Hallitus on säästösyistä päättänyt puoliväliriihessä pienentää valtion evankelis-luterilaiselle kirkolle maksamaa rahoitusta kymmenellä miljoonalla eurolla vuosiksi 2026 ja 2027. Jo aikaisemmin, viime vuoden joulukuussa hallitus päätti pysyvästä 19,6 miljoonan euron vähennyksestä kirkon rahoitukseen.
Kun kirkolle tullut valtion rahoitus oli vuodeksi 2024 kaikkiaan 124,1 miljoonaa euroa, on kirkon käytössä ensi vuonna säästötoimenpiteistä johtuen noin 30 miljoonaa euroa pienempi summa. Koska mikään olennainen kuluerä ei poistu, merkitsee tämä käytännössä huomattavia muutoksia esimerkiksi kirkon hautaustoimen menojen kattamisessa.
Valtionrahoituksella korvataan valtion ja Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle nimenomaan sen lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta koituvia kuluja. Niitä ovat esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennuksien ja väestökirjanpidon ylläpito.
Pääosa valtion rahoituksesta on kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palon mukaan mennyt kuitenkin rahoituksen alkuperäisen ajatuksen mukaisesti seurakuntien hautaustoimen kulujen kattamiseen.
— Kirkolliskokous määrää ne jakoperiaatteet, miten valtion rahoitus jaetaan. Osa erotetaan rakennusten korjauksiin ja esineistön korjauksiin ja konservointeihin seurakunnille myönnettäviin avustuksiin sekä keskushallinnon väestökirjanpidon tehtäviin, Harri Palo kertoo.
Sen jälkeen suoraan seurakunnille jaettu summa oli tarkasteluvuonna 2024 noin 114 miljoonaa euroa.
— Hautaustoimen laskennallinen osuus siitä on noin 80 prosenttia, joten vuonna 2024 hautaustoimeen käytettävissä oli noin 91 miljoonaa euroa, Palo sanoo.
Vuonna 2024 hautaustoimen vajetta jäi maksutuottojen jälkeenkin 34,5 miljoonaa euroa.
SAMANA VUONNA kirkon hautaustoimen kaikki yhteenlasketut menot olivat kirkon taloustilastojen mukaan todellisuudessa kuitenkin 162,7 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen ja todellisten kulujen erotus oli noin 71 miljoonaa euroa. Siihen tarvittavan summan kirkko kerää eri tavoin.
Palon mukaan seurakunnat saivat tarkasteluvuonna 2024 hautaustoimen kulujen kattamiseen erilaisia maksutuottoja noin 37,2 miljoonan euron verran. Tämä rahoitus siis ei tullut valtiolta, vaan lähinnä vainajien omaisilta.
— Tuo summa koostuu ensinnäkin hautapaikkamaksuista, siis uusista hautapaikoista sekä vanhojen hautojen sopimuksien jatkamisesta. Lisäksi maksutuottoja tulee hautaamiseen liittyvistä palveluista: haudan avaamisesta, peittämisestä ja kunnostuksesta, sekä vainajan säilytyksestä ja tuhkauksesta, Palo luettelee.
Palo huomauttaa, että vuonna 2024 hautaustoimen vajetta jäi maksutuottojen jälkeenkin 34,5 miljoonaa euroa.
— Tämä erotus katettiin seurakuntalaisten maksamilla kirkollisveroilla.
Palo korostaa, että tässä vuotta 2024 koskeneessa laskelmassa ei tietenkään näy eduskunnan viime joulukuussa lakimuutoksen myötä päättämä 19,6 miljoonan poistuminen valtion rahoituksesta tästä eteenpäin.
— Tänä vuonna 2025 kirkon saamat korvaukset valtiolta ovat enää 105 miljoonaa euroa. Kun siitä otetaan pois 10,8 miljoonaa kulttuuriperintöavustuksiin ja väestökirjanpitoon, voidaan seurakunnille jaettavaksi tarkoitetusta runsaasta 94 miljoonasta eurosta laskennallisesti arvioida hautaustoimen kuluihin 80 prosenttia, eli 75,4 miljoonaa euroa.
Edellä mainitut summat ovat kirkon budjetissa varsin suuria. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että kaikkien seurakuntien sijoituskiinteistöjen — eli asuin- ja muiden kiinteistöjen, osakkeiden sekä maa- ja metsätalouden — nettotuotto vuonna 2024 oli vain 22,5 miljoonaa.
Kirkollisveron tuoton on ennakkoon arvioitu nousevan vuoden 2025 aikana noin 40 miljoonaa euroa suuremmaksi kuin vuonna 2024.
Seurakunnat ovat vaikeassa tilanteessa, sillä niiden on joka tapauksessa hoidettava lakisääteiset tehtävänsä.
SEURAKUNNAT OVAT vaikeassa tilanteessa, sillä niiden on joka tapauksessa hoidettava lakisääteiset tehtävänsä. Palo korostaa, että vielä ei voida tietää, mitkä tulevat esimerkiksi tänä ja ensi vuonna olemaan hautaustoimen kustannukset ja tulot.
— Kirkkohallitus tiedotti valtionrahoituksen leikkauksesta seurakunnille varsin laajasti viime vuoden lopussa. Olen itse käyttänyt sellaista olettamaa, että jos maksuja nostettaisiin keskimäärin noin 20 prosenttia, se merkitsisi noin 44,6 miljoonan maksutuottoja. Mutta luulen sen olevan yläkanttiin, Palo toteaa.
Siinäkin tapauksessa, että tämä toteutuisi, vaje kasvaisi Palon mukaan 45 miljoonaan euroon.
— Se vaje katettaisiin kirkollisverotuloilla.
Valtion rahoituksen alkuperäinen tavoite kattaa hautaustoimen kustannuksista 80 prosenttia oli Palon mukaan hyvä ja toimiva.
— Se on nyt rahoituksen leikkauksilla rikottu, Harri Palo sanoo.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä