Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä Antiikin sankarit on esillä antiikin sankareista kertovaa taidetta.

Antiikin eli kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin ajan (n. 800 eaa.–390 jaa.) myytit olivat keskeinen aihe länsimaisen taiteen historiassa. Tuon ajan mytologia eli tarusto kertoi sankareista.

Mytologinen maalaustaide ja kuvanveisto oli arvostettua, mutta vaati katsojalta symboliikan tuntemusta. Sinebrychoffilla näyttelytekstit ovat katsojan apuna. Suuri osa näyttelyn veistoksista, grafiikasta, maalauksista ja nykytaiteesta on Kansallisgallerian kokoelmasta. Mukana on myös kreikkalais-roomalaista keramiikkaa muun muassa Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekistä.

Näyttely tuo esiin, kuinka antiikin sankarit olivat yleensä miehiä. Troijan sodan myytti on antiikin ajan kuuluisin tarina, josta kerrotaan Homeroksen runoelmissa. Troijan sota kestää kymmenen vuotta ja siinä taistelevat Akhilleus, Odysseus, Hektor ja Paris. Troijan sotaa kuvattiin Kreikan kuvakulttuurin tärkeimmässä lähteessä vaasimaalauksissa.

VENETSIALAISEN TAIDEMAALARI Domenico Tiepolon öljymaalaus Kreikkalaiset hyökkäävät Troijaan (1773–1775) kuvaa sodan tuhoa ja kauhua. Troija poltettiin ja sotasaalis jaettiin. Claesz Jansz van der Willingenin (1630–1676) maalauksessa Troijan palo kaupunki on ilmiliekeissä ja pako on käynnissä.

Ilman naisia antiikin sankaritarinoita ei olisi syntynyt, ja jumalattaret, kuten Hera, Atena ja Afrodite vaikuttavat sankareiden kohtaloon ja käänteisiin. Naisen roolista antiikin sankaritarinoissa kertoo muun muassa Angelica Kauffmannin mytologiseen aiheeseen perustuva maalaus Odysseus löytää Akhilleuksen Lykomedeksen tyttärien joukosta (1786–1789). Sankareiden äidit ovat suojelevia: äiti yrittää estää pojan sotaan lähtöä piilottamalla hänet Lykomedeksen tyttärien joukkoon.

ANGELICA KAUFFMANN (1741–1807) oli Sveitsissä syntynyt taiteilija, joka ylitti omana aikanaan raja-aitoja. Hänen työnsä on melko pieni (20,5 × 25 cm), mutta monihahmoinen sommitelma on dramaattinen, ja läpinäkyvään kankaaseen verhoutunut hahmo on nostanut kätensä ylös.

Antiikin taiteella oli vaikutusta ihmiskuvaan ja tämä näkyi myöhemminkin kuvanveistotaiteen ihanteissa. Sen sijaan Genovassa syntynyt taidemaalari Giovanni Benedetto Castiglione (1604–1664) oli erikoistunut maalaamaan eläimiä kuvaavia aiheita, jotka perustuivat Raamattuun tai antiikin mytologiaan.

Castiglionen öljymaalauksessa Orfeus soittaa eläimille (1609–1664) myyttinen laulaja ja soittaja Orfeus, runouden muusa Kalliopen poika, lumoaa musiikillaan eläimet, jotka ovat kokoontuneet hänen ympärilleen. Orfeus oli saanut lahjaksi Apollonilta lyyran, ja Orfeuksen mestarillinen soitto vaikutti luontoon pysähdyttäen joen juoksun. Musiikin tenhon vangitsevan maalauksen sanoma on kenties näyttelyn iskevin – taiteessa ja sivistyksessä on voimaa.

Antiikin sankarit Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä 10.8. saakka.