Kirkkohallitus suhtautuu hyvin kriittisesti hallituksen esitykseen, joka koskee toimeentulotuen kokonaisuudistusta. Kirkkohallituksen antamassa lausunnossa vastustetaan tai kannetaan huolta monista uudistuksen yksityiskohdista.

Kirkkohallitus vastustaa esitystä, joka poistaa nykyisin käytössä olevan 150 euron suojaosan. Lausunnon mukaan suojaosa tuo pientä joustoa tilanteessa, jossa heikko taloudellinen tilanne pitkittyy. 

Lausunnossa viitataan kyselyyn, joka on tehty kirkon diakoniatyöntekijöiden keskuudessa. Peräti 94 prosenttia vastanneista diakoniatyöntekijöistä pitää suojaosan poistamista ongelmallisena.

— Diakoniatyöntekijät ovat huolissaan siitä, miten tämä muutos vaikuttaa heikommassa asemassa olevien ihmisten motivaatioon yrittää parantaa omaa tilannetta, sanoo diakonian asiantuntija Anita Salonen Kirkkohallituksesta.

— Nykyisin saa ansaita edes 150 euroa kuukaudessa ennen kuin se vaikuttaa toimeentulotukeen. Jos tämä mahdollisuus poistetaan, kannustavuus häviää.

KIRKKOHALLITUS VASTUSTAA myös vähäisiksi katsottavien ansiotulojen ja avustusten muuttamista kokonaan huomioon otettavaksi tuloksi. Muutos koskisi muun muassa veronpalautuksia, erilaisia rahalahjoja sekä vanhempien antamia avustuksia.

Diakoniatyöntekijät kertoivat kyselyssä perusturvan tason olevan niin matala, että asiakkaat joutuvat lainaamaan rahaa arjessa selvitäkseen. Veronpalautuksia käytetään usein rästiin jääneiden laskujen ja velkojen maksamiseen.

Kirkkohallitus ei puolla ehdotusta toimeentulotuen perusosan tason leikkaamisesta. Perusosan puolittamista jopa kuuden kuukauden ajaksi pidetään liian suurena ja rangaistuksenomaisena. Kirkkohallituksen mukaan muutos lisää lapsiperheköyhyyttä sekä ruoka-avun ja taloudellisen avun tarvetta. Tärkeänä pidetään, että perusosan alentamisessa tulee käyttää yksilökohtaista harkintaa ja palveluohjaus hyvinvointialueelle tulee säilyttää.

Sama huoli näkyy myös tutkimuksen avoimissa vastauksissa: ”Kaikki asiakkaat eivät laiminlyö velvoitteita tahallaan, vaan usein syynä on mielenterveys-, päihde- tai muut syyt, kuten palveluiden käytön haasteet esim. kielitaidosta tai muista syistä johtuen. Laiminlyönnin syy tulisi selvittää kunnolla ennen perusosan alentamista.”

Kirkkohallitus ja myös diakoniatyöntekijät pitävät hyvänä muutosesitystä, jonka mukaan toimeentulotuensaajan on aina haettava ensin muut ensisijaiset etuudet. Etuuksista pitäisi kuitenkin tiedottaa paremmin ja palveluohjausta tulisi olla saatavilla enemmän. Toimeentulotukea tulisi olla mahdollista saada myös ensisijaisen etuuden päätöstä odottaessa.

KIRKKOHALLITUS KRITISOI muutoksen valmistelua, koska heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu vain niukasti. Perusturvaan kohdistuvien lakimuutosten yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan.

Diakonian asiantuntija Anita Salonen Kirkkohallituksesta sanoo, että lakimuutoksessa ei näy se arki, jonka diakoniatyöntekijät kohtaavat.

— Nyt yritetään panna kaikkia toimeentuloa saavia samaan muottiin, vaikka todellisuudessa tilanteet ovat monenlaisia. Pääsääntöisesti ihmiset pyrkivät toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla hankalissakin tilanteissa, mutta kaikilla ei siihen riitä kykyä. Näissä tilanteissa sanktioiden määräämin ei auta. Toimintakyvyn rajoitteita ei ehdotuksessa oteta riittävästi huomioon.

— Suuri huoli liittyy myös yksilökohtaisen harkinnan poistumiseen, kun toimeentulon myöntämisen prosessia suoraviivaistetaan. Tämä tulee lisäämään diakoniassa annettavan palveluohjauksen tarvetta. Rinnalla kulkijaa ja ohjausta tarvitaan entistäkin enemmän.

Lue myös:

Diakoniatyöntekijät hallitusohjelman vaikutuksista: ”Toimeentuloasiakkaiden määrä kasvaa, mielenterveysongelmat lisääntyvät”