Kirkkohallituksen täysistunto päätti eilen poistaa Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen viralliset kolehdit vuoden 2026 kolehtipyhistä.
Järjestöt eivät kuitenkaan menettäneet kolehtia tyystin, vaan viralliset kolehdit muutettiin suosituskolehdeiksi.
Se tarkoittaa, että seurakunnat voivat halutessaan edelleen kerätä kolehdin Sleyn ja Kansanlähetyksen työhön, mutta niiden ei ole pakko kerätä sitä.
PÄÄTÖKSEN TAUSTALLA vaikuttaa jo keväällä kirkkohallituksen täysistunnon tekemä muutos kolehtien määräytymisperusteisiin.
Aiemmin perusteissa todettiin, että kaikille kirkon virallisille lähetysjärjestöille osoitetaan vähintään yksi virallinen kolehti vuodessa. Uusien perusteiden mukaan kirkon viralliset lähetysjärjestöt voivat saada virallisia kolehteja ja suosituskolehteja.
Eilisessä kirkkohallituksen täysistunnon kokouksessa lähtökohtana oli kirkkohallituksen vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlajan esitys, jonka mukaan kaikki lähetysjärjestöt olisivat silti saaneet vakiintuneen käytännön mukaisesti virallisen kolehdin.
Esittelytekstissä kerrottiin, että kirkkohallitus on saanut Paavalin, Lauttasaaren ja Askolan-Pukkilan seurakunnilta samansisältöisen kirjeen, jossa vedotaan kirkkohallitukseen, ettei se velvottaisi keräämään kolehtia sellaisille kolehtikohteille, jotka eivät seurakuntien näkemyksen mukaan ole niiden arvojen mukaisia. Kritiikki kohdistui erityisesti Kansanlähetyksen, Sleyn sekä Kylväjän suhtautumiseen naisten pappeuteen sekä edellä mainittujen järjestöjen ja Elyn suhtautumiseen seksuaalivähemmistöihin.
Vs. kansaliapäällikkö Pihlajan esityksen mukaan vakiintunut hallintokäytäntö kuitenkin on, että kaikille perussopimuksen solmineille lähetysjärjestöille on myönnetty vähintään yksi virallinen kolehti, eikä kirkkohallituksella ole riittäviä perusteita muuttaa tätä käytäntöä.
Päätös muutoksesta syntyi lopulta edustaja Martina Harms-Aallon vastaesityksen pohjalta äänin 6-4. Edustaja Vuokko Vänskä jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
PÄÄTÖS TARKOITTANEE Sleylle ja Kansanlähetykselle merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
Menetyksen tarkkaa summaa on mahdoton ennalta tietää, mutta jotain voi päätellä siitä, mitä järjestöjen viralliset kolehtipyhät ovat aiemmin tuottaneet.
Vuonna 2024 Kansanlähetyksen virallinen kolehtipyhä tuotti noin 122 000 euroa ja Sleyn virallinen kolehtipyhä noin 55 000 euroa.
Kansanlähetyksen talousjohtaja Samuli Virtanen kertoo, että tavallisesti yhden virallisen kolehtipyhän summa on ollut noin 100 000 euroa. Tuottoon vaikuttaa erityisesti se, minkälaiselle sunnuntaille kolehtipyhä osuu.
Virtanen toteaa, että 100 000 euroa on Kansanlähetyksen kokoiselle toimijalle iso summa. Aivan näin suurta lovea kolehtimuutos tuskin kuitenkaan aiheuttaa, sillä järjestölle jäi yhä suosituskolehti.
– Ehkä kuitenkin osassa seurakuntia halutaan Kansanlähetykselle kerätä. Silloin miinusmerkki ei ole ihan niin suuri.
Sleyn osalta virallisen kolehdin tuotto ja sitä myöten myös menetys on hieman pienempi. Sleyn toiminnanjohtajan Tom Säilän mukaan virallisen kolehtipyhän tuotto on ollut vuosittain noin 60 000 euroa.
Säilä toteaa, että seurakunnat voivat halutessaan edelleen kerätä Sleyn ja Kansanlähetyksen työlle niin paljon kuin haluavat, ja kertoo uskovansa, että osa seurakunnista näin myös haluaa tehdä.
Silti hän arvelee, että virallisen kolehtipyhän muuttaminen suosituspyhäksi saattaa tarkoittaa jopa 50 000 euron menetystä järjestön tuloissa.
– Seurakunnat ovat aika lojaaleja keskushallintoa kohtaan, Säilä perustelee arviotaan.
Sitä, miten muutos vaikuttaa järjestöjen työhön, on Säilän mukaan vielä toistaiseksi mahdoton arvioida.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä