Valkoisesta kuplasta poistuminen teki hyvää, sanoo teologian tohtori Mari-Anna Stålnacke. Hän opetti lukuvuoden 2022–2023 teologiaa Mekane Yesus -kirkon seminaarissa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Stålnacke osallistui Felm Theology -ohjelmaan, jossa teologian tohtoreita lähetetään vuodeksi opettamaan yhteistyökirkkojen teologisiin seminaareihin.
– Opetin maisteritason opiskelijoille muun muassa kontekstuaalista kristillistä etiikkaa.
Hän kertoo alkuun miettineensä, että miten ihmeessä hän eurooppalaisena valkoisena naisena voisi opettaa Etiopiassa mitään kontekstiin liittyvää.
– Päädyin opettamaan etiikkaa sekä akateemisella tasolla että opiskelijoiden omassa kontekstissa, hengellisellä tasolla.
Stålnacke teetätti paritöinä esitykset paikallisista eettisistä ongelmista, esimerkiksi moniavioisuudesta.
– Osallistutin heidät itse eettiseen pohdintaan kokemusasiantuntijoina. Opettajana pyrin käyttämään metodeja, joissa ei korosteta niinkään ulkoa oppimista, vaan omaa ajattelua sekä ryhmässä työskentelyä.
Mekane Yesus -kirkko on maailman suurin luterilainen kirkko, siihen kuuluu yli kymmenen miljoonaa jäsentä.
Kirkon tavoitteena on, että noin viiden vuoden kuluttua sillä olisi riittävästi etiopialaisia teologian tohtoreita, jotka voisivat itse vastata maansa kirkon pappien koulutuksesta.
Mekane Yesus -kirkon teologinen seminaari eroaa suomalaisten yliopistojen teologisista tiedekunnista muun muassa siinä mielessä, että kaikki seminaarin opiskelijat suuntautuvat seurakuntatiin.
Opetustilanteet aloitetaan rukouksella.
– Opetustilanteet aloitetaan rukouksella. Onnistuin heti alussa luomaan opiskelijoihin luottamusta sillä, että aloitin oppituntini hartaudella, Stålnacke kertoo.
Etiopiassa vietetyn vuoden aikana vahvistui käsitys siitä, että tärkeä osa lähetystyötä on paikallisten kirkkojen teologisen koulutuksen tukeminen.
– Esimerkiksi Etiopiaan ei kannata lähettää Suomesta pappeja, paikalliset ovat hyviä pappeja. Sen sijaan teologista koulutusta kannattaa vahvistaa. Muuten erilaisille ääripainotuksille saattaa syntyä liikaa tilaa.
Entä mitä vuosi Addis Abebassa opetti opettajalle?
– Täällä Euroopassa sekä Yhdysvalloissa ajatellaan, että ollaan teologian ydinmailla. Etiopiassa teologian länsikeskeisyys ja valkoiset jeesuskuvat alkoivat ärsyttää, Stålnacke sanoo.
valkoiset jeesuskuvat alkoivat ärsyttää.
SUOMEN LÄHETYSSEURAN ensimmäiset stipendiaatit Josia Mufeti ja Abisai Shejavali tulivat Suomeen 62 vuotta sitten Namibiasta, silloisesta Lounais-Afrikasta. He opiskelivat teologiaa.
Namibialainen Thomas Shivute oli ensimmäinen Suomessa teologian tohtoriksi väitellyt stipendiaatti. Sittemmin Shivutesta tuli kirkkonsa johtava piispa.
Lähetysseuralla on ollut vuosikymmenten aikana yhteensä 475 stipendiaattia, joista vähän yli puolet teologeja. Monista muistakin stipendiaateista on tullut kirkkojensa johtajia. Yksi heistä on Munib Younan, joka toimi Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon piispana sekä Luterilaisen maailmanliiton puheenjohtajana.
Lähetysseuran stipendiaatit tulivat ensimmäisinä vuosina Suomeen opiskelemaan. Sitten huomattiin, että on hyödyllisempää opiskella mahdollisimman lähellä omaa kotimaata kuin opetella toisella puolella maapalloa uusi kieli ja ilmasto.
