Kirkon alle haudatut vainajat ja puisten hautakammioiden lahoavat puuosat pilaavat sisäilmaa Tornion vuonna 1686 valmistuneessa barokkikirkossa.

Kirkon lattian alla on noin 120 muumioitunutta vainajaa 27 sukuhaudassa, jotka ovat kooltaan keskimäärin 2,5 metriä kertaa 2,5 metriä.

Vainajia on haudattu päällekkäin jopa neljään kerrokseen. Heistä tunnetuin on Tornion pormestari Peter Johan Pipping (1694–1766).

Osa sukuhaudoista on kivirakenteisia kammioita, mutta osa on rakennettu hirrestä. Vuosien saatossa hirret ovat kostuneet ja alkaneet mädäntyä. Se on synnyttänyt yläpuolisessa kirkkosalissa sisäilmaongelman.

HAUTAUSKÄYTÄNTÖ ON ollut hyvin yleinen ennen 1700-lukua rakennetuissa kirkossa, kertoo Torniojokilaakson museon johtaja Titta Kallio-Seppä.

– Siitä on sittemmin luovuttu muun muassa hajuhaittojen vuoksi.

Tornion kirkon alle ei ole saanut haudata vuoden 1818 jälkeen.

Muutama vuosi sitten Tornion kirkon sisäilmaongelmaa yritettiin ratkaista siten, että vainajat olisi siirretty kirkon alta ja haudattu kirkkomaahan, kertoo arkkitehti Ilpo Väisänen.

– Osa vainajista on kivisissä hautakammioissa, mutta ongelmallisia ovat maavaraiset, hirsirakenteiset kammiot, joiden rakenteet kostuvat, koska ne ovat lähellä pohjaveden pintaa, Väisänen sanoo.

Lisäksi kirkon yhdellä seinällä on Väisäsen mukaan voimakas kapilaari-ilmiö, joka nostaa pohjavettä kirkon matalaan ryömintätilaan.

Vanhojen rakennusten kunnostukseen erikoistunut Väisänen oli mukana työryhmässä, joka yritti ratkaista Tornion seurakunnan johdon kanssa kirkon sisäilmaongelmaa. Työryhmässä oli edustus myös Museovirastosta.

Vainajien ja puurakenteisen hautakammioiden poisto Tornion kirkon alta kilpistyi Väisäsen mukaan Museoviraston vastustukseen, joka vetosi muinaismuistolakiin.

OLEMME TÄSSÄ asiassa melko voimattomia, sanoo Tornion kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström.

Tornion hautausmaiden hoitaja Jukka Bomström pohtii, ovatko nykyihmiset herkempiä kuin vanha kansa.

– Vainajat ovat olleet siellä satoja vuosia eikä kukaan ole aikaisemmin valittanut, Bomström sanoo.

Nyt kirkossa saa olla töissä ja sisällä enintään kolme tuntia kerrallaan. Käyttörajoituksen asetti työsuojelupiiri.

– Lattiaa ei ole saatu tilkittyä ja kapseloitua niin hyvin, etteikö sieltä pääsisi kirkkosalin puolelle mikrobeja, kertoo Tornion seurakunnan kiinteistötyöntekijä Tarmo Pohjolainen.

Kirkon lattia otettiin penkkeineen ylös vuonna 1974. Kirkon alle asennettiin pitkittäin teräsbetonikannattimet, joiden päälle asennettiin uusi lattia mineraalivillaeristyksineen.

Samalla vähennettiin hautakammioiden yläpuolisten luukkujen määrää. Lattian alle pääsee kirkon sisältä enää kahdesta luukusta, joista toinen sijaitsee alttarialueella ja toinen asehuoneen käytävällä.

Vuonna 2005 lattia avattiin käytävien kohdalta. Lattian alta poistettiin arkeologin valvonnassa edellisessä remontissa jäänyttä rakennusjätettä ja roskaa sekä lahonnutta puutavaraa. Myös hirsien lahovaurioita korjattiin. Lisäksi pahoin maan sisälle peittynyttä sokkelia kaivettiin esille ja siihen tehtiin tuuletusaukot.

Lattian tiivistäminen ilmatiiviiksi on osoittautunut vaikeaksi.

