luvulla pienentynyt noin 53 miljoonasta eurosta alle 50 miljoonaan euroon.

Ero on suuri, kun tilannetta vertaa aikaisempiin vuosikymmeniin.

Esimerkiksi kirkon nelivuotiskertomuksen 2000–2003  (Kirkko muutosten keskellä, 2004) mukaan seurakuntien lähetyskannatus kasvoi vuosina 1980–2003 noin 8 miljoonasta eurosta yli 35 miljoonaan euroon. Vuosina 1999–2003 kannatus kasvoi saman lähteen mukaan noin 31,6 miljoonasta noin 35,4 miljoonaan euroon.

Nelivuotiskertomuksen 2004–2007 (Monikasvoinen kirkko, 2008) mukaan kokonaiskannatus vuosina 2003–2007 nousi noin 35,4 miljoonasta eurosta noin 48,9 miljoonaan euroon.

Seuraavan nelivuotiskertomuksen 2008–2011 (Haastettu kirkko, 2012) mukaan kokonaiskannatus vielä nousi vuosina 2007–2011 noin 48,9 miljoonasta 53,6 miljoonaan euroon.

2010-luvulla kokonaiskannatus on kääntynyt laskuun.

Näin kertovat tilastotiedot, joita tähän juttuun on kerätty sekä Kirkon lähetystyön keskuksesta että niiltä seitsemältä kirkon niin sanotulta viralliselta lähetysjärjestöltä ja Kirkon Ulkomaanavulta, joiden kanssa kirkko on allekirjoittanut lähetystyön perussopimuksen.

Perussopimus määrittelee kirkon ja sen kansainvälistä työtä tekevien järjestöjen oikeudet ja velvollisuudet.

Kaikki jutun grafiikat ja kannatusvertailujen summat ovat peräisin Kirkon Lähetystyön Keskuksesta. Ulkoministeriöstä saadun tuen määrät sekä nimikkosopimuksien määrät ovat lähtöisin järjestöistä tai niiden nettisivujen tiedoista.

Tarkastelussa vapaaehtoinen kannatus ja talousarviomäärärahat

Tarkasteltavat järjestöt ovat Suomen Lähetysseura, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF), Suomen Pipliaseura, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä ja Medialähetys Sanansaattajat (Sansa).

Vertailussa on mukana myös Kirkon Ulkomaanapu, joka ei ole lähetysjärjestö, mutta toteuttaa kansainvälistä diakoniaa ja kehitysyhteistyötä.

Tämän vertailun ulkopuolella on eräitä luterilaisia tai ekumeenisia lähetysjärjestöjä, jotka saavat seurakunnilta erilaista kannatusta. Niiden kanssa kirkko ei kuitenkaan ole allekirjoittanut lähetystyön perussopimusta. Sellainen on esimerkiksi Evankelinen Lähetysyhdistys ELY.

Lähetysjärjestöjen rahoitus on yksityiskohdissaan monipuolista ja järjestöjen kesken on myös eroja.

Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu saavat merkittävää tukea ulkoministeriöstä

Jotkut järjestöt, varsinkin Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura, saavat myös merkittäviä summia ulkoministeriön (UM) varoista. Näitä varoja ei lähtökohtaisesti voida käyttää kirkollisen työn hyväksi vaan kehitysyhteistyön tyyppisissä projekteissa.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu sai kehitysyhteistyöhön tarkoitettua niin sanottua raamirahastoa seuraavasti: 6 850 000 euroa (2010), 9 200 00 euroa (2015) ja 5 260 000 euroa (2016) ja 6 750 000 euroa (2020). Luvut eivät sisällä esimerkiksi humanitaarista tukea tai muuta UM:stä saatua rahaa.

Kirkon Ulkomaanapu on onnistunut hankkimaan myös kansainvälistä rahoitusta, esimerkiksi Euroopan Unionilta.

Suomen Lähetysseura sai vuonna 2019 UM:n kehitysyhteistyöavustusta 4,9 miljoonaa euroa ja UM:n tukea rauhantyölle 2,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 vastaavat summat olivat 6,4 miljoonaa euroa ja 2,5 miljoonaa euroa.

Muiden järjestöjen UM:stä saamat avustukset ovat huomattavasti pienempiä. Eräät järjestöt eivät saa niitä lainkaan.

Tässä tarkastelussa ulkoministeriön tarjoamia varoja ei käsitellä.

Lähetystyön saama kokonaiskannatus on 2010-luvulla vähentynyt – koronavuosi 2020 oli vaikea

Seitsemän lähetysjärjestön ja Kirkon Ulkomaanavun saama kokonaiskannatus on 2010-luvulla pienentynyt. Asiaa hahmotetaan tässä nykyhetkeä kohti painottuen vertailuvuosien 2010, 2015, 2018, 2019 ja 2020 avulla.

Koronavuosi 2020 oli lähetystyön ja kansainvälisen diakonian kannatuksen kannalta täysin poikkeuksellinen. Siksi vuosi 2020 ei ole kannatustilastoissa täysin vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa.

Vertailussa on muistettava, että kannatus joka tapauksessa heilahtelee vuosittain ylös tai alas. Siihen on erilaisia syitä. Siksi vasta riittävän pitkä aikaväli voi kertoa mahdollisista kannatustrendeistä.

Tämän jutun rahasummia käsittelevissä taulukoissa luvut ovat tuhansien eurojen tarkkuuteen pyöristettyjä, esimerkiksi 1,840 ≈ 1 840 000 euroa.

Tilastosta käy ilmi, että kokonaiskannatuksessa suurin menettäjä 2010-luvulla on ollut Suomen Lähetysseura, jonka kokonaiskannatus on pudonnut lähes 20 miljoonasta eurosta hieman yli 16 miljoonaan euroon.

Myös Sley ja Kansanlähetys ovat menettäneet kokonaiskannatusta.

Sen sijaan Pipliaseura on pysynyt vakaasti samalla tasolla. SLEF, Kylväjä, Sansa ja Kirkon Ulkomaanapu ovat onnistuneet kasvattamaan kannatustaan.

Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian kokonaiskannatus on pienentynyt puolessa vuosikymmenessä useita miljoonia. Alkanut 2020-luku antaa aikanaan viitteitä siitä, onko kyseessä notkahdus, vai vuosikymmeniä jatkuneen kasvun jälkeisen pitkän alamäen alku.

Lähetystyöntekijöiden määrä ei ole lähetystyön ainoa eikä ehkä edes paras mittari, mutta se on vähentynyt jo 30 vuotta. Tähän on monia syitä. Suomalaisten luterilaisten lähetystyöntekijöiden määrä oli huipussaan 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Silloin tässä käsitellyillä lähetysjärjestöillä oli yhteensä miltei 700 lähetystyöntekijää.

Vuonna 2019 tuo lukumäärä oli 245 lähetystyöntekijää.

Kirkon Ulkomaanapu on kasvattanut suoraa vapaaehtoista kannatusta eniten

Järjestöt saavat vapaaehtoista lähetyskannatusta eri tavoin. Seuraavassa on tilastoituna vertailuvuosina sitä vapaaehtoista kannatusta, joka tulee järjestöille suoraan, ei seurakuntien tilien kautta.

Tällainen kannatus koostuu esimerkiksi kuukausilahjoittajista, keräystileistä ja omien lähetystilaisuuksien tuloista.

Yleensä järjestöt sijoittavat saamansa lahjoitukset jonkun seurakunnan nimen alle. Toisaalta jokin järjestö on voinut jyvittää esimerkiksi kesäjuhlissa tullutta kannatusta kaikille seurakunnille. Lahjoitukset voidaan sijoittaa myös kohdentamattomasti.

