Nuorten miesten uskonnollisuus on vuoden uskontouutinen

Kotimaa selvitti jälleen vuoden uskontouutista toimittajilta eri medioista.

Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Pauli Juusela nosti monen muun toimittajan tavoin vuoden uskontouutiseksi nuorten miesten ja naisten uskonnollisuudessa tapahtuneet muutokset.

– Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan nuoret miehet uskovat kristinuskon uskomuksiin nyt samanikäisiä naisia useammin. Tämä on poikkeuksellista, aiemmin tilanne on ollut toisinpäin, Juusela vastaa.

Horisontti-ohjelman toimittaja Hilkka Nevala nostaa myös vuoden uutiseksi nuorten naisten uskonnollisuuden romahtamisen.

– Kansainvälisestikin on huomattavaa, että nuoret naiset määrittelevät itsensä ateisteiksi nuoria miehiä useammin, Nevala sanoo.

Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen toteaa, että uutinen nuorten miesten uskonnollisuuden muutoksesta läpäisi journalismin kentän kautta maan. Ilmiöllä nähtiin olevan myös yhteiskunnallista merkitystä.

Kortelaisen mukaan Kuopion piispa Jari Jolkkonen teki Radio Dein ja Kotimaan toteuttamalla Piispan kyselytunnilla tärkeän huomion. Jolkkosen mukaan yliopiston ja kirkon tutkimustuloksia tarkasti lukemalla voi havaita, etteivät nuorten miesten arvot ole aiempiin vuosikymmeniin verrattuna liikkuneet juuri mihinkään. Nuoret naiset ovat vain liukuneet perinteisistä arvoista etäämmälle.

On vähän vaikea uskoa, että skisma olisi tällä taputeltu.

MTV:N UUTISAAMUN vastaava tuottaja Jouni Sipilä nosti toisena vuoden uskontouutisena kirkon ja sen lähetysjärjestöjen Kansanlähetyksen ja Sleyn kärjistyneet välit.

Järjestöjen antamien selvitysten jälkeen kolme piispaa, joukossa arkkipiispa Tapio Luoma, esittivät piispainkokouksessa eriävän mielipiteen. Sen mukaan piispainkokouksen olisi pitänyt lähettää esitys kirkolliskokoukseen kyseisten järjestöjen virallisen aseman purkamisesta.

– On vähän vaikea uskoa, että skisma olisi tällä taputeltu, Sipilä sanoo.

Rauhan Tervehdyksen päätoimittajalle Elsi Salovaaralle jäi mieleen sama piispankokous.

– Minusta oli hätkähdyttävää, että osa piispoista oli asiasta eri mieltä, ja he jättivät myös eriävän mielipiteen asiaan.

– Oman näkemyksen esiin tuominen on rehellistä. Tavallisen kansan silmissä arkkipiispa nähdään vielä koko kirkon kasvoina, sekin kasvatti eriävän näkemyksen painoarvoa, Salovaara sanoo.

Jo lähtökuopissa uutinen lähti lapasesta.

KALEVAN toimittaja Minna Akimo nostaa yhdeksi vuoden uskontouutiseksi barokkikonsertin.

Kirkkonummelainen koulu perui Händelin Messias-oratorion sen sisältämien uskonnollisten viitteiden vuoksi. Messias-oratorio perustuu Raamattuun, ja se kertoo Jeesuksen elämästä.

– Jo lähtökuopissa uutinen lähti lapasesta. Sosiaalinen media ja uutisvirta täyttyivät milloin kauhistelusta, milloin pöyristymisestä ja järkiperäiset kommentit tuppasivat jäädä tunnepitoisten kommenttien jalkoihin, Akimo sanoo.

– Opetushallituksen mukaan kouluille on annettu selkeät säännöt sille, miten uskonnollisia tilaisuuksia kouluissa voidaan järjestää.

Julkisuudessa barokkikonsertin perumista perusteltiin sillä, ettei tilaisuuden sisällöstä tiedottamiseen ollut tarpeeksi aikaa.

– Sen ei pitäisi olla yllätys, että 1600–1700-luvuilla sävelletty musiikki sisältää uskonnollisia viitteitä. Samalla ne ovat osa länsimaista rikasta kulttuurihistoriaa, jonka tunteminen ei ole pahitteeksi uskovaisille eikä uskonnottomille, Akimo sanoo.

KOTIMAAN toimittajan Tuija Pyhärannan mukaan vuoden mahdollisesti tärkein uskontouutinen tuli yllättäen joulukuun alussa. Sisällissodan runtelemassa Syyriassa valta vaihtui, kun kapinalliset valtasivat pääkaupunki Damaskoksen islamistisen Hayat Tahrir al-Sham-ryhmän (HTS) johdolla. YK, EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet HTS:n terroristijärjestöksi.

– Syyrialaiset ovat juhlineet Assadien puoli vuosisataa jatkuneen sorron päättymistä. Iloon sekoittuu kuitenkin pelkoa siitä, minkälainen hallinto Bashar al-Assadin hallinnon tilalle tulee. Erityisesti syytä pelkoon voi olla Syyrian vähemmistöillä. Syyrialaisista kristittyjä on noin kymmenen prosenttia, Pyhäranta toteaa.

Kotimaasta pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt julkaisupäällikkö Olli Seppälä nimeää vuoden uskontouutiseksi Yleisradion päätöksen säästösyihin vedoten lakkauttaa Horisontti-ohjelma.

Horisontti on ollut ainut laajalle yleisölle suunnattu uskontojournalistinen radio-ohjelma. Päätös herättää huolen ja kysymyksen pitkäjänteisen uskontojournalismin tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa, Seppälä sanoo.

Hänen mukaansa uskontojournalismia tarvitaan.

– Mutta riittääkö tekijöitä, löytyykö foorumeita. Tulevaisuus saattaa olla satunnaisten pistejuttujen ja -ohjelmien sekä yksittäisten toimittajien kiinnostuksen varassa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliMikkelin hiippakuntaan neljä uutta rovastia ja yksi director musices -arvonimi
Seuraava artikkeli”Kirkon palvelu­työ on aina viesti poliittisille päättäjille”, totesi arkki­piispa Diakonian ja kasvatuksen päivien avajaisissa

Ei näytettäviä viestejä