Kirkkohallitus on antanut lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle kirkon valtion rahoitukseen mahdollisesti kohdistuvista uusista leikkauksista. Kirkkohallitus ei pidä leikattua korvausta kohtuullisena suhteessa lakisääteisiin tehtäviinsä. Lisäksi se katsoo, että ehdotuksen perusteet loukkaavat perusoikeuksia ja positiivista uskonnonvapautta.

Kun seurakunnille laissa säädettyjä yhteiskunnallisia tehtäviä hallituksen ehdotusluonnoksessa katetaan osin kirkollisverotuotoilla, se asettaa kirkkohallituksen mukaan kirkon jäsenet eriarvoiseen asemaan kirkkoon kuulumattomien kanssa. Lisäksi kirkon jäsenyydestä seuraisi suurempi vastuu valtion talouden tasapainottamisesta ja lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksista kuin kirkkoon kuulumattomille. Ehdotus rikkoisi siis perustuslaissa turvattua positiivista uskonnonvapautta.

Hallituksen ehdotusluonnoksen mukaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta on merkitystä sillä, että esimerkiksi vuonna 2023 noin 83 prosenttia kirkon ylläpitämille hautausmaille haudatuista oli kirkon jäseniä. Kirkkohallitus puolestaan toteaa, että kirkkoon kuuluvien määrä on paikkakuntakohtaista. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymän alueella kirkkoon kuuluvien osuus on enää 45 prosenttia ja vuonna 2024 haudatuista kirkkoon kuului 69,6 prosenttia.

Vuoden 2025 leikkauksen ja nyt hallituksen ehdotusluonnoksessa kaavailtujen uusien leikkauksien vuoksi valtion rahoituksen määrä kirkolle olisi vuonna 2026 noin 95,5 miljoonaa euroa. Korvauksen taso olisi enää 45 prosenttia kirkon lakisääteisten tehtävien arvioiduista kustannuksista, kun alun perin kirkon yhteiskunnallisia tehtäviä koskevaa lakia säädettäessä vuonna 2014 korvauksen tasoksi luvattiin 80 prosenttia.

Kirkkohallituksen mukaan hautaustoimen nettokustannukset vuonna 2024 olivat 125,6 miljoonaa euroa, väestökirjanpidon nettokulut 6,8 miljoonaa euroa sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ja irtaimiston ylläpidon kustannukset noin 33,5 miljoonaa euroa. Näiden hoitaminen on kirkon lakisääteinen tehtävä.

Hallitus puolestaan perustelee ehdotusluonnoksessaan leikkauksia julkisen talouden vahvistamisella. Se katsoo, että ansiotulovähennyksen poistaminen ja korvaaminen työtulovähennyksen korotuksilla kuntien tulopohjan vahvistamiseksi kasvattaa kirkollisveron tuottoa.

Kirkkohallitus toteaa vastauksessaan, että lain mukaan kirkollisverotuottoa ja valtion rahoitusta on käytettävä eri kohteisiin, joten kirkollisverotulojen mahdollisella kasvulla ei voi perustella valtion rahoituksen vähentämistä. Lisäksi seurakunnilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia sopeuttaa yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvia kustannuksia suhteessa valtionrahoitukseen, koska sekä hautaustoimen että pääosin väestökirjanpidon tehtävistä aiheutuvat kustannukset ovat riippuvaisia vuosittaisesta kuolleiden määrästä.

Leikkausta lakisääteisiä tehtäviä koskevaan valtion rahoitukseen ei kirkkohallituksen mielestä pidä tehdä välittömästi edellisen leikkauksen jälkeen eikä ennen kuin eduskunnan vaatima ja valtioneuvoston lupaama selvitys valtion rahoituksen kattavuudesta on tehty. Kirkkohallitus edellyttää myös, että hautaustoimilakia on muutettava hautaustoimen maksujen osalta. Nykyisellään kirkkoon kuuluvien ja kuulumattomien maksujen on oltava yhtäläiset.

Kirkkohallitus huomauttaa, että hautaustoimen maksujen korotuksilla on vaikutusta julkiseen talouteen eikä tätä ole leikkausesityksessä huomioitu riittävästi.  Korotukset vaikuttavat kotitalouksien ja vähävaraisten kuolinpesien mahdollisuuteen kattaa hautaustoimen kuluja. Välillisesti tämä vaikuttaa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin talouteen, sillä täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää varattoman vainajan hautauskuluihin, jos kuolinpesän varat eivät riitä kattamaan kuluja.

Kirkkohallitus toteaa antavansa lausunnon aikataulusyistä kirkon puolesta, mutta esittää myös toiveen, että ennen leikkauksista päättämistä asiasta kuultaisiin myös kirkon ylintä päättävää elintä, kirkolliskokousta.