Suorassa tuessa useimmat järjestöt ovat pystyneet pitämään saman kannatustason tai jopa lisäämään sitä hieman. Sley näyttää menettäneet vuosikymmenessä jonkin verran suoran järjestökannatuksen tasoa.

Suurimpia kasvajia tässä kategoriassa ovat olleet Kylväjä, Sansa ja Kirkon Ulkomaanapu.

Suomen Lähetysseuran seurakuntien kautta tulevan vapaaehtoisen kannatuksen suurin menettäjä

Seurakuntien tilien kautta tuleva vapaaehtoinen lähetyskannatus merkitsee esimerkiksi jumalanpalveluksissa ja muissa seurakuntien tilaisuuksissa järjestöjen tekemän työn hyväksi kerättyjä kolehteja tai myyntiä.

Tässä kategoriassa tapahtuvan kannatuksen suurimpia tulojensa lisääjiä 2010-luvulla ovat Kansanlähetys ja Sansa.

Sen sijaan suurimmat järjestöt Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu ovat menettäneet vuosikymmenessä olennaisesti tätä kautta tulevaa vapaaehtoista kannatusta.

Seurakuntien talousarvioavustuksissa osuuttaan ovat kasvattaneet Kylväjä ja Sansa

Seurakunta tai seurakuntayhtymä voi myöntää talousarviossaan varoja yhdelle tai useammalle järjestölle.

Tilastoista käy ilmi, että Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu ovat perinteisesti olleet ylivoimaisesti muita järjestöjä suurempia talousarviomäärärahojen saajia.

Myös 2010-luvulla erityisesti joissakin seurakuntayhtymissä ja seurakunnissa on esiintynyt halua vähentää tukea tai olla kokonaan tukematta sellaisia kirkon lähetysjärjestöjä, joiden arvioidaan suhtautuvan torjuvasti kirkon virkaratkaisuun eli naispuolisiin pappeihin tai seksuaalivähemmistöihin.

Vaikka tällaisia päätöksiä on monina vuosina siellä täällä tehtykin, on mielenkiintoista, että esimerkiksi perinteisen virkakäsityksen omaksumisesta tunnettu Sley ei näytä kuluneen vuosikymmenen aikana menettäneen talousarvioavustuksia: kannatuksen taso on pysynyt jotakuinkin ennallaan.

Talousarviovarojen myöntämisessä vaikuttavat kuitenkin monet erilaiset näkemykset ja painotukset. Tästä voi kertoa se, että menettäjiin kuuluvat sekä Suomen Lähetysseura ja Kansanlähetys.

Kannatukset kasvattajia talousarviomäärärahoissa ovat olleet Kylväjä ja jossain määrin Sansa.

Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu saavat paljon testamentteja

Testamentit ovat osa lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun tulonmuodostusta, mutta niiden määrät ja rahalliset arvot vaihtelevat kaikkien järjestöjen kohdalla suuresti.

2010-luvulla eniten testamentteja on saanut Suomen Lähetysseura. Joinakin vuosina Kirkon Ulkomaanapu on ollut huomattava saaja. Vuosikymmenen lopulla Pipliaseuran saamien testamenttien summa näyttää kasvaneen voimakkaasti.

Kansanlähetyksen kohdalla testamenttilahjoituksien yhteissumma on tilaston mukaan heittelehtinyt nollan tai lähes nollan, ja toisaalta jopa yli 200 000 euron välillä.

Nimikkosopimuksien määrä on pysynyt suurena – Lähetysseura on ylivoimainen

Varsinaisilla seitsemällä lähetysjärjestöillä on jo kauan ollut seurakuntien tai muiden yhteisöjen kanssa nimikkolähetti- tai nimikkokohdesopimuksia, tai muulla nimellä kutsuttuja yhteistyösopimuksia.

Kirkon Ulkomaanavulla tämäntyyppisiä sopimuksia ei ole.

Nimikkosopimuksien määrät eivät kerro kannatuksesta samalla tavoin kuin kannatuseurot, vaikka niiden vaihtelusta voi jotakin päätellä.

Sopimuksien määriä ovat pienentäneet myös seurakuntien yhdistämiset, jolloin yhdistyvien seurakuntien tekemiä sopimuksiakin voidaan yhdistää, sekä järjestön oman sopimuspolitiikan mahdolliset muutokset.

Nimikkosopimukset voivat olla eri suuruisia, eli niiden kannatusmerkitys vaihtelee. Seurakunta voi kannatuksessaan myös ylittää sopimussumman.

Kirkon Lähetystyön Keskuksen mukaan nimikkosopimuksien kautta tulevaa kannatusta päätyy tilastoinnissa sekä seurakuntien vapaaehtoisen kannatuksen että talousarviokannatuksen kannatuslukuihin.

Alla olevat luvut ovat sopimuksien määriä.

Suomen Lähetysseura on näissä sopimuksissa vanhastaan järjestöjen kesken ylivoimainen ”markkinajohtaja”. Sillä on sopimuksia lähes kaikkien seurakuntien kanssa: Lähetysseurasta saatujen tietojen mukaan vuositasolla 91–93 prosenttia seurakunnista.

Lähetysseuran sopimuksien määrä näyttää pienentyneen tarkastelujaksolla nopeasti. Järjestön mukaan taustalla on sopimusjärjestelmän uudistus vuodesta 2015 alkaen. Yksittäisiä sopimuksia on yhdistetty ja Lähetysseura kertoo tietoisesti pyrkineensä sopimusten määrän vähentämiseen, jotta yhteistyö ja päätöksenteko olisi sujuvampaa.

Tilaston perusteella näyttää siltä, että myös Sleyllä on nykyisin olennaisesti vähemmän sopimuksia kuin 15 vuotta sitten. Sen sijaan Kylväjä ja Sansa ovat edellä mainituista trendeistä huolimatta suuresti kasvattaneet sopimuksiensa määrää.

Hiippakuntien lähetyskannatuksessa ei suuria muutoksia

Hiippakunnittain jaoteltuna sama edellä kuvattu lähetystyön suora ja seurakunnallinen kannatus on 2010-luvulla vaihdellut tässä kuvatulla tavalla.

Näissä luvuissa on poikkeuksellisesti mukana myös Evankelisen lähetysyhdistyksen (ELY) saama kannatus.

Taulukoissa luvut ovat tuhansien eurojen tarkkuuteen pyöristettyjä, esim. 2,953 ≈ 2 953 000 euroa.

Hiippakuntien kokonaiskannatusta voidaan mitata myös sillä, kuinka monta euroa se on yhtä hiippakunnan alueen seurakuntien seurakuntalaista kohti.

Tällä tavalla mitattuna vahvimpia ”lähetyshiippakuntia” ovat vertailuvuosina olleet Helsinki (2010) 14,27 euroa ja (2015) 18,58 euroa, sekä Porvoo (2019) 20,91 euroa ja (2020) 17,31 euroa.

Vähiten tällä tavalla mitattua lähetyskannatusta on kaikkina vertailuvuosina tullut Oulun hiippakunnasta (2010) 8,43 euroa, (2015) 8,65 euroa, (2019) 8,41 euroa ja (2020) 8,21 euroa.

Järjestöjen arvio 2010-luvun kannatuksesta: Käteisen rahan väheneminen, seurakuntien yhdistymiset ja korona vaikuttaneet

Kotimaa pyysi lähetysjärjestöjä ja Kirkon Ulkomaanapua arvioimaan lyhyesti sitä, miten järjestön kannatus on 2010-luvulla elänyt ja mikä siihen on voinut vaikuttaa.

