Mikä on messun ydin?
Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Teijo Peltola kysyy messuohjeita Kotimaan palstalla 15.5.2025. Kirjoitus liittyy Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin 16.4.2025 tekemään päätökseen mahdollistaa sateenkaarimessujen järjestäminen Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. Päätös tuli tuomiokapitulin pöydälle, koska seurakuntaneuvoston enemmistö oli asiasta eri mieltä kirkkoherran kanssa.
Seurakuntaneuvoston enemmistön päätöksen taustalla olevan seurakuntalaisaloitteen mukaan seurakunnan toivottiin tukevan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja muihin vastaaviin vähemmistöryhmiin kuuluvien seurakunnan jäsenten hengellistä elämää. Jumalanpalvelus on yksi keskeinen tapa hengellisen elämän hoitamisessa. Jumalanpalvelukset ovat luonnollisesti kaikille avoimia, mutta seurakunta voi järjestää pääjumalanpalvelusten lisäksi muita jumalanpalveluksia tarpeen mukaan.
Muiden jumalanpalvelusten tarvetta arvioitaessa on syytä muistaa kirkkolain säännös seurakunnan jäsenen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (KL 3:3). Koska mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen on tärkeä osa seurakunnan jäsenyyttä, on syytä pohtia ja selvittää, millaisia odotuksia, toiveita ja tarpeita seurakuntalaisilla jumalanpalveluselämän suhteen on. Nyt vaasalaiset ovat ilmaisseet tarpeensa seurakuntalaisaloitteen muodossa.
”Jokainen jumalanpalvelus alkaa ja päättyy kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Seurakunta kokoontuu Jeesuksen Kristuksen nimeen. Hän paljastaa Isän kasvot. Seurakunta kokoontuu Jumalan Pyhän Hengen nimeen, joka kokoaa kristityt jumalanpalvelukseen sanan ja sakramenttien äärelle. Niiden välityksellä hän synnyttää uskoa ja rakkautta, kiitosta ja katumusta.” Nämä Jumalanpalveluksen oppaan näkökulmat muistuttava messun ytimestä. Jumalanpalvelusta ei määritä niinkään se, keitä sinne kulloinkin erityisesti kutsutaan, vaan kuka siellä hoitaa ja palvelee meitä: Kristus itse sanan ja sakramenttien kautta. Tässä valossa en pidä hyvänä, että sateenkaarimessujen toimittaminen tai niihin osallistuminen leimataan yhteiskunnallisen tai ideologisen agendan edistämiseksi.
Kirkkotila rakentuu Jumalanpalveluksen oppaan mukaan alttarin ympärille. Kirkkovuoden värit tulevat esille alttarivaatteessa ja saarnatuolin kirjaliinassa, stolassa ja messukasukassa. Seurakuntaneuvoston päätös alttaritilan somistamisohjeista kirkkovuoden mukaisesti liittyy tähän kehykseen. Seurakuntaneuvoston päätös kuoriosan rauhoittamisesta ylimääräisestä rekvisiitasta on viisas. Sillä on haluttu rakentaa yhteyttä asiasta eri tavoin ajattelevien seurakuntalaisten välillä. Arvostan tätä tahtotilaa.
Vielä on syytä muistuttaa oppaan ohjeista messun toteutuksesta, jonka mukaan jumalanpalveluksen yhteisöllinen luonne edellyttää jumalanpalveluksen suunnittelua etukäteen yhdessä. ”Messu ei ole papin yksityinen projekti. Yhteinen valmistautuminen yhdessä seurakuntalaisten kanssa kuuluu papin hengellisen työn ytimeen.” Tiedän, että Vaasan papisto on taitavaa ja sitoutunutta. Olen varma, että yhdessä pystytte toteuttamaan messuja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla huomioivat ne ihmiset, jotka kirkkoon kokoontuvat, ja tilanteet, joissa seurakunta kulloinkin elää.
Tuomiokapitulin päätös ei käsitellyt kristillistä avioliittoteologiaa tai luomisuskoa. Sen sijaan se antaa riittävät puitteet toteuttaa messu, jossa seurakuntaneuvoston päätös voidaan toteuttaa kirkkomme järjestyksen mukaisesti. Nyt on päätöksen toimeenpanon aika.
Iloitsen aina, kun ihminen löytää paikkansa kirkon penkistä. Haluan toivottaa hyvän Jumalan siunausta Vaasassa erilaisiin messuihin kokoontuvalle seurakunnalle. Siunattua pian alkavaa kesää myös kaikkiin muihin hiippakuntamme seurakuntiin: työntekijöille, luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille!
Matti Salomäki
Lapuan hiippakunnan piispa
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä