Kotimaa on kasvanut ajan virrassa, mutta tehtävä on yhä sama

Näin ajat muuttuvat. Kuvassa Kotimaan kansilehti joulukuussa 1905 ja tulevan helmikuun 2025 Kotimaan kansi. Kuva: Kotimaa

Nyt tammikuun alussa ilmestyi kautta aikojen ensimmäinen Kotimaan aikakauslehti. Vaikka paljon on muuttunut, lehti on kuitenkin edelleenkin sama media, joka aloitti ilmestymisensä näytenumerona 30.12.1905.

Kotimaa perustettiin 119 vuotta sitten siksi, että Suomessa elettiin ennen näkemätöntä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti kuohuvaa aikaa. Myös kirkon asemaan kohdistui kritiikkiä, jollaiseen ei ollut aikaisemmin totuttu. Joukko pappeja ja maallikoita halusi saada aikaan ”kristikansan oman äänenkannattajan”, kristillis-yhteiskunnallisen sanomalehden. Sen piti seurata Jumalan valtakunnan työtä Suomessa ja ulkomailla. Samalla sen piti olla puoluepoliittisesti riippumaton, mutta yhteiskunnallisesti aktiivinen.

Säännöllisemmin Kotimaa alkoi ilmestyä vuoden 1906 aikana. Se ilmestyi kolme kertaa viikossa aina vuoteen 1914 saakka, jolloin se syttyneen maailmansodan vuoksi muutettiin kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi.

Suomen itsenäistyttyä oli lehdessä pyrkimystä muuttaa se perustamisaikojen idean mukaisesti kuusi kertaa viikossa ilmestyväksi sanomalehdeksi. Aikeista huolimatta lehti kuitenkin ilmestyi koko maailmansotien välisen ajan kaksi kertaa viikossa. Lehden sivumäärä sen sijaan kasvoi, ollen vuosisadan alkuvuosien nelisivuisiin lehtiin verrattuna usein kuusisivuinen. Ajoittain julkaistiin jopa yli 10-sivuisia lehtiä.

1920-luvun lopulla luovuttiin lehdessä kokonaan fraktuuran käytöstä ja painokirjaimet olivat siitä eteenpäin ainoastaan nykyisinkin käytössä olevaa latinalaista kirjaimistoa eli antiikvaa. Kirjasinlajin muutoksen ohella lehdessä muutettiin merkittävästi myös sen taittoa. Myös lehden kuvitus alkoi lisääntyä oleellisesti. Tämäkin oli oman aikansa seuraamista.

MYÖS LEHDISTÖLLE vaikeiden sotavuosien kautta tultiin Kotimaassakin 1940- ja 1950-luvuille, jolloin yya-aikana uudella tavalla asemoitunut suomalainen sisä- ja ulkopolitiikka sekä kiihtyvä teollistuminen ja kaupungistuminen alkoivat asettaa kirkolle jälleen uusia kysymyksiä. Esimerkiksi uskonnonopetuksesta kannettiin paljon huolta. Kirkon työmuodot alkoivat laajentua. Kotimaa käsitteli kirkon ja yhteiskunnan kehitystä alkuperäisen näkynsä mukaisesti uutisissaan, pääkirjoituksissaan, kolumneissaan ja muissakin juttutyypeissään. Ilmestymistiheytenä jatkui kaksi kertaa viikossa.

1960-luvulle tultaessa lehden sivumäärä jälleen kasvoi. Sen sijaan toimitus pysyi pitkään melko pienenä, vuosikymmenien ajan noin kuusihenkisenä. Joukko kasvoi vasta 1970-luvulta alkaen suuremmaksi. Vaihtuvuuttakin oli, koska kirkon viestinnässä työmahdollisuuksia tuli lisää. Kotimaa ilmestyi kolme kertaa viikossa.

1960- ja 1980-luvuille sattuivat myös Kotimaan levikkikehityksen huippuvuodet. Käyrä oli laskeva–nouseva: kun levikki vuonna 1966 oli noin 73 000, laski se hieman polveilevasti vuoteen 1977 mennessä alle 64 000:een. Sen jälkeen se taas nousi, saavuttaen 1980-luvun alkuvuosina kaikkien aikojen huippunsa: joinakin vuosina noin 80 000 tilaajaa. Vasta vuosikymmenen lopussa mentiin 70 000:n alle. Sittemmin 1990-luvun alussa levikkiin vaikuttivat lama ja eräät muut tekijät.

Vuonna 1988 ilmestyi Kotimaan pääkirjoitusten alle kirjoittajan nimi.

LEHTI MUUTTUI vuonna 1990 jälleen kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi, joskin Espoon Seurakuntasanomat oli jonkin aikaa sen ”kolmas” viikkonumero. Kerran viikossa ilmestyvän Kotimaan aika alkoi 1993. Samalla vuosikymmenellä alkoi myös värikuvien aika lehdessä.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen yleistynyt internet, erilaiset verkkojulkaisut ja varsinkin sosiaalinen media ovat olleet kaikille perinteisille sanomalehdille haasteellinen tekijä. Levikit ovat edelleen pienentyneet, samalla kun uutis- ja muuta aineistoa on siirretty myös verkkoon ja haettu sieltä mahdollisimman toimivaa ansaintalogiikkaa.

Hyvinä vuosina lähes 20 henkeen kasvanut Kotimaan toimitus alkoi 2000-luvun alun jälkeen jälleen pienentyä. Kotimaan ensimmäiset verkkouutissivut avattiin vuonna 2006. Erinäisten vaiheiden jälkeen verkkosivusto on vakiintunut nykyiseksi kotimaa.fi
-uutissivustoksi.

Vuoden 2025 alusta on alkanut Kotimaan lähes 120-vuotisen taipaleen uusin vaihe. Aikakauslehti tuo kerran kuukaudessa tilaajille ajankohtais- ja lukemistopaketin. Nykyaikaisen uutisvirran kattavaan seuraamiseen kuukausijulkaisua ei tietenkään ole tarkoitettu. Suurin osa kotimaalaisista uutisista onkin nyt enimmäkseen maksullisella Kotimaa.fi-uutissivustolla. Siellä julkaistaan käytännössä myös kaikki aikakauslehdeksi muuttuneen Kotimaan uutis- ja lukemistosisältö.

Vaikka aikaa on kulunut pian 120 vuotta ja vaikka moni asia mediassa on mullistunut, Kotimaan perustehtävän kirkollisista ja yhteiskunnallisista asioista kertovana uutis- ja ajankohtaismediana voidaan sanoa pysyneen samana. 1900-luvun alussa sille annettu tehtävä on koeteltu ja edelleen ajankohtainen.

Lähteet: Eino Murtorinne & Markku Heikkilä: Kotimaa 1905–1980 (Kirjapaja 1980). Johanna Sumiala-Seppänen: Kaksi Kotimaata: Kotimaa kristillis-yhteiskunnallisena sanomalehtenä ja mediatalona 1980–2005 (Kirjapaja 2005).

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkolla on maailman tärkein sanoma, joka ei saisi hautautua riitelyn alle, sanoo Nousiaisten tuore kirkkoherra Jarno Johansson
Seuraava artikkeli”Tämä on paras ymmärrykseni ja tulkintani siitä, mitä uskon opetustemme, kirjoitustemme ja Pyhän Hengen haluavan meille sanoa”, kommentoi Trumpia puhutellut piispa Budde

Ei näytettäviä viestejä