Kohtaavan nuorisotyön Saapas-toiminta on saanut uutta jalansijaa erityisesti Pohjois-Suomessa. Lasten ja nuorten keskuksen ylläpitämässä toiminnassa jo noin neljäsosa ryhmistä on Pohjois-Suomesta. Nykyisin myös monet kunnat ovat mukana Saapas-toiminnassa.
Inarista Lapin nuorisotyöntekijöiden Kläppi-päiviltä tavoitettu Saapas-toiminnan suunnittelija Ville Viljakainen kertoo, että pohjoisimmat Saapas-ryhmät sijaitsevat nyt Inarissa, Kolarissa ja Kittilässä. Myös Posiolla on aloittanut uusi ryhmä. Aikaisemmin toiminnassa meni pitkään niin, että pohjoisin ryhmä oli Kajaanissa.
Viljakaisen mukaan muutosta selittää muun muassa kuntien ja seurakuntien yhteistyö ja tarve erilaisille toimijoille on lisääntynyt. Saapas-työtä on myös markkinoitu aikaisempaa aktiivisemmin.
− Meihin on oltu yhteydessä Pohjois-Suomesta, ja olemme sitten tiedusteluihin vastanneet.
Viljakainen on iloinen siitä, että Pohjois-Suomen aktivoituminen ei ole tarkoittanut sitä, että Saapas-toiminta olisi hiipumassa Etelä-Suomessa. Kyse on siitä, että ryhmiä on tullut aidosti lisää. Vuonna 2019 ryhmiä oli parisen kymmentä ja nyt niitä on 40.
− Toiminta on tuplaantunut, mutta rahoitus on pysynyt entisellään tai jopa pienentynyt. Erilaisten rahoitusneuvottelujen merkitys on korostunut.
TOIMINNAN LAAJENTUMISEN taustalla on useita syitä. Korona-aika muutti nuorisotyön painopisteitä niin, että ulkopuolisuuden ehkäisemisen työ korostui. Väheneviä resursseja ohjataan aikaisempaa herkemmin tähän työhön.
− Kuten eräs nuorisotyöntekijä sanoi ”se mikä ennen oli erityisnuorisotyötä, on nyt perusnuorisotyötä”, Viljakainen kertoo.
Merkittävä muutos on ollut myös se, että aikaisemmin Saapas-toiminta liittyi yksinomaan seurakuntien nuorisotyöhön. Nyt mukana on usein myös kunta, ja yhteistyön muotoja on monenlaisia.
− Kittilässä toiminta alkaa kunnan nuorisotyön vetämänä, ja siihen kutsuttiin sitten seurakunta mukaan. Itä-Suomessa on ryhmä, jonka taustalla on kaksi kuntaa ja yksi seurakunta.
Saapas-toiminnan laajentuminen taustalla on myös se ikävä tosiasia, että toiminnalle on aikaisempaa enemmän kysyntää. Turvallisen aikuisen vaje on todellinen liian monen nuoren elämässä.
− Isoin tarve on turvallisen aikuisen tarve. Usein kuulee sitäkin, ettei nuorella ole yhtään aikuista, jolle kertoa, että sain muuten tänään hyvän numeron koulussa.
SAAPAS-TOIMINTA perustuu vapaaehtoisten antamaan panokseen. Mukana on noin 500 vapaaehtoista, joita tukevat 120 seurakuntien ja kuntien nuorisotyön ammattilaista. Nuorten kanssa kohtaamisia on vuosittain noin 30 000.
Viljakainen kertoo, että vapaaehtoisten saamisessa on jatkuvasti isoja haasteita.
− Vapaaehtoistoiminta on kilpailtu ala. Useat ovat aktiivisia monella tavalla, ja mihin kaikkeen aika ihmisen riittää, siihen pitää löytyä hyvä motivaatio.
Yksi keino motivoida on palkitseminen. Saapas-toimintaa pyörittävä Lasten ja nuorten keskus antoi tämän vuoden valtakunnallisen Saapasteko-palkinnon kainuulaiselle Sanna Korhoselle, joka on ollut mukana Kajaanin-Sotkamon Saapas-ryhmässä. Korhonen on ollut kehittämässä valtakunnallista verkkotoimintaa ja kouluttanut vapaaehtoisia.
Lue myös:
Nuoria auttava Saapas-toiminta laajenee Suomen Mielenterveysseuran tukinettiin
Ilmoita asiavirheestä