– Tiivistäminen onnistuu betonilattia kohdalla, mutta vanhassa puukirkossa se on lähes mahdoton tehtävä. Joissakin vanhoissa kohteissa ryömintätila on alipaineistettu iv-kanavien avulla, Väisänen kertoo.

JO 20 VUOTTA Tornion seurakunnassa työskennellyt seurakuntamestari Anne Hallikainen kertoo käyttävänsä kirkossa ajoittain raitisilmamaskia.

– Minulta seurataan säännöllisesti keuhkojen tilaa puhallustestin avulla. Tänäänkin olin töissä kahdeksan tuntia, sillä kirkossa oli monta toimitusta, kuten yksi hautaus. Niistä ei voi olla pois. Toimitusten aikana en käytä raitisilmamaskia, Hallikainen kertoo.

Hän ei ole sairastunut huonon sisäilman vuoksi.

– Joskus on ollut kurkun karheutta. Astmaatikoille kirkko on hankala paikka. Muutamia sairastapauksia on sattunut, kun kirkkovieras on tullut huonovointiseksi. Pahimpia ovat kosteat kesäpäivät, jolloin kirkkosalissa on omituinen haju, Hallikainen sanoo.

Seurakunnan työntekijöistä osa välttelee tai viipyy kirkossa mahdollisimman vähän aikaa, koska se aiheuttaa heille oireita jopa puolessa tunnissa. Muutama työntekijä on sen vuoksi vaihtanut työpaikkaa toiseen seurakuntaan.

Seurakuntamestari Hallikainen esittelee kirkkosalin lattialla olevaa suurta kivilaatta, jonka alla on Hindriksonin sukuhauta. Hän epäilee, että kirkon sisäilmaongelma pahenee, jos sille ei tehdä mitään.

– Jossakin vaiheessa kirkko voi muuttua tiekirkoksi, jolloin seurakunnan tilaisuudet kielletään terveysvaaran vuoksi, Hallikainen arvelee.

Tornion kirkko on vuonna 1621 perustetun Tornion kaupungin vanhin rakennus. Kirkon ja sen vieressä seisovan tapulin rakensi liminkalainen kirkonrakentaja Matti Joosepinpoika Härmä.

Se on ainoa nykypäiviin säilynyt pohjalaismallinen tukipilarikirkko.

TORNIOLAISILLE KIRKON kosteusongelmat ovat tuttu aihe, paljastaa katugallup:

– Tornion kirkon kosteusongelma on surullinen asia, sanoo torniolainen Tuire Kuure.

– En käy kovin usein kirkossa, mutta huono sisäilma on täällä tunnettu asia, sanoo torniolainen Jussi Muotka.

– Itse en ole huonoa sisäilmaa kirkossa huomannut, kertoo torniolainen Juha Salmi.

– Kirkon huonosta sisäilmasta puhutaan yleisesti. Itse en ole sitä huomannut, sanoo Venäjältä vuonna 2006 Suomeen muuttanut Alise Lygo. Hän asuu nykyisin Torniossa.

– En ole oirehtinut kirkkosalissa, sillä käyn siellä niin harvoin, sanoo torniolainen Helena Vaari, joka osallistui kirkossa hautajaistilaisuuteen.

Sielu paremmassa turvassa kirkkohaudassa

• Ensimmäiset todisteet kirkkohaudoista ovat Suomessa 1200-luvulta. Ne kuuluivat kirkonmiehille. Pian hautaus kirkkoon tuli mahdolliseksi myös muille eliitin edustajille.
• Viimeistään 1700-luvun kuluessa tapa yleistyi Titta Kallio-Sepän mukaan alempienkin säätyjen keskuudessa. Tavasta luovuttiin 1800-luvun alkuvuosikymmeninä.
• Vainajan sielun uskottiin yleisesti olevan paremmassa turvassa, mikäli hänen hautapaikansa oli kirkon läheisyydessä tai sen katon alla. Näin etenkin, kun vaihtoehtona oli rauhattomaksi mielletty lepo epäsiistillä kirkkomaalla, jolla kotieläinten tiedettiin kaivavan esiin matalaan hautaan laskettujen vainajien jäännöksiä.

Oikaisu 7.2. klo 12.50: Tarmo Pohjolainen on kiinteistötyöntekijä, ei kiinteistöpäällikkö, kuten jutussa väitettiin. Korjattu myös sukunimi Pohjalaisesta Pohjolaiseksi.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä