”Hae meille kirkkoherraksi, me sinua odotetaan”, laulaa mieheltä kuulostava ääni pianon säestyksellä. Videon taustalla näkyy kesäisiä kuvia Janakkalan seurakunnasta.

Laulaja jatkaa: ”Henkilöstötaidot sinulla hallussa on, hallinto, talous, korvaamattomia, seurakuntatyön kokemusta, sitä vaaditaan.”

Videon on tehnyt Janakkalan seurakunnan viestintäasiantuntija Maria Penttinen tekoälyn avulla.

Ehkä se on osaltaan innostanut hakemaan virkaa. Janakkalan seurakunnan kirkkoherraksi haki poikkeuksellisen monta eli kuusi virkaan kelpoista hakijaa.

Tammikuun alussa hakijat kohtasivat paneelikeskustelussa Janakkalan kirkossa. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin kirkkovaltuusto valitsee välillisessä vaalissa käsityksensä mukaan parhaan ehdokkaan.

Janakkalassa kirkkovaltuustolla on mistä valita. Kaikkialla tilanne ei ole näin hyvä. Esimerkiksi Oulun hiippakunnassa hakijoita on useimmiten paljon vähemmän, aina ei yhtään.

Viime vuonna hiippakunnassa oli 12 kirkkoherranviran täyttöprosessia. Kolmessa eri virantäytössä ensimmäisellä kierroksella ei ollut yhtään hakijaa. Neljä kertaa virkaa haki vain kaksi henkilöä.

Kolmessa eri virantäytössä ensimmäisellä kierroksella ei ollut yhtään hakijaa.

Tässä suhteessa vaikein tilanne on kuitenkin Porvoon hiippakunnassa, jossa oli viime vuonna viisi kirkkoherranvirkaa auki. Niihin oli yhteensä kolme hakijaa. Kahden viran hakuaikaa jatkettiin toisella hakuajalla, mutta siltikään ei löytynyt hakijoita.

Hiippakunnan notaarin Linus Stråhlmanin mukaan tämä on Porvoon hiippakunnassa normaali tilanne.

LAPUAN HIIPPAKUNNAN piispan teologinen sihteeri ja pappien rekrytoinnista vastaava Jaakko Antila muistuttaa, etteivät hakijamäärät ole yksiselitteisiä. Osalla hakijoista ei ole virkaan vaadittavaa kelpoisuutta, mutta he ovat hakeneet esimerkiksi säilyttääkseen työttömyysturvan. Osa puolestaan vetää hakupaperit pois prosessin ollessa vielä kesken.

Esimerkiksi Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirkaa haki alun perin kuusi henkilöä, joista yhdellä ei ollut pappisoikeuksia Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Muista viidestä hakijasta kolme peruutti hakemuksensa ennen vaalia.

Viidestä hakijasta kolme peruutti hakemuksensa ennen vaalia.

– Katsantokannasta riippuen voi sanoa, että kirkkoherran virkaa haki kuusi henkilöä, tai että seurakuntaneuvosto pääsi valitsemaan kahden ehdokkaan välillä, Antila sanoo.

Lapuan hiippakunnassa oli viime vuonna kahdeksan avointa kirkkoherran virkaa. Viranhakijoiden kelpoisuudesta tai määrästä kertoo se, että niistä seitsemän kertaa virka laitettiin uudestaan haettavaksi, tai hakuaikaa jatkettiin. Vain Kurikassa hakuaikaa ei jatkettu tai virkaa laitettu uudestaan auki. Siellä kirkkovaltuusto valitsi virkaan Jani Latva-Nikkolan.

Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen Turun arkkihiippakunnasta kertoo hakijamäärien pienentyneen.

– Meillä oli aikaisemmin harvinaista, että on vain yksi hakija, Järvinen sanoo.

Viime vuonna sekä Kokemäen että Nousiaisten seurakuntien kirkkoherran virkaa haki yksi henkilö.

Helsingin hiippakunnassa oli viime vuonna auki yksi kirkkoherran virka.

Myrskylän seurakunnassa avoinna olleeseen kirkkoherran virkaan oli kaksi hakijaa. Ensimmäisellä kierroksella heistä kumpikaan ei täyttänyt viran kielivaatimusta ruotsin osalta. Myrskylän seurakunta on virallisesti kaksikielinen.

Kun virka julistettiin uudestaan haettavaksi, vain yksi henkilö haki sitä, eikä hänkään täyttänyt kielivaatimusta. Virka on nyt täytetty väliaikaisesti vuoden 2025 loppuun.

AKI-liitot ry:n toiminnanjohtaja Jussi Junnin mukaan myös ammattiliitossa on se tuntuma, että kirkkoherranvirkoihin on yhä vaikeampi löytää hakijoita.

– Tämä pätee erityisesti pieniin maaseutuseurakuntiin. Pääkaupunkiseudulla ei ainakaan vielä ole tätä ongelmaa, Junni sanoo.

Tässä suhteessa esimerkiksi käy Espoon hiippakunta. Viime vuonna siellä järjestettiin kaksi kirkkoherran vaalia, joista toiseen oli kahdeksan ja toiseen neljä hakijaa.

Valtaosassa hiippakuntia todellisuus on kuitenkin toinen. Junnin mukaan vähenevien hakijamäärien taustalla on useampia tekijöitä, joista isoimmat ovat julkisoikeudelliseen virkaan kuuluva vastuu ja työmäärä.

– Kirkkoherran pitäisi hallita hallinnollisen ja hengellisen työn lisäksi alueet, joihin hänellä ei ole koulutusta, esimerkiksi omaisuuden hoito, joihin kuuluvat kiinteistöt ja metsät. Varsinkaan pienissä seurakunnissa ei ole mahdollista palkata koulutettua henkilökuntaa hoitamaan edellä mainittuja asioita.

Janakkalan seurakunnan kirkkoherran virkaan hakevien paneelikeskustelussa yksi kysymys koski sitä, missä he itse katsovat olevansa parhaita. Vastauksissa nousivat esille liturgia, ihmisten kohtaaminen, toimitukset ja kriisitilanteet. Yksikään ehdokkaista ei sanonut olevansa parhaimmillaan hallinnossa tai omaisuuden hoidossa.

Jussi Junnin mukaan keskisuurissa ja suurissa seurakunnissa sekä seurakuntayhtymissä tilanne on helpompi, kun kirkkoherra voi keskittyä enemmän hengelliseen työhön.

– Työn vaativuutta ei pystytä kompensoimaan pelkästään palkalla, vaan tarvittaisiin isompia rakenteellisia muutoksia. Pienten seurakuntien tilanteeseen ei ole tulossa helpotusta, sillä valtaosa niistä on alueella, jossa väestö vähenee entisestään.

– Aina paras vaihtoehto ei ole sekään, että kolme pientä ja köyhää seurakuntaa liittyy yhteen.

Rakennemuutos tavalla tai toisella on Junnin mielestä väistämätön. Yhtä mallia hänen mukaansa ei ole siihen, miten se tulisi tehdä.

– Joka tapauksessa rakenteelliset muutokset vievät vuosikausia niihin kuuluvan lainsäädännön muutosten takia.

Ennen suuria rakenteellisia muutoksia paras vaihtoehto Junnin mielestä on, että seurakunnat hakevat yhteistyömalleja yli seurakuntarajojen. Yhteistyön voimistamiseen hän peräänkuuluttaa apua myös tuomiokapituleista.

Yhteistyön voimistamiseen Jussi Junni peräänkuuluttaa apua myös tuomiokapituleista.

– Joissakin pienemmissä seurakunnissa tehdään jo yhteistyötä seurakuntahrajojen yli esimerkiksi talousasioissa, Junni sanoo.

Näin tapahtuu esimerkiksi Posion ja Taivalkosken seurakunnissa.

Junni muistuttaa myös siitä, että on olemassa isoja yhteishankkeita kuten Lukkari-verkkosivustot ja it-yhteistyö, joilla on onnistuttu ylittämään seurakuntarajoja.

– Ne helpottavat myös kirkkoherrojen työtä, niin ettei heidän tarvitse keksiä pyörää aina uudestaan.

Ilmoita asiavirheestä