– Vuonna 2022 juhlistimme Lähetysseuran stipendiaattiohjelman 60-vuotisjuhlaa. Samalla päädyimme siihen, että emme enää tue omia stipendiaatteja, vaan osallistumme Luterilaisen maailmanliiton (LML) stipendiaattiohjelmaan, Lähetysseurassa stipendiaattityöstä vastaava erityisasiantuntija Katri Härkönen sanoo.
TASAN SATA VUOTTA SITTEN eli vuonna 1925 vietettiin Suomen Lähetysseuran työntekijöiden kouluttamien ensimmäisten namibialaisten pappien pappisvihkimystä Pohjois-Namibiassa, silloisella Ambomaalla.
Lähetysseura tukee vuosittain Luterilaisen maailmanliiton stipendiaattiohjelmaa noin 100 000 eurolla ja muuta kirkkojen työntekijäkoulutusta noin 500 000 eurolla. Lisäksi koulutukseen on osoitettu yhteensä neljä työntekijää.
– LML:n stipendiaattiohjelman tavoitteena on, että kirkkoja palvelevat hyvin koulutetut työntekijät. Koulutuksensa kautta he ovat saaneet välineitä vastuulliseen, Kristus-keskeisen teologian harjoittamiseen, Katariina Kiilunen sanoo. Hän työskentelee Genevessä LML:n ohjelmajohtajana vastaten muun muassa koulutuksen kehittämisestä.
Luterilaisella maailmanliitolla on yhteensä noin 200 stipendiaattia, joista 55 on aloittanut opinnot tänä vuonna. Koulutuksen tukeminen tavoittaa kuitenkin paljon laajemman joukon muun muassa kirkkojen lyhytkurssien kautta.
– Kirkon kasvun ja olemassaolon kannalta tasokas teologinen koulutus on avainkysymys, Kiilunen sanoo.
Valtaosa stipendiaateista on kotoisin Aasian ja Afrikan maista, mutta jonkin verran heitä on myös Latinalaisesta Amerikasta ja Euroopasta, muun muassa Virosta ja Unkarista.
LUTERILAISEN MAAILMANLIITON kaikki 150 jäsenkirkkoa voivat hakea stipendiohjelmaan pääsyä. Edellytyksenä hakemusten käsittelylle on, että hakijoista on ainakin 40 prosenttia naisia ja 20 prosenttia nuoria.
– Jos kirkko lähettää hakemuksen, jossa on vain kaksi mieshakijaa, sitä ei oteta edes käsittelyyn, Katariina Kiilunen sanoo.
Luterilaisen maailmanliiton stipendiohjelmaa on kehitetty viime vuosina muun muassa siten, että eri maiden stipendiaateille tarjotaan mahdollisuus tavata toisiaan sekä kasvotusten että verkkoalustan kautta.
Toinen uusi asia stipendiohjelmassa on johtajuuskoulutuksen tarjoaminen stipendiaateille. Koulutukseen sisältyy henkilökohtainen mentorointi.
– Se on ollut opiskelijoille valtavan hyvä kokemus. Ulkopuolisen mentoroijan kanssa opiskelija uskaltaa puhua asioista, joista ei välttämättä oman kirkkonsa työntekijän kanssa puhuisi, Katariina Kiilunen sanoo.
Katri Härkönen kertoo, että kaikki LML:n stipendiohjelmassa käyttämät mentorit ovat toistaiseksi olleet Lähetysseuran työntekijöitä. Tavoitteena olisi löytää mentoreita esimerkiksi seurakuntien ja seurakuntayhtymien työntekijöistä.
Muitakin kehitystarpeita on.
– Viime vuosina eri maiden oppilaitoksista on noussut voimakas pyyntö siihen, että paikalliset teologisten seminaarien opettajat saisivat lisäkoulutusta pedagogisten taitojen kehittämisessä, Katri Härkönen kertoo.
Suomen Lähetysseuran työntekijä, teologian tohtori Jukka Helle työskentelee Hongkongissa. Haastatteluviikolla hän on pitänyt kahta eri kurssia opiskelijoille, joista toinen on otsikoitu Jeesuksen seuraaminen kaaoksessa.
– Kyseisen kurssin tavoitteena on käydä läpi miten selviytyä Jeesuksen seuraajana uhkien, muun muassa ilmastokriisin keskellä, Helle sanoo.
Viime vuodet Hongkongissa on eletty myös vuoden 2019 mellakoiden jälkeisiä aikoja. Niiden seurauksena maahan säädettiin kansallinen turvallisuuslaki. Tiukentuneen tilanteen takia maastamuutto on lisääntynyt.
Jukka Helteen mukaan kirkoilla ja teologisilla seminaareilla on ainakin vielä hyvä toiminnanvapaus. Hän toimii kolmatta vuotta Hongkongin luterilaisen teologisen seminaarin opettajana. Sitä ennen hän on työskennellyt pitkään Thaimaassa.
Hong Kongin luterilaisen teologisen seminaarin noin 80 päätoimisesta opiskelijasta valtaosa on Hongkongista tai manner-Kiinasta. Sen lisäksi opiskelijoita on muun muassa Myanmarista.
Päätoimisten opiskelijoiden lisäksi seminaarissa opiskelee vuosittain yli 200 lyhytkurssilaista. Tavoitteena on Helteen mukaan vahvistaa paikallisia vähemmistöasemassa olevia luterilaisia kirkkoja erityisesti Mekongin alueella eli Vietnamissa, Kambodzhassa, Laosissa, Thaimaassa ja Myanmarissa.
– Seminaarin vaikutus ulottuu kuitenkin luterilaista kirkkoa laajemmalle, pohjamme on ekumeeninen. Esimerkiksi myanmarilaisista opiskelijoista suurin osa on baptisteja.
HONGKONGIN LUTERILAINEN TEOLOGIEN SEMINAARI perustettiin vuonna 1913 manner-Kiinaan. Suomen Lähetysseura oli yksi perustajista. Seminaari siirrettiin Hongkongiin vuonna 1948, kun sen jatko manner-Kiinassa alkoi olla mahdotonta maan poliittisen tilanteen takia.
Hongkongissa ja Etiopiassa, niin kuin monessa muussakin maassa, teologinen koulutus on huomattavasti enemmän sidoksissa paikalliseen tai paikallisiin kirkkoihin kuin suomalaisissa yliopistoissa. Teologian opiskelijat opiskelevat kirkon töihin.
Hongkongissa se näkyy käytännössä muun muassa säännöllisinä aamuhartauksina.
– Opetus tähtää siihen, että kirkoille koulutetaan mahdollisimman hyviä työntekijöitä. Keskeisenä osana siihen kuuluu korkeatasoinen akateemisuus, Jukka Helle sanoo.
Koulutuksessa näkyy myös se, että opiskelijat tulevat eri protestanttisista kirkkokunnista.
– Opiskelijoita kannustetaan olemaan esimerkiksi hyviä baptisteja, ja samalla olemaan valmiita oppimaan muilta kirkoilta.
Ukrainan sota on Hongkongissa paljon pienempi uutinen kuin Euroopassa. Lähelläkin soditaan, esimerkiksi Myanmarissa tilanne on erittäin vaikea vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen.
Myös kirkkojen todellisuus on toinen kuin esimerkiksi Suomessa. Hongkongin yli seitsemästä miljoonasta asukkaasta noin kymmenesosa on kristittyjä, ja heistä luterilaisia on vain muutamia kymmeniä tuhansia.
Kirkkojen erilainen todellisuus vaikuttaa väistämättä myös teologiaan.
Kirkkojen erilainen todellisuus vaikuttaa väistämättä myös teologiaan.
– Siihen kuuluu vähemmistönä eläminen muiden uskontojen keskellä.
Helteen mukaan osalle hänen opiskelijoistaan tulee yllätyksenä se, että Aasiasta löytyy omaa aasialaisten teologien kirjoittamaa teologiaa. Myös Aasiassa teologia on pitkään painottunut länsimaalaiskeskeiseksi.
– Rohkaisen opiskelijoitani lukemaan aasialaisten teologien julkaisuja, kontekstuaalista teologiaa. Etsimään sitä mikä on paikallista, Raamatusta nousevaa teologiaa, Helle sanoo.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä