Suot ovat maamme alkuperäisintä luontoa. Alkujaan peräti kolmannes maamme pinta-alasta on ollut suota. Soista kuitenkin yli puolet on ojitettu pääasiassa metsän kasvun lisäämiseksi.
Monen muun seurakunnan tavoin Saarijärven seurakunta omistaa paljon metsää. Se on pyrkinyt tekemään vapaaehtoista metsien suojelua mahdollisimman paljon. Noin 35 hehtaarin laajuinen, aikoinaan ojitettu Viitalamminsuo ei kuitenkaan kelvannut suojeltavaksi. Suosta ei ollut seurakunnan talouden kannalta mitään hyötyä. Alueen vesistöihin sillä oli taas negatiivisia vaikutuksia.
– Aloimmekin pohtia, olisiko kyseinen suoalue jotenkin mahdollista ennallistaa alkuperäiseen kuntoonsa, kertoo Saarijärven seurakunnan talouspäällikkö Emilia Jalomäki.
Apuun löytyi Hiilipörssi Oy, joka toteuttaa soiden ennallistamista. Rahoitus siihen tulee joko yrityksiltä, julkisorganisaatioilta tai yksityisiltä kansalaisilta. Motiivina rahoittajilla ovat luontoarvot ja ilmastohaittojen vähentäminen.
– Otimme vuonna 2020 Hiilipörssiin yhteyttä ja lähdimme viemään asiaa eteenpäin. He tulivat tutustumaan suoalueeseen ja sitten lähdettiin tekemään sopimusta. Kirkkoneuvostomme oli yksimielisesti ennallistamisen kannalla, Jalomäki kertoo.
Hauska sattuma oli se, että seurakunnan omistaman suoalueen ennallistamisen rahoittajaksi löytyi arvomaailmaltaan hyvinkin läheinen toimija.
– Suomen Partiolaiset ry kompensoi tällä lentopäästönsä, jotka syntyivät, kun 900 partiolaista matkusti Etelä-Koreaan kansainväliselle suurleirille.
Jalomäki kannustaa muitakin seurakuntia harkitsemaan soiden ennallistamista Hiilipörssin kanssa.
– Ympäristöhyödyn lisäksi tämä on myös loistava tapa saada pisteitä ympäristödiplomiin. Hankkeen aikana syntyi yhteisöllisyyttäkin, koska erityisesti vesitalous kiinnostaa monia paikallisia ja mökkiläisiä.
SAARIJÄRVEN SEURAKUNNAN metsätyöryhmän puheenjohtaja Jussi Halttunen pitää talousmetsäksi kelpaamattoman alueen palauttamista luonnontilan järkevänä tekona. Seurakunta sai Viitalamminsuolle ilmaisen ennallistuksen ja hieman tuloakin energiapuusta. Samalla tehtiin erittäin konkreettinen ympäristöteko.
– Tällaisia ojitettuja suoalueita on Suomessa paljon. Aikoinaan oltiin optimistisia, ajateltiin että kyllä suollekin voi syntyä metsää, Halttunen toteaa.
Hänen mukaansa takavuosien metsänojitusbuumi on aiheuttanut vesistöissä paljon ongelmia. Vesistöt ovat liettyneet ja veden laatu järvissä huonontunut.
– Myös tulvariskit ovat lisääntyneet, koska suot ovat pidätelleet tulvia.
Halttunen on sitä mieltä, että sinänsä tärkeiden metsätulojen ohella seurakunnan pitää ajatella myös ympäristö- ja virkistysarvoja.
– Ei toiminta voi olla pelkästään kovaa metsätalousbisnestä. Seurakunnalta odotetaan monenlaista vastuullisuutta.
Helmikuun lopussa Saarijärven seurakunnan kirkkoneuvosto päätti hakea Viitalamminsuon alueelle Keski-Suomen ELY-keskukselta ennallistamissopimuksen mukaisesti yksityismaan suojelusopimusta.
HIILIPÖRSSI OY:N asiantuntija Risto Sulkava on mielissään siitä, kuinka hyvin yhteistyö Saarijärven seurakunnan kanssa sujui. Asioita helpotti se, että seurakunta omistaa koko Viitalamminsuon.
– Ennallistamisen keskeinen ongelma on pirstoutunut maanomistusrakenne. Onkin hankala löytää kokonaista suoallasta, jonka pystyisi hyvin ennallistamaan. Jos yhdellä suolla on kymmenen maanomistajaa, niin silloin onnistumisen mahdollisuus on pieni, Sulkava sanoo.
Sulkava suosittelee lämpimästi muillekin seurakunnille soiden ennallistamista. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että prosessi ei ole kovinkaan nopea.
– Ennen kuin sopimus ennallistamisesta päästään tekemään, niin on monenlaista pohjatyötä. Vuosi on prosessille minimiaika, yleensä menee parikin.
Sulkava muistuttaa siitä, että suon palautuminenkaan ei tapahdu nopeasti. Puhutaan aina vuosikymmenistä.
– Toki jo muutamassa vuodessa suolinnut palaavat ja vesi puhdistuu, eli saadaan aikaan paljon näkyvää parannusta.
Lue myös:
”Paljon puhutaan suojelusta, mutta metsä voi olla myös hengellinen paikka”
Esitys metsien suojelusta jäi pöydälle Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa
Ilmoita asiavirheestä