Kirkon virka- ja työehtosopimus on irtisanottu, ja se päättyy 28. helmikuuta. Neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitettiin 15. tammikuuta. Sopimus koskee noin 20 000 palkansaajaa.
Neuvotteluissa pääsopijoina ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kirkon alan unioni, Kirkon alat ja Kirkon työmarkkinalaitos.
– Osapuolten välillä on vaihdettu tavoitepaperit. Niitä käydään lävitse, kertoo JUKOn edustaman AKI-liitot ry:n toiminnanjohtaja Jussi Junni.
AKI-liitot on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton yhteinen työmarkkinajärjestö.
Junnin mukaan neuvotteluissa on yhteistä tahtoa saada neuvottelut valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Nyt neuvotellaan kerran viikossa, myöhemmin kahdesti viikossa ja loppuvaiheessa kokonaisia päiviä.
– JUKOn puolesta tavoitellaan ratkaisua, joka turvaisi ostovoimaa. Yle julkaisi tiedon, että ostovoiman osalta ollaan 4 prosenttia jäljessä vuoden 2021 tasosta. Haluamme, että päästään edes sille tasolle.
Ihan itsessään jo vastuukysymykset ovat niin isoja, että niistä pitäisi saada palkanlisää.
Viime neuvottelukierroksella kirkon sektorin palkkoja korotettiin enemmän kuin muualla eli 10 prosenttia, kun muuten palkkoja korotettiin 6 prosenttia. Sillä haluttiin kuroa umpeen eroa kuntasektorin palkkoihin.
– Meidän näkökulmasta 4 prosenttia suurempi korotus on parantanut kirkon vetovoimaa ja lisännyt työvoiman pitovoimaa. Mutta se ei vielä riitä. Kunta-alan palkkaohjelma korottaa vuosina 2025–2027 vielä 3 prosenttia enemmän kuin muilla, Junni sanoo.
JUKOLLA ON neuvotteluissa myös muita keskeisiä tavoitekokonaisuuksia, kuten palkkausjärjestelmän parempi ja joustavampi toiminta, kuormittavaksi koetusta leirityöstä saatavat korvaukset ja kolmantena päivystyksistä saatavat korvaukset.
– Leirityön vaatimus on lisääntynyt. Tuntuu että on vaikea saada työntekijöitä lähtemään leirille. Ihan itsessään jo vastuukysymykset ovat niin isoja, että niistä pitäisi saada palkanlisää. Toinen on työaikakorvaus. Leirillä ollaan työajatta työssä. Siitä saatavia muutamia vapaapäiviä ei koeta riittäväksi korvaukseksi.
Päivystyskäytäntöjä puolestaan seurakunnissa on erilaisia. Niihin voi liittyä lähtövelvollisuus hätätilanteissa, mikä tuottaa ongelmia vaikkapa lastenhoidon hankkimisen suhteen, jos lähdöstä ei saa korvausta.
KIRKON SEKTORIN työehtosopimuksista neuvoteltaessa havahdutaan aina kysymään, onko kirkon työntekijöillä mahdollisuutta lakkoilla.
Junnin mukaan työsuhteessa olevilla on mahdollisuus käyttää kaikkia työtaistelukeinoja. Viranhaltijoille sen sijaan vain täysi lakko on sallittua, mutta niin, että kirkkolain mukaiset hengellisen työn tehtävät pitäisi hoitaa. Kokouksista ja tilastoinnista voisi siis lakkoilla.
– Tässä tosin viitataan lakiin, joka on kumottu vuonna 1993. Meidän näkemys on, ettei tämä hengellistä työtä koskeva rajoitus enää voi pitää paikkaansa, Junni toteaa.
Junnin mukaan asiaa voitaisiin testata käytännön tilanteessa, jos ajaudutaan työtaisteluun. Lakkovaroitusta ei kuitenkaan näissä neuvotteluissa ole annettu 40 vuoteen.
AKI-LIITOILLA ON meneillään työehtosopimusneuvottelut Kristillisten järjestöjen osalta. Näiden sopimus päättyi 31.1. ja neuvottelut alkoivat joulukuussa. Näissä neuvotteluissa palkansaajia edustavat AKI-liitot ja Kirkon alat sekä työnantajia Palvelualojen työnantajat PALTA.
Junnin mukaan neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä, mutta palkkaratkaisuista ei ole päästy vielä keskustelemaan. Syynä on hallituksen ajama vientivetoinen palkkamalli ja se, että ensin odotellaan saadaanko teknologiapuolelle työehtosopimusta.
– Ennusteeni on, että muutama viikko lakkoillaan teknologia-alalla, sitten tulee neuvottelutulos. Siitä saadaan pelimerkkejä kristillisten järjestöjen neuvotteluihin.
Ilmoita asiavirheestä