Mikkelin piispa Mari Parkkinen, Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka sanovat Kotimaa-lehden kirjoituksessa 1.8.2025, että Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio.

Päivittyvä lukijablogi – kannattaa seurata!

Harvoin näkee niin yksipuolista ja asenteellista kirjoitusta, kuin mitä piispojen kirjoitus on. Tämä ei ole ensimmäinen kerta.

Joukkomurha

7.lokakuuta 2023 yli 3 000 terroristia tunkeutui Gazasta Israeliin Hamasin Nukhba-joukkojen johdolla. Israeliin ammuttiin 20 minuutin aikana yli 2 200 rakettia, ja samalla osa terroristeista murtautui raja-aidan läpi, osa lensi rajan yli moottoroiduilla liitovarjoilla ja osa tuli meren kautta moottoriveneillä. He murhasivat israelilaisissa kylissä ja Nova-musiikkifestivaalilla yli 1 200 ihmistä ja haavoittivat lähes 9000 ihmistä.

Uhreja kidutettiin, heitä mestattiin, perheenjäseniä murhattiin toistensa silmien edessä, jopa pikkulapsia poltettiin elävältä. Äärimmäistä seksuaalista väkivaltaa toteutettiin systemaattisesti. Terroristit kuvasivat itse tekojaan sosiaaliseen mediaan. Paikalle päässeet pelastustyöntekijät joutuivat todistamaan verilöylyä. Joiltakin uhreista oli leikattu rinnat, joitakin ammuttu genitaalialueelle. Myös nuoria miehiä oli silvottu. Väkivallanteoista on olemassa noin 5 000 valokuvaa ja 50 tuntia videomateriaalia. 7/10 on pahin juutalaisten joukkomurha sitten Holokaustin.

Murhien ja hävityksen lisäksi 253 ihmistä – joukossa jopa pikkulapsia ja Holokaustista selvinneitä vanhuksia – vietiin panttivangeiksi Gazaan. Yli 100 panttivankia on yhdysvaltalaislehti The New York Timesin tietojen mukaan vapautettu aiempien tulitaukojen aikana. Gazassa arvioidaan olevan yhä noin 50 panttivankia, joista noin 20:n arvellaan olevan elossa. Videot laihoista pantti­vangeista ovat karmeaa katsottavaa. Panttivangin perhe on kuvaillut videota sanomalla läheisensä muuttuneen ”eläväksi luurangoksi”.

Yhdysvalloissa Students For Justice in Palestine-järjestö kirjoitti Hamasin 7. lokakuun terroristihyökkäyksen jälkeisenä päivänä ”kansallinen vapautuksen olevan lähellä”. Järjestö julisti kunniaa ”vastarinnallemme, marttyyreillemme ja sitkeälle kansallemme” ja katsoi kaiken ”vastarinnan” olevan oikeutettua ja tarpeellista. Lausunnollaan järjestö asettui tukemaan Hamasia, joka ilmaisee ohjelmassaan päätavoitteekseen juutalaisten tappamisen.

Piispa Mari Parkkinen sanoo kirjoituksessa kuinka ”että Jumalan kutsu on kaikille kansoille, myös palestiinalaisille.”Kirjoitukseen liittyvässä kuvassa piispat katsovat kohti kameraa. Yritän löytää heidän katseistaan ja kirjoituksestaan edes pientä ymmärrystä ja lohtua kärsiviä uhreja ja heidän omaisiaan kohtaan – valitettavasti en löydä. Kylmät katseet ja kirjoitus ei anna ymmärrystä ja lohtua kärsiville, ei Suomessa asuville juutalaisille eikä heidän huolilleen ja surulleen.

Varpu Haavisto on kirjoittanut Uuteen Suomeen 22.8.2025 kirjoituksen ”Miksi Palestiinan valtiota ei pidä tunnustaa”. Tuo kirjoitus löytyy myös toisesta kirjoittamastani lukijablogista.

Hamas ohjaa länsimaista mediaa taitavasti

Tommi Kangasmaa on valtiotieteilijä ja ammattisotilas. Häneltä on kaksi kirjoitusta ”Suomalaisen upseerin arvio: Hamas ohjaa länsimaista mediaa taitavasti. Hamas soveltaa Venäjän oppeja informaatiovaikuttamisessa” sekä ”Hamasin strategia – Kognitiivisen sodankäynnin analyysi”. Asiantuntijan mukaan Hamas soveltaa Venäjän oppeja informaatiovaikuttamisessa.

Kangasmaa kirjoittaa mm. kuinka Gazan sota on sotilaallinen kriisi, jonka täysi ymmärtäminen edellyttää perehtymistä sen taustalla vaikuttaviin sotilaallisiin päämääriin ja operatiivisiin ajattelumalleihin. Julkinen keskustelu ja media-analyysi painottuvat usein moraaliin ja tunteisiin, mutta jäävät vaille syvempää strategista ymmärrystä. 

Kangasmaa kirjoittaa informaatiopuolustukseen ja vaikuttamiseen erikoistuneen sotilaan näkökulmasta, sillä Hamasin strategia on mielen sodan strategia. Lainaan kirjoituksesta joitakin kohtia.

Hamasin peruskirjassa todetaan, että Israelilla ei ole oikeutta valtion olemassaoloon. Ainoa keino Israelin poistamiseksi on jihad eli aseellinen taistelu.  Rauhanaloitteet ja neuvottelut ovat vastoin islamilaisen jihad-liikkeen toiminta-ajatusta. Näin ollen Hamasin loppuasetelma on selvä. Israel on tuhottava tavalla tai toisella. Miten tämä voidaan toteuttaa jos vastustaja on sotilaallisesti täysin ylivoimainen? Jotta ratkaisut voidaan ymmärtää, on mentävä Hamasin sotilasjohdon ajattelun sisälle. 

Hamasin sotilasjohdon päätöksenteko on kylmästi laskelmoitua – se perustuu strategiseen realismiin. Jyrkän epäsymmetrisessä tilanteessa on haettava voittava asema perinteisen sotilaallisen voiman ulkopuolelta.  Hamasin operaatikot valitsivat mielen sodan.

Siviilitappiot on keskeinen linja. Niitä piti tulla nopeasti ja paljon. Tässä linjassa on erikoista se, että kyseessä ovat omat kansalaiset. Länsimaissa on totuttu ajattelemaan, että puolustusvoimien tehtävä on minimoida siviilitappiot. Hamas toimii päinvastoin. Siviilejä ei päästetty pois sotatoimialueilta, joukot ryhmitettiin ilman tunnuksia siviilien sekaan, komentopaikat ja puolustuskeskukset perustettiin sairaaloiden ja koulujen, sekä moskeijoiden yhteyteen.

Hamasin epäsymmetriseen taistelutapaan on kiinnitetty huomiota myös esimerkiksi Suomen Sotilas -lehdessä (”Viisi kuukautta Gazan sotaa” 2/2024): ”Hamas käyttää siviiliväestöä kilpenään, samalla kun se piiloutuu ja ryhmittää taistelijoitaan kansainvälisissä sodan oikeussäännöissä suojattuihin kohteisiin (koulut, sairaalat, moskeijat). Sodan oikeussääntöjen mukaan suojattujen kohteiden väärinkäyttö aiheuttaa suojauksen menetyksen, jolloin niistä tulee laillisia kohteita.”

Kamppailu on tuotava kohdemaiden ihmisten arkeen ja kaduille.  Se tarkoittaa ulkomaisten solujen aktivointia ja ihmisten empatian hyväksikäyttöä.

Myös Sudanin ja Afganistanin konflikteista peräisin olevia videoita on esitetty virheellisesti Gazan materiaaleina.
Faktantarkistajat ovat havainneet, että vanhojen konfliktien (Syyria, Jemen, Sudan, Afganistan) materiaalia kierrätetään usein Gazan tapahtumina.

Ulkopuolisten tarkkailijoiden toimintaa ja mediaa on ohjattava keskittymään siviilitappioihin. Samalla on estettävä sen paljastuminen, että siviilitappioita ei haluttu välttää, vaan tietoisesti kasvattaa. Sosiaalinen media on kyllästettävä siviiliuhreilla ja heidän kärsimyksillään. Ihmiset harvoin varmistavat lähteitä tai tutkivat videoita/kuvia.

Hamasin taistelijat pukeutuvat siviileiksi ja toimivat siviilien joukossa. Käytännössä jokainen Israelin kineettinen isku, jokainen ammuttu laukaus on sotatoimi “siviilejä” kohtaan. Taistelija ei erotu siviilistä. Poistamalla kaatuneelta ase ja vihreä päähuivi, nähdään kuvissa sairaalan edessä makaava nuori siviiliuhri. 

Israel pyrkii viemään operaationsa päätökseen ja hyväksyy merkittävät mainetappiot kansainvälisen mielipiteen tukiessa Hamasin tavoitteita. Sisäinen ja kansainvälinen vastustus saattaa lopettaa kuitenkin operoinnin ennen kuin tavoitteet saavutetaan ja siten lopputuloksena on heikentynyt, mutta toimintakykyinen Hamas, tuhottu kansainvälinen maine, jota palautellaan hiljalleen ja Lähi-idän kuoleman pyörä pyörii kohti uutta konfliktia. 

