Johannes Kastaja oli Jeesuksen sukulainen, Herran edelläkävijä, Autiomaassa huutava ääni, Suurin naisesta syntyneiden joukossa ja Erämaan profeetta. Hänen syntymänsä muistojuhlaa vietetään kesäpäivänseisauksen aikoihin, puoli vuotta ennen
Jeesuksen syntymän juhlaa.
Juhannuksen päähenkilö on Johannes Kastaja. Hänet tunnetaan evankeliumeista profeettana, Sakariaan poikana, joka julisti kääntymystä sekä syntien anteeksiantamuksen – tai parannuksen – kastetta.
Johannes Kastajan mainitsee teoksessaan Juutalaisten muinaisajat myös juutalainen historioitsija Josephus. Mutta Jeesukseen hän ei Johannesta yhdistä.
Augsburgin tunnustuksessa Johannes on parannuksen saarnaaja ennen Kristusta.
Matteuksen evankeliumissa Jeesus puhui oppilailleen Johanneksesta Malakian kirjan ennustamana Herran päivän edelläkävijänä. Johanneksella, viimeisellä profeetalla, on kristillisessä pelastushistoriassa tärkeä tehtävä. Evankelista Luukas ilmaisee sen profeetta Jesajaa siteeraten: ”Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!”
JOHANNES KASTAJA SAARNASI Jordanin seuduilla. Hän oli askeetti ja pukeutui kamelinkarvavaatteeseen ja nahkavyöhön, syöden vain heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. Hänellä oli oppilaita ja kuulijoita. Liike oli olemassa vielä Jeesuksen vuosien jälkeenkin. Apostolien tekojen mukaan Paavali törmäsi Johanneksen kasteen saaneisiin Efesossa ja innokas Jeesuksen julistaja Apollos tunsi ”vain Johanneksen kasteen”.
Osa Jeesuksen oppilaista, esimerkiksi Andreas, oli alun perin Johannes Kastajan oppilaita.
Johannes Kastaja ei ollut aikansa ainoa kiertävä saarnaaja. Hänen ja Jeesuksen suhde on eksegeettisesti mielenkiintoinen.
Entä Johanneksen kaste? Se oli kaste syntien anteeksiantamiseksi tai parannukseksi, mutta Jeesus oli synnitön. Miksi hän halusi Johanneksen kasteen? Jeesuksen saama kaste oli alkukirkolle vähän ongelmakin: esimerkiksi Matteuksen mukaan Johannes ei oikein olisi halunnutkaan Jeesusta kastaa.
Joidenkin selitysten mukaan Jeesus halusi nöyrästi osoittaa kuuluvansa täysin ihmisyyteen. Muutenhan hän ei teologisesti katsoen voisi hoitaa sovitustyötään.
Synoptisissa evankeliumeissa, eli Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa, Jeesus saa kasteen. Johanneksen evankeliumissa asia jää olettamukseksi. Evankeliumeissa Johanneksen kaste merkitsi Jeesukselle Pyhän Hengen tulemista hänen ylleen ja tunnustamista Jumalan Pojaksi.
Tosin Luukkaan mukaan Johannes Kastaja lähetti vielä myöhemminkin oppilaitaan kysymään, oliko Jeesus odotettu messias.
JOHANNEKSEN EVANKELIUMISSA Johannes Kastaja kertoi tulleensa kastamaan sitä varten, että Israel saisi tietää, kuka Jeesus on. Evankelistan teologian mukaisesti Kastaja myös sanoo Jeesuksesta: ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”
Luukkaan evankeliumissa Johannes kertoi kastavansa kansaa vedellä, mutta häntä väkevämpi seuraaja kastaisi heidät ”Pyhällä Hengellä ja tulella”. Apostolien teoissa ylösnoussut Jeesus kertoo oppilailleen, miten ”Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä”.
Kaste sinänsä ei ollut antiikin juutalaisuudessa aivan ihmeellistä: rituaalikylvyt kyllä tunnettiin.
Johannes saattoi olla kuitenkin siinä mielessä innovatiivinen, että hän kastoi toisia.
Galilean hallitsija Herodes Antipas meni uudelleen naimisiin. Puoliso Herodias oli Herodeksen velipuolen Filippoksen eronnut vaimo. Luukas kertoo, miten Johannes Kastaja arvosteli hallitsijaa lainvastaisen teon vuoksi ja joutui vankeuteen.
Mukana oli politiikkaakin: historioitsija Josephuksen mukaan Herodes pelkäsi hyvän puhujan Johanneksen voivan synnyttää
kapinaliikkeen.
Matteus kertoo, miten Herodes mestautti Johanneksen Herodiaan juonen vuoksi. Paikka oli ilmeisesti Makhairuksen linnoituksessa nykyisen Jordanian alueella.
Johannes Kastajan missio oli päättynyt. Katolinen ja ortodoksinen kirkko viettävät Johanneksen kuoleman muistopäivää 29.8.
Jutussa on käytetty verkkolähteitä ja teosta Nasaretilaisen historia. Juttu on julkaistu aiemmin 19.6.2024.
Ilmoita asiavirheestä