Turussa tulevana viikonloppuna järjestettävien jumalanpalveluspäivien pääpuhuja on Norjan kirkon entinen piispa Kari Veiteberg. Hän toimi seitsemän vuotta Oslon piispana viime vuoden loppuun asti. Veiteberg puhuu jumalanpalveluspäivillä jumalanpalveluksen merkityksestä kaoottisen maailman keskellä.

1. Minkä verran norjalaiset käyvät jumalanpalveluksissa?

– Hiljattain julkaistut luvut herättivät huomiota: keskimääräinen jumalanpalveluksissa kävijöiden määrä nousi 77:stä 80:een. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat kirkkoon liittyi ennätykselliset 750 henkilöä. Määrä on kolminkertainen verrattuna vuoteen 2015. Joka viides kirkkoon liittynyt on nuori aikuinen, joista osa oli kastettu toisessa kirkkokunnassa tai kastamattomia.

– Kiinnostus kirkkoa ja sen edustamaa sanomaa kohtaan on kasvanut erityisesti nuorten parissa. Olisiko niin, että yhä useampi hakeutuu paikkoihin, joissa he voivat löytää toivoa ja syvempää merkitystä elämään, kun maailma tuntuu turvattomalta.

– Norjan kirkkoon kuuluu 3,44 miljoonaa jäsentä eli 62 prosenttia väestöstä. Vuoden 2024 tilasto osoittaa, että osallistuminen vauvamuskariin, konsertteihin, kuoroihin ja muihin arjen tilaisuuksiin on kasvanut. Yhä useammat seurakunnat järjestävät ruokailuja, ikäihmisten tilaisuuksia, matkoja sekä johtajuuskursseja nuorille. Myös kirkkojen aukioloja on pidennetty.

2. Millaisia jumalanpalveluksia tässä ajassa pitäisi järjestää?

– Kun vietämme tavallisia, säännöllisiä jumalanpalveluksia kuin ”mitään ei olisi tapahtunut”, se auttaa meitä ymmärtämään elämän ja vuodenkierron rytmiä, joka jatkuu samanlaisena – kuin tasainen sydämen syke.

– On hyviä virsiä, joita voi laulaa toivon luojana, protestina ja rukouksena. En ole ainoa, joka on huomannut tuttujen sanojen saavan uutta sisältöä epävakaina aikoina. Näitä ovat kristinuskon ydinsanat kuten rauha ja sovitus sekä rukoukset tulevaisuudesta ja toivosta. Jumalanpalveluksissa voimme levätä jatkuvasta somen informaatiotulvasta. Tarvitsemme jumalanpalveluksia, joissa korostuu evankeliumien lukeminen yhdessä.

– Samalla olisi pidettävä kirkko avoinna muulloinkin kuin sunnuntaimessun aikaan ja löydettävä sopiva rytmi. Minua innostaa kaikki mitä kirkkovuosi tarjoaa meille: joulu, pääsiäinen ja helluntai. Ja kirkkokahvit ovat tärkeitä.

3. Mihin tarpeisiin jumalanpalveluksen pitäisi vastata?

– Yhteisöllisyyden tarpeeseen. Tänä päivänä uskon, että ihmiset tarvitsevat erityisesti rohkaisua. Ruotsalainen teologi Gustaf Wingren painotti kauan sitten, että kun maailmassa elämänvoima ehtyy, kirkon tehtävä on antaa ihmisille voimaa elää. Sen lisäksi tulee tarve hyväksyä erilaisuutta, kokea yhteyttä ja vuorovaikutusta. Meillä on tarve kokea, että juuri tässä saan olla Jumalan edessä. Saamme olla tekemisissä kolmiyhteisen Jumalan kanssa, jonka lahjat voimme vastaanottaa ehtoollisessa.

4. Norjalaiset ovat Pohjolan vaurainta väkeä ja niin kai kirkkokin. Millä tavalla taloudellinen varmuus vaikuttaa yksilöiden ja kansan spiritualiteettiin?

– Sama olemassaolon ahdistus kohtaa niin rikkaita kuin köyhiä. Kukaan ei ole sitä miltä hän näyttää, vaan kaikilla meillä on virheemme, haavoittuvuutemme ja kaipuumme.

5. Suomen tavoin Norjan kirkossa on ollut paljon herätysliikkeitä. Ovatko ne Norjassa osa ongelmaa vai osa ratkaisua?

– Sekä että. Työskentelen Kirkon kaupunkilähetyksessä, joka on osa herätysliikettä. Meillä on myös monia järjestöjä, jotka tekevät sisälähetystä ja ulkolähetystä, jotka ovat muuttuneet ja ovat nyt hyviä liittolaisia.

– Onneksi myös Norjan kirkko on muuttunut paljon inklusiivisemmaksi, myös suhteessa sukupuolivähemmistöihin. On mielenkiintoista nähdä, miten pitkään tarvitsemme järjestöjä kuten Kaupunkilähetys, jonka moottorina on ollut sosiaalinen työ sekä vähemmistöjen kunnioittaminen. Näen selviä merkkejä siitä, että seurakunnat ovat ottaneet vastuuta tästä työstä paikallisyhteiskunnassa. Mikäpä sen parempi.

6. Miksi jätit piispan tehtävät ennen eläkeikää ja palasit katupapiksi?

– Lupasin olla piispana seitsemän vuotta. Nyt ne ovat takana. Olen Norjan kirkon pappina erityistehtävissä paperittomien, asunnottomien, sosiaalisten ongelmien ja päihdeongelmien kanssa kamppailevien ihmisten parissa. Kokoonnumme keskiviikkoiltaisin Kaupunkilähetyksen kirkossa. Vietämme joulua ja pääsiäistä niiden ihmisten kanssa, joilla ei ole ketään. Vankilapapin tehtävät kuuluvat myös toimenkuvaani.

Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät järjestetään 9.–11.5. Turussa.

Ilmoita asiavirheestä