Suomen Lähetysseura:

”Syitä muutokseen on useita. Seurakuntien talous on pienentynyt mm. yhteisöveron poistumisen myötä. Kirkon Lähetystyön Keskus on korostanut kirjausta kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tasapuolisesta kohtelusta varojen jakamisessa. Tämä on selvästi vähentänyt Lähetysseuran seurakuntatuloja.

Seurakuntien lähetystyön linjasta ja sisällöistä on käyty keskustelua ja erimielisyyksiäkin on riittänyt. Lähetysseuraa aiemmin tukeneiden lähetyspiirien aktiivit ovat ikääntyneet ja toiminta vähentynyt. Korona on tietysti pysäyttänyt kaiken.

Lähetystyöntekijöiden määrän vähentymisen arvioimme myös vaikuttaneen kehitykseen. Kumppanimme pyytävät enemmän hanketukea ja vähemmän työntekijöitä. Seurakunnat Suomessa pitävät suomalaisten työntekijöiden lähettämistä tärkeänä ja hankkeiden tukeminen on vähemmän mieluisaa.”

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys:

”Pääasiallinen syy Sley ry:n kohdalla nimikkosopimusten vähenemiseen on seurakuntien yhdistyminen. Taloudellinen kannatus on vähentynyt seurakuntien talouden tiuketessa.

Lähettimäärä on tarkasteluaikana pudonnut noin kymmenellä. Pitkäaikaisen lähetin jäädessä eläkkeelle on uusille läheteille kannatuksen saaminen joskus aikaa vievää.

Lähtijöitä olisi tällä hetkellä enemmän kuin pystymme nykyisillä resursseilla lähettämään. Ainakin nykytaso pyritään säilyttämään.”

Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland:

”SLEF:n lähetystulojen kokonaismäärä kasvoi vuosina 2014–2016 ja oli korkeimmillaan vuonna 2017. Vuosina 2019 ja 2020 tulot laskivat, mutta eivät kuitenkaan vuosien 2010–2013 tasolle.

Seurakuntien lähetysmäärärahat olivat huipussaan vuosina 2016 ja 2019. Muina vuosina ne olivat vakaita. Seurakuntien lähetyskolehdit kasvoivat ajanjakson puolessavälissä ja vähenivät sen jälkeen. Eräs tulonlähde, joka laski koko ajanjakson ajan, oli seurakuntien muu kannatus. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi tulot lähetyslounaista ja arpajaisista.

Vapaaehtoinen lähetyskannatus laski vuodesta 2016 eteenpäin. Eniten laski seurakuntaryhmien kannatus, esimerkiksi lähetyspiireistä ja ompeluseuroista. Sen sijaan yksittäisten ihmisten vapaaehtoinen kannatus pysyi vakaana.”

Suomen Pipliaseura:

”Suomen Pipliaseura on kirkkojen ja seurakuntien palvelujärjestö. Toiminnan kivijalan muodostaa tuki Suomen ev.lut. kirkon seurakunnilta. Seuran työ on ev.lut. kirkon strategian ytimessä: ’Käytämme kieltä, jota ihmiset ymmärtävät’, lupaa Ovet auki -strategia. Ekumeenisena toimijana seura saa tukea myös muilta jäsenkirkoilta.

Seurakuntien ja kirkkojen tuki talousarviomäärärahoin sekä yhteistyösopimuksilla kohdennettu vapaaehtoinen tuki on kestänyt hyvin koronamyllerryksessä. Samaan aikaan seuran suorat lahjoitukset yksityisiltä ihmisiltä ovat kasvaneet. Erityisesti kasvua on mobiileissa lahjoituksissa. Yhteistyösopimuksien lukumäärään vaikuttavat esimerkiksi myös seurakuntien yhdistymiset.”

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys:

”Kansanlähetyksen seurakunnilta saama lähetyskannatus vuosina 2010–2020 on ollut vakaata, suunnitelmallista ja sopimuksiin perustuvaa.

Seurakuntien lähetyskannatuksen pitkän aikavälin trendi näyttää kuitenkin olevan laskeva ja joissakin suurissa seurakunnissa on päätetty jopa lakkauttaa talousarviomäärärahojen maksaminen Kansanlähetykselle. Kansanlähetys on reagoinut tähän kehitykseen panostamalla onnistuneesti yksityisen kannatuksen vahvistamiseen.

Kansanlähetyksen ja seurakuntien yhteys rakentuu jatkossakin hyville yhteistyösuhteille ja pitkäkestoiselle vuorovaikutukselle lähetystyöntekijöiden ja seurakuntien välillä.”

Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä:

”Seurakuntasopimustemme ja -kumppanuuksiemme määrä on lisääntynyt tarkastelujaksolla merkittävästi.

Seurakuntakumppaneiden määrä on lisääntynyt sitä mukaa, kun olemme panostaneet aktiiviseen kumppanuuksien kehittämiseen. Sopimustemme kattavuus on lisääntynyt melkein puolella ja meillä on nyt yhteistyösopimus lähes joka toiseen kirkkomme seurakuntaan, tämä siitäkin huolimatta, että seurakuntien määrä on hieman vähentynyt.

Haluamme mennä sinne, missä Jeesusta ei vielä tunneta. Olemme viestineet työnäystämme entistä selkeämmin ja tutustuneet seurakuntiin, jotka eivät aiemmin ole tunteneet kauttamme avautuvia mahdollisuuksia liittyä Jumalan työhön maailmassa.”

Medialähetys Sanansaattajat:

”Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) on kehittänyt yhteistyötä seurakuntien kanssa koko 2010-luvun ajan. Selkeä lisäys sopimuksiin tuli Sansan 40-vuotisjuhlavuonna 2013, ja kasvu jatkui vuoteen 2015. Seurakuntien yhdistymiset vähensivät sopimusten määrää etenkin 2015–2019, kun seurakuntaliitosten myötä sopimuksia yhdisteltiin.

Vuonna 2020 sopimusmäärä kääntyi taas nousuun. Sansan vahvuutena ovat olleet seurakunnissa kokoontuvat medialähetyspiirit, joista Toivoa naisille -työn ryhmien määrä on kasvanut viime vuosina. Ryhmien aktiivisuus seurakunnassa vaikuttaa myös medialähetystyön näkyvyyteen ja sopimusmäärän kasvuun. Tämä puolestaan näkyy pienellä viiveellä lähetyskannatuksessa.”

Kirkon Ulkomaanapu:

”Yksityisvarainhankinnan tuotot ovat Kirkon Ulkomaanavussa kasvaneet merkittävästi vuodesta 2010. Erityisesti kuukausilahjoitusten osuus on kasvanut, ja myös suurlahjoitukset ja testamenttilahjoitukset ovat lisääntyneet merkittävästi.

Talouden taantumat eivät ole vuosien varrella vaikuttaneet merkittävästi Kirkon Ulkomaanavun saamiin lahjoituksiin. Yksityislahjoitusten kasvun takana on varainhankinnan toimenpiteiden lisääminen ja kehittäminen. Kirkon Ulkomaanapu on muun muassa panostanut suurlahjoittajavarainhankinnan kehittämiseen.

Järjestössä pelättiin korona-ajan vähentävän yksityislahjoituksia, mutta vaikutus on jäänyt lopulta melko pieneksi. Ennen kaikkea suuremmat kertalahjoitukset ovat jääneet aikaisempia vuosia vähemmälle.

Vuosien 2010–2020 aikana ovat kolehtilahjoitukset laskeneet vähitellen käteisen rahan käytön vähetessä. Seurakunnilta tulevien lahjoitusten osalta Kirkon Ulkomaanapu on huolestunut koronatilanteen vaikutuksista kolehtituottoihin. On vaikeaa arvioida, miten tilanne muuttuu koronapandemian väistyttyä.”

Ilmoita asiavirheestä