Turun Hirvensalossa valmistaudutaan uuden kirkon juhlalliseen vihkimiseen tuskallisen ja monivuotisen odotuksen jälkeen. Hirvensalon uusi kirkko ja seurakuntakeskus on rakennettu samalle paikalle, jossa sijaitsi arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema kokonaisuus, mutta joka asetettiin käyttökieltoon jo useita vuosia sitten.
Pekka Pitkästä pidetään yhtenä sotien jälkeisen ajan merkittävimpänä modernistina ja betoniarkkitehtuurin suunnittelijana. Hänen kirkkoarkkitehtuurisena päätyönään on pidetty Pyhän Ristin kappelia, joka sijaitsee Turun hautausmaalla lähellä Erik Bryggmanin suunnittelemaa Ylösnousemuksen kappelia.
Hirvensalon kirkon ja seurakuntakeskuksen Pitkänen suunnitteli 1960-luvun alussa kutsukilpailun voiton jälkeen, ja rakennukset valmistuivat vuonna 1962.
Vuosikymmenten saatossa Turun kupeessa sijaitsevan saaren asukasmäärä moninkertaistui, ja seurakuntakeskuksen tilat alkoivat käydä liian pieniksi. Samalla rakennuksissa alkoi tulla esiin myös ongelmia. Hirvensalo kuuluu Turun Martinseurakuntaan, jonka kirkkoherra Tuomo Norvasuo kertoo, että hän näki ensimmäisen kerran luonnoksia uudesta kirkosta tullessaan kirkkoherraksi
– Siitä on nyt 19 vuotta. Väliin tuli monia muita seurakuntayhtymän rakennushankkeita, jotka ajoivat tämän ohi.
Vuonna 2019 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä teetätti kohteen rakennusteknisen kuntotutkimuksen, joka todensi karun tilanteen: 1960-luvun muotokieli on kestänyt aikaa mutta rakenneratkaisut ja käytetyt materiaalit eivät. Kartoitus osoitti, että rakennuksen sisäilma oli paikoin jopa erittäin huono. Tämän jälkeen kiinteistö asetettiin käyttökieltoon.
Kuntokartoituksen perusteella rakennuksen korjausaste olisi ollut jopa 97 prosenttia. Samanaikaisesti Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä painiskeli toisella puolella kaupunkia sijaitsevan toisen Pekka Pitkäsen suunnitteleman kohteen, Pallivahan kirkon ja seurakuntakeskuksen kunnostamisen kanssa.
Pallivahan kirkkoa ei saatu kuntoon miljoonillakaan euroilla, eikä Hirvensalossa haluttu ryhtyä samanlaiseen epävarmaan projektiin. Seurakuntayhtymä päätyi hakemaan lupaa Hirvensalon kirkon purkamiseen, mutta koska kohde on ”moraalisen suojelun” arvoinen, ei Turun rakennuslautakunta myöntynyt anomukseen.
NYT SAMALLA paikalla kuitenkin seisoo uusi kokonaisuus, joka joiltain osin muistuttaa alkuperäistä muotokieltä. Vanhoista rakenteista säilytettiin muutama kirkkosalin kantava seinä. Salin jyrkästi kallistuva katto ja isot ikkunat antavat käsityksen alkuperäisen, melko pienen salin tunnelmasta. Myös muutama kirkkosalin valaisin ja aulan vaatenaulakoita on säilytetty, mutta muuten kaikki on uutta.
Seurakuntakeskuksen pääsuunnittelija Jonni Lampinen LPR-arkkitehdit Oy:stä sanoo, että lähtötilanne, jossa vanhaa ei purettu kokonaan pois, oli haastava mutta motivoiva.
– Arkkitehdin näkökulmasta tämä on ollut hieno tilanne, kun on saanut perehtyä takavuosien suunnitteluhetkellä vallassa olleisiin ajatuksiin ja Pitkäsen kädenjälkeen. Taustatukea antoivat toimistomme vanhimmat seniorit, joista osa oli työskennellyt Pitkäsen kanssa. Meillä oli koko ajan tiedossa, että olemme tekemässä hyvää. Uskon, että moni seurakuntalainen kokee ahaa-elämyksen kirkkosalissa, että tällainen se oli ennenkin.
LAMPISEN MUKAAN suunnittelun tavoitteena on ollut säilyttää se mikä voidaan riskittömästi säilyttää. Riskien välttämiseen liittyy myös se, että rakennus valmistui jo keväällä ja ilmastointia on pidetty siitä lähtien päällä. Sisätilan ilmanlaadun kanssa ei haluttu nyt jättää mitään arvailujen varaan.
Vanhassa kirkossa oli pienet urut, jotka oli rakentanut Urkurakentamo Veikko Virtanen. Urut menivät muiden purkutavaroiden mukana materiaalikierrätykseen, ja niiden tilalla on nyt virtuaaliurut.
Uuden kirkon siirreltävät ja siten salin monikäyttöisyyttä palvelevat puiset alttarikalusteet ovat suunnitelleet projektiarkkitehti Samuli Saarinen ja sisustusarkkitehti Jaana Salo LPR-arkkitehdit Oy:stä yhteistyössä seurakunnan edustajien kanssa. Seurakunta on käynnistänyt kirkkotekstiilien uusien kirkkotekstiilien hankinnan.
Vanhaa on kunnioitettu myös rakennuksen tiiliverhoilussa, joka koostuu kolmesta eri värisestä ratkaisusta. Valkoinen tuo esille sen, mitä Pitkäsen suunnittelemasta on jäljellä. Rakennuksen enemmän uusituissa osissa tiiliväri muuttuu asteittain tummemmaksi.
Jonni Lampisen mukaan suurin haaste kokonaisuudessa liittyi siihen, että osayleiskaava ei sallinut olennaisia muutoksia rakennuksen sijaintiin. Tontti sijaitsee rinteessä, mikä on pitänyt ottaa huomioon muun muassa valumavesien ohjaamisessa.
– Tämä on toteutettu samoille jalansijoille kuin vanha oli.
Seurakuntakeskuksen budjetti on ollut 8,5 miljoonaa euroa. Aikaisempaan verrattuna tilaa on käytössä nyt reilusti enemmän. Kirkkosalia on venytetty niin, että kun siihen aikaisemmin mahtui sata henkilöä, on tilaa nyt 300 henkilölle. Nuorten ei enää tarvitse kokoontua autotallissa, eikä päiväkerhon kokoontua asuinhuoneistossa.
– Tavoitteena on ollut monikäyttöinen tilaratkaisu, joka tukee toimintaa. Toimistotiloja täällä ei juurikaan ole, kertoo kirkkoherra Tuomo Norvasuo.
Hirvensalon kirkko ja seurakuntakeskus vihitään käyttöön sunnuntaina 7.9. messussa, jonka toimittaa arkkipiispa Tapio Luoma.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä