Heräsin aamulla siihen, että sisäiseen maailmaani alkoi tulla opetusta Raamatun tutkimisesta. Yksi tärkeä havainto oli se, että ratkaisu on yksityiskohdissa! Sitä voisi verrata vaikkapa rikospaikkatutkimukseen. Lopputulos on sitä parempi mitä tarkemmin yksityiskohdat ovat talletetut. Raamatun kanssa meillä on se etu, että siitä eivät yksityiskohdat katoa, jos emme itse pyri niitä häivyttämään. Jos alamme häivyttämään, emme ole Raamatun oppilaita vaan mestareita, jolla ikäänkuin olisi tekijänoikeus korjata painoksia.

Olisiko myös niin, että kaikki Jeesuksen opetukset eivät olisikaan noudatettavaa käytäntöä, vaan joitakin olisi meille koetukseksi? Miten me Valtakunnan työtä teemme! Syntien pidättäminen on mielestäni yksi niistä. Lähetyskäskyssä ei ole mainintaa syntien sitomisesta. Piti vain julistaa parannusta ja syntien anteeksiantamusta! Kertakaikkiaan niin, että syntien anteeksiantaja on Jeesus edelleen, mutta me saamme kertoa ihmiselle siitä.

Sanan tarkkuus ja loukkaamattomuus on ehdoton! Eräs julistaja oli ammatiltaan puuseppä, hän luonnehti asiaa seuraavasti! Kun tarvitsen kymmenen samanmittaista lautaa ja mittaan seuraavan aina edellisellä, niin viimeinen on puoli senttiä pitempi alkuperäistä! Mittana on käytettävä aina alkuperäistä.