Yleisradio valmistautuu ensi vuonna vietettävään 100-vuotisjuhlavuoteensa mittavalla tutkimusohjelmalla. Jo kolme vuotta sitten lanseeratussa Yle 100 -tutkimusohjelmassa ovat mukana Helsingin, Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, joiden tutkijoiden käyttöön Yleisradio on avannut mittavan arkistonsa.
Kesäkuussa julkaistiin hankkeen ensimmäinen teos, suorastaan järkälemäinen Kulttuurin vuosisata – Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025. Sen on kirjoittanut pääosin Turun yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä professori Anu Koivusen johdolla.
Teos käsittelee Yleisradion kulttuuritehtävää ja kulttuurituotantoa laajasti sadan vuoden ajalta. Radio, televisio ja Yle Areena esitellään kaikki syvällisesti ja perusteellisesti. Yksi Yleisradion toimintaan kuuluva keskeinen osa-alue loistaa kuitenkin poissaolollaan: jumalanpalveluksia ja hartauksia ei teoksessa käsitellä juuri lainkaan.
Eivätkö jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat ole kulttuuria, Ylen juhlajulkaisujen koordinaattori Ismo Silvo?
– Totta kai ne ovat kulttuuria siinä kuin kaikki muu ihmistoiminta. Niitä ei käsitellä tässä teoksessa kahdesta syystä: nyt haluttiin tehdä tutkimus Ylen kulttuurituotannosta ja -ohjelmista, koska sellaista tutkimusta ei tässä laajuudessa ole aikaisemmin tehty.
– Toiseksi hartaudet eivät ole Yleisradion omia ohjelmia samalla tavalla kuin puheohjelmat. Niiden tuotantotapa on aivan omanlaisensa. Sen takia niitä käsitellään myöhemmin julkaistavassa teoksessa, joka keskittyy Ylen instituutionaaliseen toimintaan.
Ensi keväänä julkaistavaan teokseen on hartausohjelmien osuuden kirjoittanut Tampereen yliopiston yhteiskuntahistorian dosentti Sami Suodenjoki. Hän kertoo, että alun perin hartausohjelmat eivät olleet mukana tämänkään osan tutkimussuunnitelmassa.
– Hartausohjelmat nousivat kuitenkin aineistossa esille omana kokonaisuutena, jolla on merkittävä yleisö edelleen. Pidimme niin ollen perusteltuna niiden käsittelemistä samassa yhteydessä kuin muitakin Ylen institutionaalisia tehtäviä.
Suodenjoki sanoo, että tutkijan näkökulmasta hartausohjelmien lähettäminen Yleisradion kanavilla on hieman yllättävää.
– Monissa läntisissä yleisradiomaissa hartausohjelmista on luovuttu. Esimerkiksi Englannissa BBC ei lähetä jumalanpalveluksia kuin ainoastaan valtiollisten tapahtumien yhteydessä.
– Kiinnostavaa on, että aineistossa ei noussut esille kyseenalaistavia näkemyksiä. Ilmeisesti nykyisellä järjestelyllä on niin vahva poliitikkojen ja yleisön tuki, ettei muutosta katsota tarpeelliseksi.
JUMALANPALVELUKSET OVAT olleet Ylen ohjelmistossa alusta lähtien mukana. Kun ensimmäinen lähetys lähetettiin torstaina 9.9.1926, radioitiin ensimmäinen jumalanpalvelus jo saman viikon sunnuntaina. Myöhemmin 1930-luvulla jumalanpalvelusten lisäksi ohjelmistoon tulivat ensin aamuhartaudet ja myöhemmin myös iltahartaudet.
Osana julkisen palvelun tehtävää myös ”hartausohjelmien tarjoaminen” on mainittu voimassa olevassa Yleisradiolaissa, joka on vuodelta 1993. Käytännössä Yleisradio lähettää suomeksi, ruotsiksi ja nykyisin myös saameksi yksinomaan kristillisiä hartausohjelmia, vaikka tätä yksityiskohtaa ei ole laissa määritelty.
Pitäisikö monikulttuurisessa Suomessa keskustella hartausohjelmien avaamisesta myös muille uskontokunnille, pitkän linjan yleläinen ja historiahankkeen koordinaattori Ismo Silvo?
– Tämä näkökulma on ollut hämmästyttävän vähän esillä julkisessa keskustelussa, vaikka aika ajoin Yleisradion julkisen palvelun kokonaisuudesta keskustellaan hyvinkin paljon. Yleisradio tekee tietysti mitä laissa sanotaan, ja hallintoneuvosto on tulkinnut lakia niin, että hartausohjelmat koskevat ainoastaan kristillisiä yhteisöjä.
– Jos tätä muutettaisiin, se vaatisi tietysti aivan uudet järjestelyt.
Uusilla järjestelyillä Silvo viittaa siihen, että tällä hetkellä Yleisradion lähettämät hartausohjelmat ovat Suomen evankelisluterilaisen kirkon viestinnän koordinoimia. Mukana kokonaisuudessa ovat evankelisluterilainen, ortodoksinen ja katolinen kirkko sekä kirkon vapaat suunnat.
Järjestelyyn liittyy erikoisuus, joka alkoi 1960-luvulla niin sanonut Reporadion aikana. Silloinen Ylen pääjohtaja Eino S. Repo vaati, että myös jumalanpalveluksiin ja hartausohjelmiin pitää ruveta soveltamaan Yleisradion toimilupaan kirjoitettua ennakkotarkastusvelvollisuutta. Käytännössä tästä velvollisuudesta oli luistettu, sillä esimerkiksi saarnojen ennakkotarkastaminen pidettiin turhana ja käytännössä mahdotonta.
Revon esittämästä vaatimuksesta nousseen kiivaan väittelyn tuloksena perustettiin hartausohjelmien valvontaelin, joka muodostuu kristillisten yhteisöjen edustajista, ja jolle Yleisradion järjestää sihteeristön käyttöön. Toimielin vastaa hartausohjelmien ennakkotarkastuksesta.
– Hartausohjelmien vastaavana toimittajana toimii kirkon edustaja, eikä Yleisradion tarvitse näin sotkeutua teologisiin kysymyksiin. Järjestelmä on ainutlaatuinen ja se on toiminut 60 vuotta hyvin, valvontaelimen puheenjohtajanakin työskennellyt Ismo Silvo sanoo.
– Käytännössä ohjelmien valvontavastuu tarkoittaa kattavan ohjeistuksen antamista ja suorien lähetysten osalta jälkikäteistä reagointia, jos ohjeistusta ei ole noudatettu.
Lue myös:
Yleisradion säästökuuri iski: Horisontti ja Pisara poistuvat ohjelmistosta
Ylen kohuttu radiosarja Koraanista saa jatkoa – nyt vuorossa juutalaiset tekstit
Ilmoita asiavirheestä