Kahdeksanvuotias Heini Sirén katsoo taivaalle. Lapsen mielessään hän kyseenalaistaa ajatuksen äärettömästä avaruudesta. Eihän mikään voi olla ääretöntä, vaan kaikella on rajansa.
– Lapsena pohdin tätä mielestäni mahdotonta ajatusta avaruuden äärettömyydestä. Mietin ja mietin, kunnes lopulta päätin, että en enää yritä ymmärtää asiaa.
Sirén eli lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa. Vanhemmat olivat uskoontulokokemuksen jälkeen liittyneet helluntaiseurakuntaan.
Heini teki oman uskonratkaisunsa 11-vuotiaana ja oli sittemmin mukana helluntaiseurakunnassa. Lakkiaispäivänään hän avioitui seurakunnassa tapaamansa Jorma Kuitusen kanssa.
– Muut lähtivät juhlimaan ylioppilaslakkia, minä vietin häitä.
Nuori pari muutti Tampereelle, jossa Jorma opiskeli hallintotieteitä.
”Muut lähtivät juhlimaan ylioppilaslakkia, minä vietin häitä.”
Perhe asui 1980-luvulla Jorman tohtoriopintojen takia Itävallassa. Heillä syntyi haave asua jossakin Euroopan maassa pidempäänkin.
– Tämä haave toteutui, mutta ei Euroopassa.
Itävallasta he palasivat kotiin Lempäälään. Perheeseen syntyi vuosien varrella neljä lasta, Heini Sirén työskenteli kotiäitinä ja hoitolapsia hoitaen.
SUOMEEN JA MYÖS LEMPÄÄLÄÄN alkoi tulla ensimmäisiä Irakin pakolaisia 1990-luvun alussa. Pariskunta ystävystyi useiden irakilaisperheiden kanssa.
– Minua alkoi innostaa vapaaehtoistyön lisäksi varsinainen työ irakilaisten parissa, Sirén kertoo.
Keskusteltuaan kunnan virkailijoiden kanssa hän sai ensin puolen vuoden ja lopulta neljä vuotta kestäneen työllistämistuen.
– Työ sisälsi suomalaiseen yhteiskuntaan perehdyttämistä, suomenkielen opettamista irakilaisille naisille esimerkiksi yhdessä kokkaamalla ja tukemista lasten kotiläksyjen tekemisessä.
2000-luvun alussa Sirén muutti miehensä ja kolmen lapsensa kanssa Jordanian pääkaupunkiin Ammaniin. Vanhin lapsista jäi Suomeen. Pariskunta työskenteli helluntailaistaustaisen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan kehitysyhteistyöhankkeessa. Jordaniassa he opiskelivat arabiaa. Sirénille on ollut käytännön kielitaidosta hyötyä myös Suomessa työskennellessä.
Jordanian vuosina he kävivät pari kertaa Gazassa antamassa yhteisö- ja terveyskoulutusta silloiselle paikalliselle Fidan yhteistyökumppanille. Viime aikojen tapahtumat alueella, ensin Hamasin isku Israelin puolelle ja yli tuhannen ihmisen tappaminen ja panttivankien kidnappaaminen, ovat järkyttäneet.
”Sehän sodissa aina on, että syyttömät siviilit kärsivät, vaikka he haluaisivat vain rauhaa.”
– En myöskään hyväksy siitä seurannutta Gazan tuhoamista. Sehän sodissa aina on, että syyttömät siviilit kärsivät, vaikka he haluaisivat vain rauhaa.
Sirén sanoo kärsivänsä vihasta, jota jotkut kristityt osoittavat palestiinalaisia ja arabeja kohtaan.
– Tilanne on monimutkainen ja sen ymmärtäminen edellyttää tasapuolisuutta. Minun on vaikeaa katsoa joidenkin kristittyjen osaltaan lietsovan epäluuloa ja vihaa.
Hän näyttää Sojournes-mediasta tuoretta artikkelia, jossa vakuutetaan Gazan kristittyjen jäävän jälleenrakentamaan Gazaa. Monille saattaa olla yllätys, että Gazassa ylipäätään asuu pieni kristitty vähemmistö.
Jordanian vuosina Sirénillä vahvistui näkemys psykososiaalisen tuen tarpeesta sodan keskellä, pakolaisina tai erityisen jännittyneessä ilmapiirissä eläville ihmisille.
– Ymmärsin tarvitsevani tätä työtä varten enemmän välineitä eli käytännössä alan opiskelua.
PERHE PALASI JORDANIASTA jälleen kotiin Lempäälään. Sirén opiskeli Turussa kognitiivisen lyhytpsykoterapian pätevyyden ja myöhemmin sosionomiksi kansainvälisellä linjalla DIAK:issa. Hän on suorittanut siihen liittyvän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Sen jälkeen Sirén on opiskellut vielä muun muassa työyhteisösovittelijaksi sekä kasvatustieteitä ja johtamista. Viimeisimpänä tutkintona Sirénillä on kaksivuotinen kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijadiplomi.
Sirén perheineen asui Suomessa, kun kymmenen vuotta sitten tänne tuli 32 000 turvapaikanhakijaa pääasiassa Irakista.
– Työskentelin niinä vuosina hätämajoituksessa, vastaanottokeskuksessa ja pakolaisten vastaanotossa.
Vuonna 2021 pariskunta lähti Fidan lähettäminä Erbiliin, Kurdistanin autonomiselle alueelle Irakissa. Aikuistuneet lapset jäivät Suomeen.
– Viran jättäminen oli vaikeaa. Toisaalta katsoin, että minua tarvitaan muissa tehtävissä vielä enemmän ja voin laajemmin käyttää osaamistani.
Erbil on Kurdistanin pääkaupunki, jossa asuu yli miljoona ihmistä.
– Sinne muuttaessamme meillä ei ollut lainkaan kulttuurishokkia. Maahanmuuttajuus ja Lähi-idän kulttuuri ovat olleet vuosien ajan osa elämäämme.
ERBILISSÄ KURDISTANISSA Heini Sirén työskenteli myös jesidien parissa. Heitä on vainottu useaan otteeseen historian aikana. Viimeisin vaino tapahtui kymmenisen vuotta sitten, kun jihadistijärjestö Isis oli vallannut osia Irakista.
– Työni jesidien parissa on ollut kouluttaa leirillä toimivien lastenkeskusten opettajia lasten traumoista sekä traumatisoituneiden lasten tukemista. Samalla jesidinaiset ovat voineet prosessoida kokemuksiaan ja saada tukea omaan toipumiseensa.
”Maahanmuuttajuus ja Lähi-idän kulttuuri ovat olleet vuosien ajan osa elämäämme.”
Isisin joukot tappoivat, sieppasivat ja raiskasivat tuhansia jesidi-naisia. Heistä iso osa pakotettiin Isisin sotilaiden vaimoiksi.
Osa jesideista asuu edelleen pakolaisleireissä Kurdistanin puolella, koska he eivät ole päässeet palaamaan kotiseuduilleen Irakin puolelle.
– Työni Irakissa on sisältänyt koulutusta paikallisille kumppanuusjärjestöille, esimerkiksi opettajille ja sosiaalityöntekijöille vahvistamaan heitä psykososiaalisessa työssä.
Lisäksi Sirén on koonnut eri maaohjelmien psykososiaalisen tuen vastuuhenkilöt verkostoitumaan, oppimaan toinen toisiltaan ja jakamaan ideoita.
Kun Siréniä jokin aika sitten pyydettiin Kurdistaniin antamaan koulutusta uusille ryhmille, hän kieltäytyi sanomalla, että tehän osaatte jo itse.
– Tämän työn hienoja hetkiä ovat ne, kun näkee kumppanijärjestöjen kapasiteetin kasvaneen ja asioiden menevän eteenpäin.
Paikallisten helluntaikirkkojen lisäksi Fidan yhteistyökumppaneina eri maissa on paikallisia järjestöjä, jotka voivat edustaa eri uskontoja.
– Tärkeää on ottaa huomioon paikalliset tavat ja kulttuuri.
Kurdistanissa yhtenä yhteistyökumppanina on vammaisjärjestö.
– Vammaiset ovat olleet siinäkin kulttuurissa tabu ja heidän on ollut vaikeaa päästä muun muassa kouluun. Oli hienoa kuulla, kuinka eräässä keskustelussa vammaiset nuoret kertoivat, etteivät he enää häpeä vammaisuuttaan. He menevät ulos muiden mukaan ja kokevat päässeensä osaksi yhteisöä.
Koulutustilanteissa Sirén sanoo pyrkivänsä opettelemaan kaikkien osallistujien nimet niin kuin he itse sen lausuvat.
– Nimien opettelemiseen kannattaa nähdä vaivaa. Lisäksi se keventää tunnelmaa, ja saa meidät kaikki nauramaan, kun yritän lausua nimiä aina siinä onnistumatta.
HUUMORI YHDISTÄÄ IHMISIÄ eri puolilla maailmaa.
– Kaikissa maissa olen löytänyt kivaa huumoria. Sillä on tärkeä osuus koulutuksissa. Kokemukseni mukaan somaleilla on eniten pilkettä silmäkulmassa.
Sirénin esihenkilönä aikanaan toiminut haastateltava sanoo, että Sirén haluaa innostaa ihmisiä selviytymään vaikeissa olosuhteissa.
– Hän on henkisen tuen ammattilainen, joka osaa kulttuurisensitiivisesti opettaa ja mentoroida erilaisissa konteksteissa. Heiniä voisi sanoa luonnonlapseksi, joka heittäytyy täysillä siihen mitä hän tekee, ja sen sitoutumisen tuntee toisetkin. Valoisa persoona, jolla on virtaa jakaa muillekin.
Sirén itse puolestaan sanoo ihmisten olevan upeita eri puolilla maailmaa.
– Kärsin rasismista, joka tuntuu vain lisääntyneen Suomessa ja Euroopassa. Rasistinen ihminen ei pysty näkemään ihmistä, hänen arvoaan ja ainutlaatuisuuttaan, ihmisyyttä, joka meidät yhdistää.
”Rasistinen ihminen ei pysty näkemään ihmistä, hänen arvoaan ja ainutlaatuisuuttaan, ihmisyyttä, joka meidät yhdistää.”
SOTA GAZASSA vaikutti Sirénin elämään Irakin Erbilissä. Pariskunta oli joka hetki valmiina evakuoitumaan. Matkalaukku oli pakattuna, pakoreitti katsottuna. Lähi-idän kiristynyt tilanne näkyi muun muassa siinä, että Erbilin lentokentälle, jossa oli kansainvälisiä joukkoja, tehtiin drooni-iskuja.
Koti sijaitsi seitsemän kilometrin päässä lentokentältä ja siellä kuuli droonien lentävän talon yli. Kaiken tämän keskellä eläessä ympäröivä todellisuus kuitenkin nivoutui osaksi arkea.
– Vaikka varsinaisesti en ole pelännyt, väsyin kokoajan varuillaan olemiseen. Väsymyksen huomaa oikeastaan vasta, kun on tullut pois turvallisimpiin oloihin.
Sota ei ollut ainoa arjen turvallisuuteen vaikuttanut asia. Turkin tuhoisa maanjäristys kaksi vuotta sitten tuntui Erbilissä asti. Sirénin koti oli 13. kerroksessa. Hän istui miehensä kanssa kerrostaloasunnon turvallisimmassa paikassa eli kylpyhuoneessa odottamassa maanjäristyksen loppumista.
– Tämän kokemuksen jälkeen tuli kiire hankkia koti maan tasalta.
HOTELLIHUONEESSA LVIVIN KAUPUNGISSA Länsi-Ukrainassa oli kattoikkuna. Ilmahälytyksen tultua vuosi sitten keväällä Heini Sirén siirtyi eteiseen, mutta huomasi, että sielläkin on kattoikkuna. Mahdollisten iskujen aikana ei kannata olla ikkunoiden lähellä.
Sirén kuunteli, kuuluiko hotellin portaikosta ääniä paikallisten ihmisten siirtyessä pommisuojaan. Mitään ei kuulunut ja hän päätteli, ettei vaaraa ole. Hän palasi takaisin sänkyyn nukkumaan vaatteet päällä.
– Nyt Fida on määrännyt, että ilmahälytyksen tullessa täytyy aina mennä pommisuojaan.
Sirén alkoi käydä Ukrainassa Erbilistä käsin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Myös siellä hän kouluttaa Fidan paikallista kumppanijärjestöä sekä muita tahoja kohtaamaan ja tukemaan sodan keskellä eläviä lapsia ja nuoria.
Koulutukset sisältävät muun muassa psykologista ensiapua, hengitys- ja rentoutusharjoituksia sekä turvallisen paikan rakentamista mielikuvaharjoitteena omaan mieleen.
”Nyt Fida on määrännyt, että ilmahälytyksen tullessa täytyy aina mennä pommisuojaan.”
– Opettaessani näitä taitoja paikallisille opettajille on tärkeää, että he saavat tunnekokemuksen siitä, miten harjoitteet vaikuttavat heihin itseensä. Samalla he oppivat ohjaamaan harjoitteita muille.
Kongon demokraattisessa tasavallassa tilanne on kärjistynyt viime viikkoina taisteluiksi. Jo vuosikymmenten ajan osissa suurta Kongon demokraattista tasavaltaa on eletty väkivaltaisuuksien keskellä.
Heini Sirén on käynyt vuosien varrella useamman kerran myös siellä opettamassa psykososiaalisen tuen menetelmiä.
– Suomessa tunnuttiin heräävän itäisen Kongon Demokraattisen tasavallan väkivaltaisuuksiin vasta siinä vaiheessa kun siellä olevasta Goman kaupungista evakuoitiin kolme suomalaista Fidan työntekijää.
VUOSIEN VARRELLA KONFLIKTEISSA on jatkuvasti kuollut suuria määriä ihmisiä, mutta heistä ei ole juuri uutisoitu. Siréniä ärsyttää suomalainen media, joka nostaa esille vain lähellä olevaa tai länsimaalaisia koskevaa hätää.
– Esimerkiksi Myanmarin tilanteesta ei uutisoida juuri mitään. Aasiaa koskevat uutiset liittyvät melkein aina Kiinaan tai talouteen ikään kuin Aasiassa ei tapahtuisi mitään muuta.
Hänen mieleensä on jäänyt eräs nainen kongolaiselta pakolaisleiriltä, joka sanoi: Nyt minulla on sellainen tunne, ettei maailma ole unohtanut meitä, kun te olette tulleet tänne.
Sirén on tehnyt koulutusmatkoja myös muun muassa Bangladeshiin, Keniaan ja Ugandaan. Tätä haastattelua tehdessä hän oli lähdössä Nepaliin ja kevään aikana vielä Ukrainaan, Tansaniaan ja Keniaan.
Lisäksi työ sisältää psykososiaalisen tuen kehittämistä Fidan maaohjelmissa sekä online-koulutuksia ja seurantapapalavereja eri maihin.
Fida toimii 48:ssa eri maassa, joista 24:ssa on Suomen helluntaiseurakuntien lähettämiä lähetystyöntekijöitä tai Fidan lähettämiä kehitysyhteistyön tai humanitaarisen avun työntekijöitä. Sirénin kaltaisia useassa eri maissa toimivia globaaleja neuvonantajia on vain muutama.
Palattuaan viime kesänä Erbilistä Suomeen Sirén perusti miehensä kanssa kodin Porvooseen.
Vuodet Jordaniassa ja Kurdistanissa näkyvät kodin sisustuksessa, muun muassa kauniissa itämaisessa matossa ja tauluissa, joissa on arabiankieltä.
– Suomeen palattuani olen huomannut itsessäni voimakkaan kodin- ja pesän rakentamisen tarpeen.
PORVOOSSA ASUU yksi perheen tyttäristä perheineen. Lapsenlapsille Heini ja Jorma ovat mama ja papa. Tyttären perheen lisäksi sopeutumista uudelle paikkakunnalle helpottavat uudet tuttavuudet paikallisessa helluntaiseurakunnassa.
”Ihmisen pahuus aiheuttaa kärsimyksen, mutta siihen miksi Jumala sallii sen, minulla ei ole vastausta.”
Kysyn eri puolilla maailmaa paljon kärsimystä nähneeltä Siréniltä miksi hyvä ja kaikkivaltias Jumala sallii kärsimyksen. Esimerkiksi sen, että noin 40 miljoonaa lasta elää pakolaisuudessa. Pelkästään Gazassa on kuollut tuhansia lapsia yli kaksi vuotta kestäneessä sodassa. Joidenkin arvioiden mukaan Gazassa kuolleita lapsia on 14 000.
Sirén palaa siihen, kun hän pienenä tyttönä katsoi taivasta ja ajatteli, miten avaruus voisi muka olla ääretön, vaikka kaikella on rajansa. Kunnes hän päätti olla enää miettimättä asiaa.
– Ihmisen pahuus aiheuttaa kärsimyksen, mutta siihen miksi Jumala sallii sen, minulla ei ole vastausta. En enää mieti sitä, vaan teen sen minkä pystyn auttaakseni omalta osaltani.
Lue myös:
Tomi Järvinen lapioi hiekkaa kuorma-auton lavalle Tansaniassa – Nyt hän johtaa Kirkon Ulkomaanapua