Gazasta puhutaan enemmän kuin mistään muusta konfliktista maailmassa

Varpu Haavisto on kirjoittanut Uuteen Suomeen lukuisia kirjoituksia Lähi-idän tilanteesta. Varpu Haavisto toimi kansainvälisen Take a Pen -järjestön koordinaattorina vuosina 2002-2012 ja ICEJ:n erityisavustajana vuosina 2014-2017. Hän on yksi YAPS-ohjelman perustajista ja YAPS – Young Adults for Peace, Justice and Solidarity in the Middle East -järjestön perustajajäsen ja puheenjohtaja. Suosittelen lukemaan! Nostan muutaman kirjoituksen:

Otteita vastineesta piispa Mari Leppäselle: Gazasta puhutaan enemmän kuin mistään muusta konfliktista maailmassa:

Piispa Mari Leppänen julkaisi tiistaina 9.4.2024 Helsingin sanomissa kolumnin ”Miksi Gazasta on niin vaikea puhua?” Kysymys on erikoinen, kun Gaza on otsikoissa jatkuvasti eikä mistään muusta konfliktista olla nähty niin paljon mielenosoituksia ja kuultu niin paljon palopuheita ympäri maailman.

Piispan kolumnista nousee kaksi ajatusta: 1) Israel on paha, 2) jokaisen, joka vastustaa kouluampumisia, pitää vastustaa Israelin sotaa Hamasin tuhoamiseksi ja panttivankien vapauttamiseksi.

Tilastoissa, joihin piispa nojaa väitteen, lapsiksi luokitellaan kaikki alle 18-vuotiaat nuoret. Gazalaisia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria koulutetaan Hamasin taistelijoiksi ja indoktrinoidaan antisemitistisella vihalla. Lasten käyttäminen sotilaina ja heidän ideologinen myrkyttämisensä on Hamasin massiivisessa mittakaavassa harjoittama sotarikos, josta piispa ei ole huolissaan. Syyllinen kaikkiin gazalaisiin alaikäisiin uhreihin on Hamas.  Jos se ei olisi aloittanut sotaa, jos se ei olisi käyttänyt miljardeja aseistautumiseen ja maanalaisten ja maanpäällisten terrorirakennelmien luomiseen, jos se ei olisi kasvattanut gazalaisia sukupolvia jihadismiin, mitään sotaa ei käytäisi tällä hetkellä. Jos se antautuisi ja luovuttaisi takaisin israelilaiset panttivankinsa, sota loppuisi heti.

Terroristijärjestö Hamas

Israelin vetäydyttyä Gazasta 2005 ns. Land for Peace -periaatteella palestiinalaiset olisivat voineet kehittää siitä kukoistavan oman valtion, mutta Hamas päätti investoida saamansa avustusmiljardit aseisiin ja tunneleihin sekä pyrkiä Israelin tuhoamiseen.

Oslon rauhantutkimusinstituutin (PRIO) mukaan palestiinalaisalueille on annettu kansainvälistä apua 1993–2020 yli 40 miljardia dollaria, mikä tekee palestiinalaisista yhden maailman suurimmista avun saajista asukasta kohden. Valitettavasti tätä apua on mennyt korruptioon, juutalaisvihaan yllyttämiseen ja terrorismin tukemiseen.

Vuonna 2005 puhuttiin, että Gazasta voi tulla “Välimeren Singapore”. Alueella on upeat hiekkarannat, ja Gazan rantahotellit ovat olleet erityisesti turkkilaisten suosimia turistikohteita. Sekä arabimaailmasta että Länsimaista alueelle suunnatun avun turvin sinne pystytettiin uusia hienoja sairaaloita, moskeijoita, kauppakeskuksia ja yliopistorakennuksia.

Samaan aikaan Gazasta kehittyi kuitenkin Hamasin johdolla terrorin pesäke. Se käytti omia rahoituskanaviaan ja Iranin tukea rakentaakseen maanalaisen jättimäisen terrorilinnakkeen ja aseistautuakseen. Israel ja Egypti ovat molemmat rajoittaneet ja valvoneet sekä tavaroiden että ihmisten kulkua Gazaan terroriuhan takia. Rajoitusten alaisia ovat olleet aseiden lisäksi kaksoiskäyttöön sopivat materiaalit. Rajoituksista huolimatta Iranin aseet ja tuki ovat virranneet Egyptin rajan ali Hamasin käyttöön.

Hamas on rakentanut Gazaan 500 kilometriä pitkän taistelutunneleiden verkoston eli enemmän kuin Lontoon metrossa. Tunnelit kulkevat monessa kerroksessa, ja osassa pystyy kulkemaan moottoriajoneuvoilla. Tunneleiden aukkoja on löytynyt kaikkialta siviilirakennuksista, yksityisistä asunnoista, kouluista, moskeijoista ja sairaaloista.

Suuri tunneliverkosto löytyi Gazan suurimman sairaalan, Al-Shifan, alueelta. Myös muiden sairaaloiden yhteyteen Hamas on rakentanut tunneliverkostoaan. Hamasin tietoliikennekeskus löytyi UNRWA:n Gazan päämajan alta. Hamasin palvelinten tietoliikenneyhteydet kulkivat UNRWA:n yhteyksien kautta.

Israel on vuosien ajan esittänyt todisteita siitä, että UNRWA:n ylläpitämissä kouluissa opetetaan Hamasin ideologiaa ja valmennetaan terroriin ja että Hamasin, Islamilaisen Jihadin (PIJ) ja muiden terrorijärjestöjen aktiiveja palkataan UNRWA:n työntekijöiksi.

Tunneleista on löytynyt Hamasin asevarastoja, suuria summia rahaa ja tyrmiä, joissa panttivankeja on säilytetty. Israel on kehittänyt uusia keinoja tunneliverkoston tuhoamiseen, koska perinteiset bunkkereita läpäisevät pommit aiheuttavat paljon vahinkoa myös maan päällä.

Hamas on hallinnut Gazan kaistalla tunneliverkostoa ja terroristi-infrastruktuuria siitä lähtien, kun se otti Gazan haltuunsa vuonna 2007. Iranin tukema palestiinalainen terroristijärjestö käyttää siviilialueita, kuten sairaaloita, rakettien varastointiin ja laukaisuun sekä propagandan levittämiseen. Kansainvälisen oikeuden vastaisesti Hamas käyttää sairaaloita myös komentokeskusten piilottamiseen ja taistelijoiden suojaamiseen.

Kansainvälisen oikeuden mukaan sairaaloita ei saa käyttää sotilaalliseen toimintaan. Vuoden 1949 Geneven yleissopimusten mukaan ”vastuullisten viranomaisten on varmistettava, että mainitut hoitolaitokset ja -yksiköt sijaitsevat mahdollisuuksien mukaan siten, että hyökkäykset sotilaskohteita vastaan eivät voi vaarantaa niiden turvallisuutta”. Vuoden 1977 lisäpöytäkirjassa sanotaan, että ”lääkintäyksiköitä ei saa missään tapauksessa käyttää sotilaallisten kohteiden suojaamiseen hyökkäyksiltä”.

Jos siviilikohteita – kuten sairaaloita, moskeijoita, päiväkoteja ja kouluja – käytetään sotilaallisesti, ne muuttuvat sotilaskohteiksi eikä niiden suhteen päde enää siviilikohteille varattu suojelu.

Aseilla ammuskeleva alle 18-vuotias on rikollinen – tai Gazan tapauksessa terrorijärjestön taistelija – vaikka onkin alaikäinen.

Toinen asia on toki se, että kaikki uhriluvut tulevat terrorijärjestö Hamasilta, joka tunnetusti ei ole luotettava lähde ja joka ei millään tavalla erottele taistelijoita siviileistä.

Humanitaarinen apu

Useat mediat ovat toistelleet, ettei Israel sallisi humanitaarisen avun toimittamista Gazaan. Israel on sallinut avun toimittamisen, mutta tarkastaa alueelle vietävät kuljetukset.

Sodan alusta toukokuun alkuun välisenä aikana alueelle on viety yli 500 000 tonnia humanitaarista apua. Ruuan osuus on 370 000 tonnia (17 000 rekkalastillista), keskimäärin 1700 tonnia päivässä, mikä on riittävästi ruokkimaan kaksinkertaisen väestömäärän. Lisäksi vettä on viety 32 000 tonnia, lääkintätarpeita yli 22 000 tonnia ja suojia lähes 60 000 tonnia.

Israel on myös auttanut useiden kenttäsairaaloiden perustamisessa Gazan siviilien hoitamiseksi. Se ei ainoastaan ole sallinut lääkintätarvikkeiden tuontia alueelle vaan myös itse tarjonnut niitä Gazan sairaaloille.

Maaoperaatiota valmistellessaan Israel varoitti Gazan pohjoisosan siviilejä lähettämällä 15 miljoonaa arabiankielistä tekstiviestiä, soittamalla 12 miljoonaa puhelua, pudottamalla 4,5 miljoonaa lentolehtistä. Israel kehotti sosiaalisen median, radion ja TV-kanavien kautta siviilejä siirtymään Gaza-joen eteläpuolelle turvaan sotatoimilta ja järjesti humanitaarisia käytäviä ja taukoja, jotta siirtyminen olisi turvallista.

Kaiken tämän Israel on tehnyt tilanteessa, jossa sen vastapuolet ovat terrorijärjestöjä, jotka käyttävät humanitaarisia sääntöjä hyväkseen sotimalla siviilikohteista käsin ja rakentamalla terrorilinnakkeensa tarkoituksella erityisesti suojeltaviin kohteisiin.

Oikeutetun sodan keskeisimpiä periaatteita on valtioiden oikeus itsepuolustukseen, mikä on vahvistettu YK:n peruskirjassa (VII/51). Kyse ei ole ainoastaan oikeudesta vaan valtioiden velvollisuudesta turvata kansalaistensa perusoikeuksien – oikeuden elämään ja turvallisuuteen – toteutuminen.

