
Espoon seurakunnille on myönnetty lupa hakata metsää sen omistaman Velskolan kurssikeskuksen alueella. Alue sijaitsee Nuuksion kansallispuiston laidalla. Hakkuusuunnitelma koskee noin 54 hehtaarin aluetta, jonne tehdään avohakkuita.
– Käyttötarkoitukseltaan kyse on virkistysmetsästä. Jos ei tehdä mitään niin se kasvaa umpeen. Kun tehdään hallitusti, niin ihmisetkin pystyvät siellä kulkemaan. Hakkuu on metsänhoitoa, hautaustoimen päällikkö Juha Ollila Espoon seurakuntien kiinteistöpalveluista kommentoi.
Espoon seurakuntien metsiä on hoidettu aiemmin jaksottaisella metsänhoidolla eli on tehty avohakkuuta ja istutettu uutta metsää. Vuonna 2021 kirkkovaltuusto teki päätöksen siirtymisestä jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Tämä muutos pakottaa nyt avohakkuisiin Velskolan alueella.
– Kun aiemmin on metsää hoidettu jaksottaisella kasvatuksella, on metsäkuvioita, jotka ovat tulleet elinkaarensa päähän. Niitä ei voida hoitaa jatkuvalla kasvatuksella, jos ensin ei ole tehty päätehakkuuta, Ollila selventää.
Nyt hakattavilla alueilla kasvaa pääasiassa vanhaa kuusta, joka varjostaa metsää niin, ettei se voi uudistua. Lisäksi Ollilan mukaan kuusia ovat tuhonneet kirjanpainaja ja runkoa alhaalta päin lahottava sienitauti maannousema.
Tarkoitus onkin uudistaa metsää vaihtamalle puulajistoa. Paikalle istutetaan kotimaisia puulajeja, kuten mäntyä ja kuusta mutta myös lehtipuulajeja.
HAKKUITA VARTEN saadussa maisematyöluvassa on kuitenkin paljon ehtoja. Puita ei saa ensinnäkään kaataa lintujen pesimäaikana, joka on 1.4.–31.7.
Alueelta löytyy myös liito-oravan elinympäristöä, ketun tai mäyrän pesäkolo, kookas pöllön pönt 4tö ja lasten luontopolku, joita on varjeltava. Lisäksi hakkuualueita rajaavat rauhoitetut tai silmällä pidettävät kasvit kuten lahokaviosammal ja hentoneulajäkälä sekä uhanalaiset luontotyypit sarakorpi ja metsäkortekorpi. Myös puroa ja Velskolankoksen virtavesikohdetta on varottava.
– Näitä on velvollisuus noudattaa. Hakkuumäärät jäävät siksi pienemmiksi. Joudutaan käyttämään pienempiä koneita, Ollila toteaa.
Avohakkuukuviot sijoittuvat selänteen lakialueelle. Maisematyöluvassa todetaan, että hakkuiden maisemavaikutukset saattavat näkyä kauas.
Ollilan mukaan hakattavat metsäkuviot ovat pieniä, pinta-alaltaan hehtaarin molemmin puolin. Metsäpohja vaihtelee märästä maasta kuivaan kallioiseen kangakseen. Käytännössä alueella tullaan tekemään pienaukkohakkuita. Maisemaan ei jätetä seisomaan yksittäisiä isoja puita vaan puuryhmiä.
– Jatkuvan kasvatuksen periaatteellakin pienaukkohakkuita joudutaan tekemään. Missä kuusi valtaa alaa, ei siellä juuri muu puusto menesty, Ollila toteaa.
Espoon seurakunnat omisti 1900-luvun alussa Velskolan alueelta 150 hehtaaria metsää. Vuonna 2004 siitä liitettiin noin 50 hehtaaria Nuuksion kansallispuistoon metsähallituksen kanssa tehdyllä maanvaihtosopimuksella. Lisäksi vuonna 2020 noin 50 hehtaaria suojeltiin 20 vuodeksi METSO-ohjelman kautta.
Ilmoita asiavirheestä