Israelilla on legitiimi oikeus pyrkiä hävittämään terrorijärjestön valta rajallaan. Hamas on koko hallintonsa ajan terrorisoinut israelilaisia siviiliasutuksia raketeilla, tunneleilla ja palavilla leijoilla, jotka ovat tuhonneet hehtaarikaupalla viljelyksiä. Israelilaisia kyliä on jouduttu turvaamaan raja-aidoilla, suojamuureilla, pommisuojilla ja kalliilla Iron Dome -torjuntaohjuksilla. Kun kaikesta huolimatta 7/10 sanoinkuvaamaton verilöyly tapahtui, ei ole kuviteltavissa, että israelilaisten kylien asukkaat voisivat palata elämään Hamasin naapureina.

YK hyväksyi vuonna 1948 yleissopimuksen kansanmurhien ehkäisemiseksi seurauksena Holokaustille, juutalaisten teolliselle kansanmurhalle Euroopassa. Kansanmurhan keskeinen tunnusmerkki on tarkoituksellinen tavoite tuhota ihmisryhmä kokonaan tai osittain sen etnisen, uskonnollisen tai muun ominaispiirteen takia.

Etelä-Afrikka nosti kansanmurha-kanteen Israelia vastaan Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) joulukuussa 2023. Vähän huomiota on saanut, että Etelä-Afrikan johdolla on lämpimät välit Hamasin kanssa. Hamasin valtuuskunta
vieraili joulukuun alussa Etelä-Afrikan isännöimässä Palestiina-solidaarisuus–tapahtumassa ja tapasi Etelä-Afrikan poliittista johtoa.

Haagin kansainvälinen tuomioistuin antoi väliaikaisen päätöksen, jonka mukaan se ottaa asian käsiteltäväkseen. Käsittely voi kestää useita vuosia. ICJ:n käsittelyä johtanut tuomari Joan Donoghue selvensi BBC:n haastattelussa 25.4.2024 oikeudenpäätöksen tarkoittaneen ainoastaan, että Etelä-Afrikalla ja palestiinalaisilla on mahdollisuus saada asia käsittelyyn, ei sitä, että tuomioistuin olisi pitänyt kansanmurhaa todennäköisenä (plausible). Tätä osoittaa myös se, ettei tuomioistuin määrännyt Israelia lopettamaan sotatoimia. Termin plausible käyttöä on aiemminkin arvosteltu epäselväksi.

Israelin toiminta ei osoita mitään merkkejä pyrkimyksestä kansanmurhaan. Israel noudattaa sodan sääntöjä ja sallii runsaan humanitaarisen avun alueelle siitä huolimatta, että Hamas osoittaa halveksuntaa humanitaarisia sääntöjä kohtaan
pitämällä panttivankeja, käyttämällä siviilejä kilpinään ja varastamalla avustusta. On perustellusti esitetty, että itse asiassa Hamasin hyökkäys 7/10 täyttää kansanmurhan tunnusmerkit.

Länsirannalla asuu kolme miljoonaa palestiinalaista, sama määrä ihmisiä kuin Gazassa. Israel voisi halutessaan tappaa siellä tuhansia ihmisiä muutamassa tunnissa, jos tuhoaminen olisi todella heidän tarkoituksenaan, mutta näin ei ole tapahtunut 22 kuukauteen. Miksi valtio, joka on päättänyt tuhota palestiinalaiset, jättäisi miljoonia vahingoittumattomiksi, kun se muka toteuttaa kansanmurhaa naapurissaan?

Jokaiselle pitäisi olla päivänselvää, että Hamas ja muut palestiinalaiset terroristijärjestöt ovat syyllisiä aloittamaansa sotaan ja siihen, että mm. Gaza on raunioina ja siviilejä kuolee. Sehän juuri on ollut Hamasin tavoite – luoda Israelin vastaista narratiivia aiheuttamalla mahdollisimman paljon ihmisuhreja, joista suuri osa ovat tosin Hamasin taistelijoita.

Otteita Varpu Haaviston kirjoituksesta ”Hamasin terveysviranomaisten uhriluvut ovat väärennettyjä”

7.10.2023 Hamas aloitti sodan Israelia vastaan. Israelin sotilaallisten vastatoimien käynnistyttyä tiedotusvälineet alkoivat raportoida Gazan kuolonuhrilukuja siteeraten ’Gazan terveysministeriötä’ ikään kuin itsenäistä ja puolueetonta lähdettä. Todellisuudessa terveysministeriö se on Hamasin perustama ja hallinnoima elin.

Tuore tutkimus osoittaa, että Hamasin terveysministeriön luvut ovat liioiteltuja, ne sisältävät väärennöksiä, ne eivät erottele kaatuneita taistelijoita sodan siviiliuhreista ja ne on koottu epäkelvoin metodein. Hamasin tilastoihin on sisällytetty luonnolliset kuolemat (n.5000 vuodessa) – jopa ajalta ennen sodan alkamista. Noin neljäsosa Gazasta Israeliin ammutuista tuhansista raketeista on pudonnut Gazaan täysin hallitsemattomasti. Myös niiden uhrit löytyvät  Hamasin tilastoista ikään kuin he olisivat Israelin sotatoimien uhreja. Minkäänlaista erottelua tilastoissa ei tehdä Hamasin taistelijoiden ja siviilien välillä. Israelin arvion mukaan lähes 20 000 Hamasin taistelijaa on kaatunut sodan aikana.

Tuhansia virheellisesti rekisteröityjä kuolintapauksia on löytynyt ministeriön listoista. Näihin kuuluu 22-vuotias, joka on rekisteröity nelivuotiaaksi, 31-vuotias, joka on rekisteröity yhden vuoden ikäiseksi ja naisiksi rekisteröityjä henkilöitä, joilla on miesten etunimi. Raportti osoittaa myös, että  Hamasin terveysministeriön tiedonkeruumenetelmät eivät ole tieteellisesti päteviä ja että myös sen aiemmissa konflikteista laatimissa raporteissa on peitelty taistelijoiden kuolemia.

Siviiliuhrit ovat jokaisen sodan järkyttävä seuraus. Kansainvälinen humanitaarinen laki ei vaadi, että siviileille ei tapahtuisi vahinkoa. Sen sijaan se vaatii, että sodan osapuolet tekevät parhaansa vähentääkseen siviileille aiheutuvaa vahinkoa. Kaikkien sodan osapuolten tulee noudattaa humanitaarisia sääntöjä, mutta Hamas käyttää niitä pelkästään hyväkseen. Tämän seuraukset siviileille ovat järkyttäviä, mutta vastuussa niistä on Hamas, ei Israel.

Tämä on osa informaatiosotaa, joka on yksi Israelin vastaisen taistelun rintamista.

Hamasin johtama Gazan terveysministeriö julkaisi 24.3.2025 kattavan luettelon – 50 021 henkilöä – niistä palestiinalaisista, jotka tapettiin tai kuolivat 7. lokakuuta 2023 jälkeen. Näiden tietojen mukaan taisteluikäiset miehet ovat uhrien joukossa huomattavasti yliedustettuina 72 % osuudella.

Hamasin hyökkäys ei tapahtunut tyhjiössä

Hyvin mielenkiintoisen on Haaviston kirjoitus ”Hamasin hyökkäys ei tapahtunut tyhjiössä” – eikä YK:n pääsihteerin puhe syntynyt tyhjiössä”. Seuraavassa otteita kirjoituksesta:

YK:n peruskirjassa julistetaan, että kaikkia valtioita tullaan kohtelemaan tasavertaisesti. Sen sijaan Israelin systemaattinen sorto YK:n elimissä on muodostunut niin pysyväksi ja laaja-alaiseksi ilmiöksi, että yksi YK:n päätehtävistä näyttää olevan Israelin tuomitseminen. Esimerkiksi jälleen viime vuonna (2022) YK:n yleiskokous tuomitsi Israelin 15 päätöslauselmassa. Samaan aikaan kaikille muille maailman maille annettiin yhteensä 13 tuomitsevaa päätöslauselmaa, niiden joukossa 1 koskien Pohjois-Koreaa ja 1 koskien Syyriaa.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on muuttunut Israelin demonisoinnin ja systemaattisen sorron näyttämöksi. Sen pysyvällä asialistalla on vain yhden maan, Israelin, tuomitseminen. Olemassaolonsa aikana (vuodesta 2006) sen on tuominnut Israelia 103 kertaa. Samassa ajassa esimerkiksi Sudan, jossa on ollut käynnissä Darfurin kansanmurha vuodesta 2003, on saanut 2 tuomiota ja Iran 14. Ihmisoikeusneuvostossa Israelia tuomitsemassa istuvat muun muassa Kiina, Kuuba, Eritrea, Qatar ja Pakistan, joissa kaikissa on valtavat ihmisoikeusongelmat ja joista yksikään ei ole saanut neuvostolta tuomioita.

YK ja sen elimet harjoittavat systemaattista rasismia Israelia vastaan ja peittelevät todellisten sortohallintojen ihmisoikeusrikkomukset Israelia tuomitsevien päätöslauselmien alle.

YK järjesti vuonna 2001 Durbanissa, Etelä-Afrikassa, rasisminvastaisen maailmankonferenssin, johon osallistui valtioiden lisäksi suuri joukko kansalaisjärjestöjä. Israel suljettiin ulos valmistelukokouksista, joista viimeinen pidettiin Teheranissa, Iranissa. Teheranissa päätöslauselmaluonnokseen lisättiin Israelin syyttäminen apartheid- eli rotusortovaltioksi ja sionismin leimaaminen rasismiksi.

Länsimaiden painostuksesta valtiokonferenssin päätöslauselmasta poistettiin räikeimmät kohdat. Sen sijaan kansalaisjärjestöfoorum hyväksyi tavoitteiksi Israelin täydellisen eristämisen boikotein, disinvestoinnein ja sanktioin ja Israelin vastaisen apartheid-kampanjan aloittamisen ja kohdistamisen erityisesti länsimaihin. Mukana toimintaohjelman laatimisessa oli suuria ihmisoikeusjärjestöjä, kuten Amnesty International ja Human Rights Watch, ja kirkollisia järjestöjä, kuten Kirkkojen maailmanneuvosto.

Antirasistisen prosessin aloittanut maailmankonferenssi muuttui pahimmaksi antisemitismin esiinmarssiksi sitten Holokaustin. Juutalaisia järjestöedustajia uhkailtiin ja heidän tilaisuuksiaan sabotoitiin. Kansalaisjärjestöfoorumilla jaettiin antisemiittistä materiaalia. Hamas ja Hizbollah olivat avoimesti läsnä foorumilla.

Lokakuun 7. päivän jälkeen YK-elimillä oli suuria vaikeuksia tuomita Hamasin väkivallanteot. Suurin osa YK:n järjestöistä keskittyi vaatimaan Israelia tulitaukoon ja tuomitsemaan sitä sodan vaatimista siviiliuhreista. Joidenkin alajärjestöjen edustajat menivät vielä pitemmälle. Kaiken rotusyrjinnän vastaisen komission edustaja rinnasti Israelin sotatoimet Holokaustiin, ja toinen edustaja väitti Israelin toimien syynä olevan rotusorto. Kukaan ei maininnut sanallakaan 7/10 iskua.

Maailmankonferenssista sai alkunsa Durbanin strategian toteuttaminen, jolla pyritään kansalaisjärjestöfoorumin tavoitteeseen: Israelin leimaamiseen apartheid-valtioksi ja sen totaaliseen eristämiseen. Palestiinalaiset perustivat BDS-liikkeen, joka pyrkii eristämään Israelin boikotein, disinvestoinnein ja sanktioin.BDS-liikettä johtaa iso joukko palestiinalaisia järjestöjä, joista ensimmäinen on Hamasin, Islamilaisen Jihadin, PFLP:n ja pienempien terrorijärjestöjen koalitio, Council of National and Islamic Forces.

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt lähettävät aktivistejaan tekemään yhteistyötä palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka ihmisoikeuksiin viittaavasta nimestään huolimatta tekevät yhteistyötä palestiinalaisia hallitsevien terrorijärjestöjen kanssa. Ihmisoikeusaktivistien kautta terrorijärjestöihin yhteyksissä olevista palestiinalaislähteistä tullut informaatio siirtyy kansainvälisten järjestöjen ja YK-elinten Israel-vastaisten raporttien todistusaineistoksi.

Nämä toimintatavat ovat näkyvillä esimerkiksi Amnesty Internationalin helmikuussa 2022 julkaisemassa raportissa, jossa se syyttää Israelia apartheid-valtioksi. Durbanin strategiaa edistää jo satoja järjestöjä, jotka saavat ihmisoikeusteemoihin vedoten pääasiallisen rahoituksen eurooppalaisilta hallituksilta.

Saako Israel ylipäätään olla olemassa?

Piipojen (Jolkkonen, Parkkinen, Hintikka, Leppänen) kirjoituksista välittyy, että Israel on paha ja se pitää tuomita. He eivät tarkastele tai perustele kannanottojaan tasapuolisesti, eivätkä takista faktoja riittävästi. He pyrkivät mielipiteiden muokkaukseen oman agendansa mukaisesti, jossa Israelilla mitä ilmeisimmin ei ole sijaa. Miksi näin näyttäisi olevan?

Onko kirkon kanta laajemminkin Israel-vastainen?

Onko Palestiinan tunnustamisen laajemminkin kirkon päämäärissä? Silloin kirkko olisi myös poliittinen toimija. Onko tämä kirkon tavoite?

Eikö kirkon tulisi pikemminkin yhdistää kuin erottaa jyrkillä kannanotoillaan?

Piispojen kannanotoissa ei ole kyse pelkästään menossa olevasta kriisistä. Kirkkojen maailmanneuvosto on ainakin jo Durbain konferenssista 2001 alkaen ollut mukana tuomitsemassa Israelia. Miksi?

Varpu Haavisto kirjoittaa ”Kirkkojen maailmanneuvoston Israel-vastaisen EAPPI-toiminnan ongelmista”. Ohjelmassa on paljon huolestuttavia piirteitä. Ensinnäkin, ekumeenisella avustusprojektilla on EAPPI:n sivustojen mukaan poliittiset päämäärät: tavoitteena on vaikuttaa Suomen ulkopolitiikkaan ja yleiseen mielipiteeseen – aivan kuten kannanotoillanne! Tämä luonnollisesti sotii humanitaarisen toiminnan perusperiaatteita vastaan eikä sillä ole mitään tekemistä ekumeniankaan kanssa. Monet EAPPI-vapaaehtoiset esiintyvät tilaisuuksissa, joissa ajetaan Israelin yksipuolista saarto- ja eristämispolitiikkaa ja levitetään BDS-liikkeen propagandaa. Miksi? 

Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Åbo akademissa ja Suomen kansainvälisesti merkittävin Jeesus-tutkija Tom Holmén kirjoittaa kirjoituksessaan Jeesus ja juutalaisuus, että ”Kirkon ohella moderni yhteiskunta on tehnyt kauheimpia erheitään vähätellessään Jeesuksen juutalaisuutta tai kieltäessään sen.” Tästäkö on kysymys?

Miksi Israel ei ylipäätään saisi olla olemassa tai ainakin pitäisi eristää? Tuo Jumalan luoma kansa kuitenkin on olemassa, vaikka sitä koetellaan ja kimppuun hyökätään monesta suunnasta fyysisin ja propagandan asein. Monet Nobel-palkinnon saajat ovat juutalaisia. He ovat teknologisesti maailman huippua. Ehkä he lopulta ovatkin Jumalan erityisasemassa. Heitä koetellaan, mutta he kestävät. He eivät tuulessa horju. Tähän löytänette sopivan jakeen Raamatusta. 

Kirkko ja piispat puhuvat ja kirjoittavat lähimmäisen rakkaudesta, armosta, uskosta ja toivosta. Tasa-arvosta. Eikö puheet koskekaan kaikkia? Hamasin kauhistuttavan joukkomurhan uhreja ja omaisia, panttivankeja ja heidän omaisia, Suomessa asuvia juutalaisia, jotka huolestuneina seuraavat tilannetta? Onko tuo puhe siis kuitenkin kulissi? Kun naamiot riisutaan, jää jäljelle totuus.

Nälänhätä -narratiivi

Ari Rusila kirjoittaa Uudessa Suomessa kirjoituksia, joita kannattaa lukea. Hamasin PR-kampanja Gazan nälänhädästä, YK:n avuntoimitusten ja vaihtoehtoisten avuntoimitusten estämisestä, vaikuttaa myönteisesti Hamasin PR-toimintaan maailmanlaajuisesti, missä Israelia demonisoidaan gazalaisten nälkiinnytyksestä (vaikka siis raportit ovat jopa väärennettyjä ja Hamas estää avun). Kampanjan tukena käytetään aiempaan tapaan valeuutisia ja erityisesti väärennettyjä kuvia nälkiintyvistä gazalaislapsista. Kun oikeita lapsiuhreja ei ole aina riittävästi saatavilla levittää valtamedia Hamasin viestintäosastojen kuvamuokkauksia jääden tästä aika ajoin kiinni kun vaikkapa raunioista ryömii vaaleahiuksinen (myy lännessä) vauva jolle muokkauksessa on vahingossa ilmestynyt kuusi sormea samaan käteen eivätkä varjotkaan aina vastaa ympäristöä.

Hamasin, YK:n ja joidenkin läntisten medioiden edustajat – joskus tarkoittaen samaa asiaa – ovat koko Hamasin ja Israelin välisen sodan ajan syyttäneet Israelia Gazan näännyttämisestä ja projisoineet massoittaisten nälkäkuolemien olevan milloin päivien, viikkojen tai kuukausien päässä ja kansanmurhan olevan käynnissä.  Nämä projisoinnit ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet vääriksi.

24.7.2025 Helsingin Sanomien artikkelissa ”Gazalaisen perheen 12-vuotias tytär piirtää ja tarjoilee vanhemmilleen kuvia ruoasta, kun muuta ei ole” perheen äiti kertoo ”kuinka pula on nostanut hinnat ”järjettömiksi”. Pienikin määrä jauhoja voi viedä perheen vähät rahat, ja vain aivan perusraaka-aineisiin on varaa”

Siis ilmaiseksi avustuksina jaettu ruoka-apu maksaa niin paljon, että vain perusaineisiin on varaa!!

Edellä sanottu ei tietenkään tarkoita sitä etteikö Gazassa olisi nälästä kärsiviä lapsia. Syynä voi olla se, ettei heidän vanhemmillaan ole rahaa ostaa toreilla kalliiseen hintaan myytävää Hamasin tai rikollisryhmien avustuskuljetuksista varastamaa ruokaa. Toinen syy saattaa olla Hamasin taktiikka käyttää tavallisia gazalaissiviilejä ihmiskilpien lisäksi nääntyneinä tai pahimmassa tapauksessa näännytettyinä uhreina propagandatarkoituksiin.

Laajalle levinnyttä kuvaa laihtuneesta palestiinalaisesta lapsesta on käytetty väärin syytöksiin Israelia lasten nälkiinnyttämisestä Gazassa. Viraalikuvan kohde, 5-vuotias Osama al-Rakab, kärsii vakavasta geneettisestä sairaudesta, jolla ei ole yhteyttä meneillään olevaan sotaan, ja on parhaillaan hoidossa ulkomailla. Israelin viranomaiset koordinoivat 12. kesäkuuta hänen poistumisensa Gazasta Ramonin lentokentän kautta yhdessä äitinsä ja veljensä kanssa, ja hän saa lääkärinhoitoa Italiassa.

Sairaudet leviävät sodan runtelemassa Sudanissa, jossa myös nälänhätä on läsnä useilla alueilla, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO.

Alueella 25 miljoonaa ihmistä kärsii ruokaturvattomuudesta. Koleratartuntoja on rekisteröity viime heinäkuusta alkaen lähes 100 000.

WHO:n mukaan noin 770 000 alle 5-vuotiaan lapsen odotetaan kärsivän vakavasta aliravitsemuksesta tänä vuonna.

YK:n hankepalvelujen toimisto UNOPSin ( The United Nations Office for Project Services ) visiona on maailma, jossa ihmiset voivat elää täyttä elämää kestävän, joustavan ja osallistavan infrastruktuurin sekä julkisten resurssien tehokkaan ja läpinäkyvän käytön avulla hankinnoissa ja projektien hallinnassa.

UNOPSin sivuilla on mahdollista saada valittujen aikaraamien sisällä yksityiskohtaista tilastotietoa YK:n eri hankkeista eri kohteissa. Tein Gazan osalta haun aikajänteellä 19.5.-25.8.2025 eli aikana jolloin Hamasin ”nälänhätä” -narratiivia markkinoitiin voimallisesti ympäri maailman. Alla pääkohtia YK:n humanitaarisen avun virrasta Gazaan.

YK:n Maailman ruokaohjelma (WFP) ylisti 27.7.2025 avun lisääntymistä ja totesi, että sillä on ”tarpeeksi ruokaa alueella – tai matkalla sinne – ruokkimaan koko 2,1 miljoonan ihmisen väestön lähes kolmen kuukauden ajan”. Ruokaa pitäisi siis YK:n omienkin laskelmien mukaan olla riittävästi. Silti päivittäin media kirjoittaa nälänhädästä.

Jos ei ainoana niin ainakin hyvin harvinaisena valtiona Israel suurimittakaavaisesti ruokkii sodan aikana vihollisensa väestöä. Ruokaa siis virtaa yllin kyllin Gazaan Israelin viimeaikaisten toimien ansiosta. Valitettavasti jopa suurin osa ruuasta varastetaan matkalla Gazassa olevista ruokavarastoista jakelupisteisiin ja valitettavasti monilla gazalaisilla ei ole varaa maksaa torimarkkinoilla rikollisille ja terroristijärjestöille näiden varastamasta ruuasta.

Israelin hallitus on ilmoittanut useista toimista Gazan humanitaarisen tilanteen parantamiseksi, mukaan lukien:

• Päivittäisiä sotilastaukoja pannaan täytäntöön kolmessa Gazan suuressa keskuksessa (al-Mawasi, Deir al-Balah ja Gazan kaupunki), mikä antaa YK:lle ja kansainvälisille avustusjärjestöille mahdollisuuden ”parantaa avun jakelun tehokkuutta”. Tämä on ensimmäinen avun jakeluun tarkoitettu sotilaallinen tauko maaliskuun jälkeen;
• Sähkölinjan uudelleenkytkentä, jotta Gazan eteläinen suolanpoistolaitos voi toimia uudelleen, suolanpoistolaitoksen sähköt on kytketty uudelleen. Tämän pitäisi mahdollistaa vedentuotannon lisääminen 2 000 kuutiometristä 20 000 kuutiometriin päivässä. Tämä voi toimittaa vettä noin 900 000 ihmiselle; Ruoan lentotoimituksia Gazaan 26. heinäkuuta, ja Jordania ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tekivät saman 27. heinäkuuta etelä- ja pohjois-Gazaan. Lisää lentotoimituksia tehtiin seuraavina päivinä; ja Humanitaarisen avun saattueille on osoitettu pysyvät turvalliset reitit, jotka toimivat klo 6.00–23.00. Näiden avulla YK:n ja humanitaarisen avun järjestöjen saattueet voivat turvallisesti toimittaa ja jakaa apua, mukaan lukien ruokaa ja lääkkeitä, Gazan kaistalla. Israelin puolustusvoimat sanoivat olevansa ”valmiina laajentamaan tämän toiminnan laajuutta tarpeen mukaan”.

Hamasin ”nälänhätä” narratiivin onnistunut kampanjointi on johtanut useat länsimaat pohtimaan Palestiinan virtuaalivaltion tunnustamista. Klikkiotsikoiden takaa unohtuu monien maiden ilmaisema ehto eli tunnustamista harkitaan, ellei Israel mahdollista riittävää humanitaarista apua Gazaan. Nyt Israelin toimet näyttävät täyttävän tämän ehdon.

Kun YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen väitteet siitä, ettei Israel päästä Gazaan humanitaarista apua, osoittautuivat vääriksi paitsi Gazan puolella jo olevien ja jatkuvasti täydentyvien ruokavarastojen osalta myös sen osalta ettei ruoka-apua voida jakaa muutoin kuin YK:n kautta. Viimemainitun väitteen puolestaan on kumonnut yhdysvaltalaisen Israelin tukeman GHF -säätiö joka parissa kuukaudessa on jo jakanut noin 100 miljoonaa ateriaa gazalaisille.

Kun Israelia on syytetty sen estävän ruoka-avun saapumisen Gazaan päätti Israelin puolustusministeriön siviiliasioista vastaava COGAT-virasto kutsua torstaina 24.07.2025 kansainvälisiä toimittajia Gazaan todistamaan sinne pelkästään Kerem Shalomin rajanylityspaikan kautta tulleita avustuseriä.  Ilmeni, että Gazan puolella rajanylityspaikan ympärillä on kasattu noin 1 000 kuorma-auton edestä apua odottamassa YK:n ja kansainvälisten avustusjärjestöjen saapuvat jakelemaan kyseistä apua Gazan “nälkäänäkeville”.

Kun kansainvälinen yhteisö laajalti toistaa ”nälänhätänarratiivia” niin herää kysymys miksei YK sitten jaa ruokaa jota on jo valmiiksi saapunut Gazaan 1000 kuorma-autolastillista.  Kun YK:n väitteet siitä ettei Israel päästä ruoka-apua Gazaan ovat osoittautuneet viimeistään nyt vääriksi ovat väitteet ruuan jakamiseen liittyvistä turvallisuushuolista nousseet esiin.  YK:n huolena on ensinnäkin kuljetukset taistelualueiden läpi jolloin avustussaattueet voivat joutua esimerkiksi taistelevien osapuolten ristituleen.  Toiseksi avustuskuljetukset ovat usein joutuneet ryöstöjen kohteeksi jo matkalla jakelupisteille Hamasin ja kilpailevien rikollisryhmien toimesta joiden välillä voi myös puhjeta keskinäistä laukaustenvaihtoa.  Kolmanneksi YK ja monet kansainväliset järjestöt eivät halua tehdä yhteistyötä USAn ja Israelin tukeman GHF -järjestön kanssa joka kuitenkin on parin kuukauden aikana toimittanut 90 miljoonaa ateriaa gazalaisille. Neljäs ei julkilausuttu vaikutin YK:n järjestöillä on Hamasin ”nälänhätänarratiivin” tukeminen mm panttivankineuvotteluissa käytetyn taktiikan vuoksi.

Ari Rusila kirjoittaa Uudessa Suomessa 26.8.2026 otsikolla ”Hesari(kin) voisi hävetä [Op-Ed]”

Helsingin Sanomat julkaisi  22.8.2025 HS:n ulkomaantoimittaja Kaisa Rautaheimon artikkelin “Maailman tulisi hävetä Israelin aiheuttamaa nälän­hätää” jossa toimittaja vaati mm, että “ihmisen aiheuttama nälänhätä ei saa jatkua, vaan päättäjien on nyt tehtävä enemmän.”

Koska kirjoitus toi tilanteesta hyvin yksipuolisen kuvan sisältäen myös asiavirheitä

Tulisi hävetä, että

* HS, yle ja muu valtamedia on kritiikittä niellyt Hamasin nälänhätä -narratiivin

* länsimedia levittää tietoisesti Hamasin propagandaa väärennetyin kuvin joilla ei ole asiallista, ajallista tai paikallista yhteyttä Gazan ruokapulaan

* YK muutti nälänhätäkriteereitään saadakseen Gazan mukaan muiden todellisesta nälänhädästä kärsivien seutujen joukkoon

* YK syyttää Israelia nälänhädästä vaikka ei itse pysty toimittamaan Gazassa varastoissa olevaa humanitaarista apua jakelupisteisiin

* Hamas & co varastaa valtaosan ruoka-avusta varastojen ja jakelupisteiden välillä, tämä voidaan todentaa vaikka YK:n omista tilastoista vaikkapa linkistä UN2720 Monitoring & Tracking Dashboard  

* joidenkin gazalaisten ruokapula johtuu siitä ettei heillä ole markkinatoreilla varaa ostaa Hamasin ryöstämää ruokaa joka oli tarkoitettu ilmaiseksi humanitaariseksi avuksi

* syytetään Israelia GHF:n jakelupisteiden lähettyvillä tapahtuneista ampumisista vaikka niitä on lähinnä suorittanut Hamas estääkseen ihmisiä saamasta ilmaista ruoka-apua markkinahintojensa pitämiseksi korkeina

* länsimaat eivät yksituumaisesti ryhdy tukemaan Israelia Hamasin terrorin lopettamiseksi gazalaisia ja israelilaisia vastaan

Ongelmana nimenomaan on ettei monilla Hamasin ulkopuolisilla gazalaisilla ole varaa ostaa Hamasin YK-järjestöiltä varastamaa ruokaa kohonneiden hintojen takia. Tämä ruokamonopoli on myös syynä siihen, että Hamas ja kilpailevat rikollisorganisaatiot ampuvat toisiaan ja ilmaista avustusruokaa hakevia siviileitä. Tämänkin takia puolestaan YK ei kuljeta Gazassa jo olevia ruokakuormia taistelualueilla oleviin jakelupisteisiin, se ryöstettäisiin matkalla.

Onneksi Israelin ja USAn tukema Gaza Humanitarian Foundation (GHF) on kuitenkin onnistunut jakamaan noin 136 miljoonaa ruoka-annosta parissa kuukaudessa sitä tarvitseville. Lisäksi GHF:n lisäksi World Central Kitchen  (WCK) on skaalaamassa ruoanjakeluaan Gazan jakelupisteissä yli miljoonaan ateriaan päivässä. IDF on aloittanut tämän lisäksi eri keinoin aktiviteetteja joilla kansainvälistä ruoka- ym humanitaarista apua saataisiin perille niitä tarvitseville gazalaisille, edelleen IDF:n varmistaessa uusia räjähteistä ja Hamasista raivattuja alueita lisääntyvät myös turvalliset kuljetusreitit Gazaan. Ja kaikki tämä vaikka Israelilla ei edes ole kansainvälisten sopimusten mukaan mitään velvoitetta toimittaa ruoka-apua jos sen oletetaan päätyvän taistelevan vastapuolen (Hamas & co) käsiin gazalaisiviilien sijaan.

Palestiinan valtion symbolinen tunnustaminen ei johda kahden valtion malliin tai rauhanomaiseen kehitykseen alueella.

Varpu Haavisto kirjoittaa ”Palestiinan valtion symbolinen tunnustaminen ei johda kahden valtion malliin tai rauhanomaiseen kehitykseen alueella. Israelin ja palestiinalaisten välistä konfliktia hallitsee tällä hetkellä taistelu terrorijärjestöjen hallintaa ja vaikutusta vastaan. Israel ei voi toimia itsetuhoisesti luovuttamalla alueita entiteeteille, joita Hamas tai sen ideologian jakavat järjestöt hallitsevat, vaikka kansainvälinen yhteisö sitä kuinka vaatisi.”

Israel vetäytyi Gazasta vuonna 2005 ja Hamas nousi valtaan 2007. Taloudellisen kehityksen ja neuvottelupyrkimyksen sijaan Hamas on koko ajan pyrkinyt tappamaan niin paljon israelilaisia sotilaita ja siviilejä kuin mahdollista. Ampumalla, raketti-iskuilla, puukottamalla, ajamalla autolla päälle, räjäyttämällä ihmisiä itsemurhaiskuissa ja lokakuussa 2023 tappamalla kokonaisia perheitä heidän koteihinsa.

Palestiinalaisille on yritetty rakentaa itsehallintoa ja rauhaa Israelin kanssa vuonna 1993 alkaneessa Oslon prosessissa. Prosessin taustalla oli kommunistisen imperiumin romahtaminen, joka pakotti aiemmin Neuvostoliiton tukea saaneen Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) neuvottelupöytään. Israel suostui tunnustamaan terrorijärjestönä toimineen PLO:n palestiinalaisten edustajaksi sillä ehdolla, että se tunnustaa Israelin oikeuden olemassaoloon, luopuu terrorista ja suostuu rauhanprosessiin ja yhteistyöhön Israelin kanssa. Palestiinalaishallintoa nykyään johtava Fatah oli PLO:n aseellinen siipi.

Israel luovutti Oslon sopimuksen mukaisesti palestiinalaisten itsehallintoon A- ja B-alueet. Sopimusten mukaisesti Israel hallinnoi C-alueita ja vastaa B-alueiden turvallisuudesta. Palestiinalaisten itsemurhaiskut alkoivat vuonna 1994, keskellä Israelin alueluovutuksia palestiinalaishallinnolle. Rauhanprosessia yritettiin jatkaa aikataulussaan, mutta neuvottelut päätyivät umpikujaan kesällä 2000, kun palestiinalaishallinto hylkäsi Israelin tarjoamat alueluovutukset, jotka sisälsivät lähes koko Länsirannan ja Itä-Jerusalemin, ja marssi ulos neuvotteluista. Sen sijaan se aloitti syyskuussa 2000 toisen intifadan.

Toinen intifada oli massiivinen itsemurhaterrorin aalto israelilaisia vastaan. Synkimpänä vuonna 2002 Israelissa räjähti itsemurhapommi lähes viikoittain. Israelin turvallisuuselimet onnistuivat estämään moninkertaisen määrän yrityksiä. Kaikki onnistuneet itsemurhaiskut Israelin sisällä tehtiin Länsirannalta käsin, koska sitä ei ympäröinyt turva-aita. Turva-aidan valmistuttua ja palestiinalaisten presidentin Jasser Arafatin kuoltua 2005 itsemurhaiskujen aalto laantui.

Oslon sopimusten mukaan vaikeista aiheista, kuten rajat, juutalaisasutuksen kohtalo, pakolaiskysymys, Jerusalemin asema, sovitaan vasta prosessin viimeisessä vaiheessa. Palestiinalaishallinto on pettänyt prosessin ensimmäisen vaiheen tärkeimmät lupauksensa luopua terrorista ja tunnustaa Israelin valtio.

Jos Lähi-Idän rauhaa halutaan edistää, niin ainut järkevä linja on vaatia palestiinalaisia palaamaan Oslon sopimuksen mukaisiin kahdenvälisiin neuvotteluihin Israelin kanssa ja irtisanoutumaan kaikesta terrorismista. Osoittakoon palestiinalaisosapuoli neuvotteluissa rauhantahtonsa ja kykynsä rakentaa toimiva valtio. Jos eivät tähän pysty, niin eivät myöskään ansaitse omaa valtiota. Hamas on voinut ja voi milloin tahansa vapauttaa epäinhimillisissä olosuhteissa pitämänsä panttivangit.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kirjoittaa Savon Sanomien pääkirjoituksessa, että Palestiinan symbolinen tunnustaminen olisi palkinto terrorismista.

– Kristillisdemokraatit haluavat rauhaa kaikkialle, myös Lähi-itään. Siksi symbolisten ratkaisuehdotusten sijaan olisi ymmärrettävä pitkään jatkuneen konfliktin perimmäiset syyt ja etsittävä samalla ratkaisua, joka toisi alueelle kestävän rauhan, Essayah kirjoittaa Savon Sanomissa 28.5.

Essayahin kirjoitus on ajankohtainen, sillä viime viikolla eduskunnassa käytiin niin sanottu Gaza-keskustelu, jossa paneuduttiin Lähi-idän nykyhetkeen. Värikkäistä puheenvuoroista huolimatta tilanteen kokonaiskuva ja perimmäiset syyt tuntuvat Essayahin mukaan olevan monella hukassa.

– Terroristijärjestö Hamasin ja Israelin armeijan sotatoimet sekä siviilien kärsimys niputettiin yhteen palestiinalaisalueiden itsenäisyyden tunnustamisen kanssa. On selvää, että ruoan, lääkkeiden, vaatetuksen ja muun humanitaarisen avun vieminen alueen siviileille on taattava ja turvattava.

Essayah käy läpi kokonaiskuvaa: Lähi-idässä on nähty vuosikymmenten ajan lukuisia sotia, pienempiä konflikteja ja kansannousuja. Harva kuitenkaan muistaa, että vuonna 1947 YK:n turvallisuusneuvosto äänesti kahden valtion mallin puolesta. Israelin edustajat hyväksyivät ja arabit hylkäsivät suunnitelman. Valtaosa naapurimaista ei tänäkään päivänä tunnusta Israelin oikeutta olemassaoloon, ja lisäksi alueella toimii useita Israelin hävittämiseen tähtääviä terroristijärjestöjä.

– Viimeisimmän sodan alkupisteenä toimi terrorijärjestö Hamasin silmitön hyökkäys Israeliin 7.10.2023. Yli 1200 ihmistä murhattiin armotta ja brutaalisti, naisia raiskattiin, lapsia pahoinpideltiin ja 250 panttivankia vietiin Gazaan. Israelin vastareaktio on seurausta pitkään jatkuneesta konfliktista, tuhansista Gazasta ammutuista raketeista ja Hamasin terrori-iskusta lokakuussa 2023.

Vaikka Israelin toiminnassa olisi moitittavaa, se ei ole peruste tunnustaa terrorijärjestön edes osin hallitsemaa Palestiinaa, Essayah muistuttaa.

– Hamas on noussut Gazassa valtaan vaaleilla, Länsirannalla vaaleja ei ole järjestetty vuosikausiin. Symbolinen tunnustaminen olisi palkinto terrorismista ja kasvattaisi ääriryhmien kannatusta alueella entisestään.

– Terroristijärjestö Hamas ei myöskään piittaa hallitsemansa alueensa siviileistä. Se on toistuvasti käyttänyt siviilejä ihmiskilpinä ja sijoittaa taistelijoiden tunneleita kouluihin ja sairaaloihin. Länsirannan johtaja Mahmud Abbas on toistuvasti syyttänyt Hamasia siviileille tarkoitettujen ruokakuljetusten varastamisesta.

Tunnustamista vaativat tahot eivät Essayahin mielestä halua vastata siitä seuraaviin kysymyksiin: Minkä hallinnon ja alueen tunnustaisimme, kuka alueella jatkossa pitäisi valtaa, miten Israelin turvallisuus taattaisiin?

– Oslon rauhansopimuksessa aikoinaan linjattiin, että osapuolet sopivat kiistakysymyksistä keskenään ja niitä ei tule sanella ulkoapäin.

Turvallisuuspolitiikka

Suomella on pitkä maaraja Venäjän kanssa.

Palestiinan valtion tunnustaminen ei johda yhtään mihinkään. Sen sijaan se saattaisi vahingoittaa Suomen ja Israelin välisiä hyviä suhteita. Yhdysvallat tuskin katsoisi myöskään hyvällä tunnustamista.

Meillä on hyvät suhteet Israeliin ja niitä on täysin tarpeetonta heikentää lyhytnäköisellä politiikalla. Se saattaisi heijastua myös oman maamme turvallisuuteen. Israelin aseteollisuus on maailman huippuluokkaa ja se on ymmärretty myös Pääesikunnassa. Esimerkkinä tästä on se, että ”Davidin lingon” lisäksi rakenteilla oleviin Pohjanmaa-luokan korvetteihin tulee Gabriel V-pintatorjuntaohjukset.

Piispat ilmeisesti ovat valmiit heikentämään Suomen ulkoista turvallisuutta tänä aikana, jolloin rauha on muutoinkin erittäin hauraalla pohjalla. Meillä on Venäjän kanssa yhteistä rajaa 1343 kilometriä. Tästä rajasta maarajaa on 1080 kilometriä. Venäjällä vihaa Suomea kohtaan kasvatetaan kaiken aikaa valheellisella propagandalla, josta itse kukin on voinut lukea, kuulla ja nähdä tiedotusvälineissä. Lisukkeena ovat olleet kyberhyökkäykset, GPS-häirintä ym.

Jos Suomi haluaa säilyttää läntiset suhteensa, puolustuskykynsä ja taloudellisen uskottavuutensa, sen ei pidä lähteä tielle, jota suurvallatkaan eivät kulje varauksetta, ei esimerkiksi Saksa, joka ei ole tunnustamassa Palestiinaan.

Ei voi kuin ihmetellä, että tässä maassa löytyy ihmisiä, jotka blogeillaan ja kommenteillaan asettavat terroristien aikaan saaman konfliktin, jolla pyritään sharia-lain alaisen, klaanivetoisen valtion perustamiseen, Suomen kansallisen edun edelle. Ei nähdä nenää pitemmälle.

Edelleen pätee Golda Meirin vanha toteamus: ”Jos arabit laskevat aseensa, tulee rauha. Jos Israel laskee aseensa, se tuhotaan”

Syyria

Viime joulukuussa Israelin armeija tuhosi hetkessä Syyrian armeijan ja syrjäytetty presidentti Al-Assad pakeni Moskovaan. Venäjä koki nöyryytyksen, ja nyt se voi menettää tukikohdat Syyriassa. Syyrian edellinen hallinto Venäjän tukemana on tappanut arviolta 500 000 ihmistä ja kymmeniä tuhansia on joutunut pakenemaan. Kyseessä on todellinen kansanmurha. Nyt entistä Al-Assadin hirmuhallintoa ei enää ole. Kiitoksia Israel ei ole saanut!

Gallupit ja tunnustamisen tilanne

Piispat kirjoittavat:

”YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN jäsenvaltioista 143 on tunnustanut Palestiinan valtion. Jäsenvaltioita on 193. Pohjoismaista Palestiinan ovat tunnustaneet Ruotsi, Norja ja Islanti. Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua eivät ole tunnustaneet, kuten eivät myöskään monet Keski-Euroopan maat.”

”Helsingin Sanomien heinäkuun lopulla tekemän kyselytutkimuksen mukaan tunnustamista kannattaa lähes puolet suomalaista, 48 prosenttia vastanneista. Asiaa vastustavien osuus oli 24 prosenttia ja 28 ei osannut sanoa asiasta.”

HS-gallupin kysymys kuului johdattelevasti: ”Torstaina uutisoitiin, että Ranska tunnustaa Palestiinan valtiona. Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Islanti ovat tunnustaneet Palestiinan, Tanska ja Suomi eivät. Pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiinan valtio?”. Gallupissa ei mm. kysytty, että millä ehdoilla tunnustaa ja milloin? Olisi pitänyt tuoda esiin Hamasin tekemä joukkomurha jne.

Naisista 42 prosenttia vastasi kyselyssä olevansa sitä mieltä, että Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio. Miehistä näin vastasi 33 prosenttia. Vastustajia naisista oli 11 prosenttia ja miehistä jopa 41 prosenttia.

Aamulehdessä kerrotaan kuinka kaksi viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio. Asia selviää Uutissuomalaisen tuoreesta kyselystä. Uutissuomalainen teetti kyselyn edellisen kerran vuosi sitten. Palestiinan tunnustamista kannattaneiden osuus on hieman laskenut ja vastustajien hieman noussut.

Sen jälkeen kun Ranska ilmoitti aikeistaan tunnustaa Palestiinan valtio, Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen lausui, että kunnioittaa päätöstä mutta on eri mieltä siitä. Tanskalla ei ole kiire tunnustaa Palestiinan valtiota: ”Aika ei yksinkertaisesti ole oikea”.

Myöskään Saksalla ei ole suunnitelmia tunnustaa Palestiinaa, sanoo maan ulkoministeri Johann Wadephul.

Islanti tunnusti Palestiinan 2011. Islannin hallitus vuonna 2011 oli Katrín Jakobsdóttirin II hallitus, joka oli vihreän vasemmiston johtama koalitiohallitus.

Norja tunnusti Palestiinan 2024. Norjan suurkäräjävaalit 2021 järjestettiin 13. syyskuuta 2021. Vaaleissa valittiin kaikki 169 jäsentä Norjan suurkäräjille. Vaalit päättyivät vasemmistopuolueiden selvään voittoon.

Ruotsi tunnusti Palestiinan 2014. Ruotsin valtiopäivävaaleilla 2014 punavihreät puolueet saivat yhteensä 43,6 % äänistä. Sosiaalidemokraattien Stefan Löfven valittiin Ruotsin uudeksi pääministeriksi. Palestiinan valtion tunnustaminen oli Ruotsilta ennenaikainen ja väärä päätös, sanoo nykyinen ulkoministeri Tobias Billström.

Palestiinan ovat tunnustaneet valtiot kuten Valko-Venäjä, Zimbabwe, Kuuba, Afganistan, Serbia, Albania, Sudan, Neuvostoliitto (Venäjä), Kiina, Unkari, Tsekki, Malta, Pohjois-Korea, Uganda, Ruanda, Kazakstan, Kirgisia, Syyria, Haiti, Nigeria, Vietnam, Jemen, Iran, Somalia, Nigeria, Vietnam, Burkina Faso, Kongon demokraattinen tasavalta, Pakistan, Libya, Mali, Malediivit, Irak, Algeria, Marokko, Mauritania, Bangladesh, Uzbekistan, Keski-Afrikan tasavalta, Turkmenistan, Etiopia jne.

Alle puolet YK:n jäsenvaltioista tunnusti Palestiinan sen julistauduttua itsenäiseksi vuonna 1988. 102 valtiota on tunnustanut Palestiinan ennen vuotta 2000.

Tiesitkö, että vain 36 prosenttia EU-maista on tunnustanut Palestiinan. Niistäkin moni vuonna 1988 silloisina Neuvostoliiton satelliitteina, kun vaihtoehtoja ei ollut.

Niistä 50 valtiosta, jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinaa, yli 30 on länsimaisia tai muita demokratioita.

Israel on jatkuvan hyökkäyksen kohteena ja nyt on aika olla huolissaan antisemitismin kasvusta myös Suomessa

Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov kirjoitti 25.4.2024 Kotimaa -lehdessä: Israel on jatkuvan hyökkäyksen kohteena ja nyt on aika olla huolissaan antisemitismin kasvusta myös Suomessa.

Ben-Yaakov myöntää, että tällä hetkellä palestiinalaisten siviilien tilanne on hirvittävä Gazan taisteluiden keskellä.

– En vähättele sitä. Mutta monet unohtavat, mistä tämä kaikki alkoi, Ben-Yaakov sanoo.

Ben-Yaakov toteaa, että kaikki muuttui lokakuun seitsemännen päivän hyökkäyksen jälkeen. Ennen sitä noin 18 000 gazalaista kävi päivittäin töissä Israelissa. Heidän joukossaan oli suurlähettilään mukaan tusinoittain Hamasin terroristeja, jotka keräsivät tietoa.

Halusimme silloin uskoa, että Hamasin intresseihin olisi kuulunut olla rauhassa ja edistää taloudellista kehitystä, mm. Israelista tulevien palkkojen avulla. Mutta meillä oli aivan väärä tilannekuva. Me erehdyimme.

Suurlähettilään mukaan Hamasin sodankäyntiin kuuluu ihmiskilpien käyttäminen.

– Siksi sitä vastaan taistellessa ei ole mitään lempeää tapaa. Kun Hamas ampuu Israelin asutuskeskuksia, me vastaamme. Ikävä kyllä muuta tapaa ei ole. Teemme parhaamme välttääksemme siviiliuhreja. Olemme myös pyytäneet Egyptiä avaamaan Gazan-vastaisen rajansa ja ottamaan gazalaisia alueelleen turvaa

Palestiinan itsehallinto (Palestinian Authority, PA) on valitettavasti vielä heikko. Jos se olisi vahvempi kohtaamaan Hamasin, emme olisi tässä tilanteessa. Hamas pyrkii syrjäyttämään PA:n Länsirannalla. Se harjoittelee tätä ja Iran tukee sitä. Iran kiistää kokonaan Israelin olemassaolon oikeuden, Israel on Iranista katsottuna ”juutalainen entiteetti”. Se on häiritsevä komponentti, jota Iranin, sen liittolaisten ja muiden Israelin vihollisten mielestä ei pitäisi olla. Pian lokakuun 7. päivän terrorihyökkäyksen jälkeen Putin kutsui Hamasin johtajat Moskovaan. Samaan aikaan sinne saapui vieraaksi myös Iranin varaulkoministeri Ali Bagheri Kani.

Kanta-Hämeen maakunnan kokoisella Länsirannalla asuu nykyisin noin kolme miljoonaa ihmistä, joista 2,5 miljoonaa on palestiinalaisia. Puoli miljoonaa juutalaista asuu Israelin rakentamissa kiistanalaisissa siirtokunnissa. Koko alue on vuoden 1995 Oslo II -sopimuksella jaettu kolmeen osaan (A, B ja C), joista A-alueilla toimii Palestiinan itsehallinto ja B-alueilla Palestiinan ja Israelin yhteishallinto. C-alueet ovat pääosin Israelin hallinnoimia.

Eurooppalaiselle vasemmistolle Ben-Yaakov haluaisi esittää kysymyksen: jos ihmisoikeudet ovat teille tärkeitä, miksi olitte niin hiljaa, kun lokakuun 7:nnen hyökkäykset tapahtuivat? Vaikka oli runsaasti todistusaineistoa kaikesta siitä väkivallasta, jota terroristit tekivät?

– Miksi olette edelleen niin hiljaa? Israelilaisia on surmattu ja evakuoitu kodeistaan. Onko heidän kärsimyksensä vähäisempi asia? Miksi israelilaiset panttivangit tunnutaan jo unohdetun? Heistä kirjoitetaan tuskin mitään. Mutta palestiinalaisten lasten kärsimyksistä kirjoitetaan. Ja totta kai he kärsivätkin. Mutta me Israelissa emme pyytäneet pyytäneet tätä sotaa. Tämä kaikki on Hamasin vastuulla. Hamasia ei medioissa myöskään vaadita tekemään välittömästi aselepoa.

Ben-Yaakov muistuttaa myös antisemitismin noususta maailmassa – ja Suomessa.

– Se näkyy esimerkiksi akateemisessa maailmassa. Olemme siitä hyvin huolissamme. Tilanne ei tosin ole Suomessa yhtä huono kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, koska juutalaisia tai israelilaisia opiskelijoita on täällä niin vähän.

Israelilaiset opiskelijat ovat suurlähettilään mukaan kuitenkin Suomessakin peloissaan siitä, mitä on tapahtumassa yliopistoissa. Niissä – mielenosoituksissa tai konferensseissa – korostuvat hänen mukaansa liikaa pro-palestiinalaiset äänenpainot, ilman että samanaikaisesti muistettaisiin Israelin oikeus olemassaoloonsa.

Ihmiset pelkäävät pitää kaulassaan Daavidin tähteä tai puhua hepreaa, koska heitä häiritään. Joskus Suomessakin on otettava tämä ilmiö puheeksi: tätä ei saa hyväksyä. Vähemmistöjä on kohdeltava heidän oikeuksiaan kunnioittaen.

Uskonnollisten johtajien Suomessakin pitäisi Ben-Yaakovin mukaan puhua enemmän antisemitismiä ja terrorismia vastaan.

– Heillä ei aina ole kuitenkaan ymmärrystä näistä asioista. Kysehän ei ole Israelin ja palestiinalaisten konfliktista, vaan Israel taistelee Hamasia vastaan voidakseen olla jatkossakin juutalaisten valtio.

Ihmisten on suurlähettilään mielestä voitava tuntea olonsa turvalliseksi, jos he kulkevat kadulla kansallisissa tunnuksissaan tai väreissään ja puhuvat kansallista kieltään.

– Ikävä kyllä Suomessa juutalaisten ei ole turvallista tehdä niin, Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov sanoo.

Israelin 7/10 kokeman brutaalin joukkomurhan jälkeen antisemitistiset hyökkäykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti myös länsimaissa. Heti Hamasin hyökkäyksen jälkeen alkoivat ”Tulitauko nyt” -mielenosoitukset, joissa vaadittiin Israelia luopumaan Hamasin vastaisesta taistelusta. Niissä on huudettu juutalaisvaltion tuhoamiseen tähtääviä iskulauseita ja vaadittu Israelin tilalle ”vapautettua Palestiinaa”. Länsimaiset ihmisoikeusaktivistit ja Hamasin kannattajat ovat löytäneet niissä yhteisen tavoitteen.

Antisemitismin vaarallisimmat muodot ovat ne, jotka tarjoavat ihmisille tunteen hyveellisyydestä. Siksi mielenosoituksissa nähdään yhtä aikaa islamilaista fundamentalismia kannattavia tahoja lippuineen ja länsimaisia ihmisoikeusaktivisteja sateenkaarilippuineen. Niin uskontoa kuin myös ihmisoikeusajattelua voidaan käyttää juutalaisten ja juutalaisvaltioon kohdistuvan vihan lietsomiseen.

Juutalaiset eivät koe enää länsimaissakaan turvalliseksi käyttää julkisesti juutalaisuuden tunnusmerkkejä. Turvajärjestelyt synagogien ja juutalaisten kohteiden ympärillä on nostettu äärimmilleen. Israelin ulkoministeriö on joutunut antamaan kansalaisilleen matkustusvaroituksia myös eurooppalaisiin kohteisiin. Yhdysvaltain kampuksilla alkaneiden protestien takia juutalaisten pääsyä kampuksille on rajoitettu heidän turvallisuutensa takia. Iranin johto on julkisesti julistanut tukensa protesteille.

Antisemitismin lisääntyminen on merkki yhteiskunnan ajautumisesta kohti kriisiä. Niin yksilöiden kuin yhteiskunnallisten toimijoiden, tiedotusvälineiden ja erityisesti ihmisoikeustoimijoiksi itseään kutsuvien järjestöjen on nopeasti otettava vastuu, etteivät kaada öljyä jo roihuaviin liekkeihin. Pelkkä YK-elimen tai ihmisoikeusjärjestön leima ei enää riitä todisteeksi luotettavasta informaatiosta. On tunnistettava vihan lietsomiseen kehitetyt tarinat, joilla ei ole yhteyttä historiaan ja todellisuuteen, ja lopetettava niiden levittäminen. Korjausliikkeellä on kiire, ja sen kompassineulaksi tarvitaan tinkimätön ja laskelmoimaton pyrkimys totuuteen.

Olemme ison maailmanpoliittisen kriisin ytimessä, jossa demokraattisten maiden kimppuun hyökätään usealla eri rintamalla, myös propagandan asein!

Hamas ohjaa länsimaista mediaa taitavasti. Hamas soveltaa Venäjän oppeja informaatiovaikuttamisessa.

Iranilla on pitkä historia hybridisodankäynnissä islamilaisesta vallankumouksesta 1979 asti. Sen taktiikkaan on kuulunut terrorijärjestöjen käyttäminen välikäsinä, kyberhyökkäykset, propaganda, valeuutiset, vaalivaikuttaminen ja kansainvälisen oikeuden väärinkäyttäminen (lawfare). Iran on levittänyt länsimaihin verkostoaan erilaisten hyväntekeväisyys- ja muiden peitejärjestöjen kautta. Hizbollahin ja Hamasin soluja on ympäri länsimaita.

Iranin pyrkii epävakauttamiseen mielenosoituksilla, jotka eivät ainoastaan ole Israelin vaan myös länsimaisen demokratian vastaisia.

Vastineessaan piispa Mari Leppäselle Varpu Haavisto kirjoittaa lopuksi: ”Kristillisten johtajien pitäisi joskus oppia läksy kirkon vuosisataisten juutalaisvainojen ja Holokaustin jälkeen: kun juutalainen kansa – ja nyt heidän ainokainen kotimaansa – nostetaan maailman syntipukiksi, olisi syytä tutkia faktat tarkkaan ennen kuin alkaa hutkia kristillisen ylemmyydentunnon sävyttämiä tuomioita. Antisemitismi on aina kyennyt muuntautumaan kunkin aikakauden hyveenä pitämään muotoon. Keskiajalla Euroopassa murhattiin kokonaisia juutalaisyhteisöjä ”jumalantappajina” ja rituaalimurhasyytösten seurauksena. Tieteellisen vallankumouksen aikana rasismista tuli tiedettä ja tieteellisyydestä tuli edistyksellisen ihmisen merkki. Tämä johti juutalaisten teolliseen kansanmurhaan Euroopassa.”

Liitteitä (täydentyy)
Israel-info.fi -sivulta löytyy mm. Gaza, Hamas & Israel PDF lehti. Kannattaa lukea!