Kari Luumi napsauttaa kahvinkeittimen päälle ja kutsuu toimittajan keittiöön katsomaan maisemaa.
– Täältä kirkko parhaiten näkyy. Olen tuota risukkoa harventanut, että näkyisi vielä paremmin.
Ikkuna antaa viistosti kohti rantaa. Katse osuu ensin Rautjärven vanhan kirkon raunioihin. Jäljellä on vain kivijalka ja kirkon tornista pudonnut risti, joka on nyt pystytetty alttarin kohdalle.
Sen takana näkyy uuden kirkon hahmo. Katto on jo paikallaan. Kirkkoa ympäröivillä rakennustelineillä näkyy rakentaja kirkkaankeltaisessa haalarissaan. Peruskivi muurattiin elokuussa. Sen jälkeen työt ovat edenneet nopeasti.
Lähes koko elämänsä Rautjärven kirkon vieressä asunut Luumi on käynyt ottamassa kuvan työmaalta viikoittain. Niistä hän aikoo myöhemmin tehdä valokuvakirjan.
Luumille Rautjärven kirkko ehti olla lapsuuden kotikirkko, työpaikka ja lopulta myös eläkepäivien kotikirkko, kunnes kaksi vuotta sitten joulupäivänä kirkko tuhoutui tulipalossa.
– Yhtäkkiä kirkko on tuhkaa, eikä ihminen voi mitään.
JOULUAAMUNA 2022 Rautjärven kirkkoon oli kokoontunut kolmisenkymmentä seurakuntalaista. Joukossa olivat myös Kari Luumi ja hänen vaimonsa Marja-Leena Luumi sekä Marja-Leenan tytär ja tyttärentytär. Kari ja Marja-Leena istuivat kirkon takaosassa, nuoriso urkuparvella.
Toimitusvuorossa oli aluekappalainen Timo Kälviäinen. Jumalanpalvelus eteni tavallisesti, kunnes Kälviäinen keskeytti saarnansa. Hän kertoi, että kirkko palaa, ja kehotti kaikki poistumaan rauhallisesti.
Kun Kari Luumi käänsi katseensa kohti eteistä, hän näki savun nousevan oven alta. Hän ja Marja-Leena poistuivat kirkon sivuovesta.
Pihassa näky oli lohduton. Liekit löivät tornissa kellotapulin tasalla. Muilta kirkossa olleilta Luumit kuulivat, että toisen sivuoven ja sakariston oven edessä oli ollut naruja. Ne antoivat kuitenkin periksi niin, että alitse pääsi kulkemaan.
Sitten iski hätä. Nuorisoa ei näkynyt missään. Oliko urkuparvella ollut jotain, mikä estää poistumisen? Kului minuutteja, kunnes kadonneet löytyivät toiselta puolen kirkkoa. He olivat poistuneet eri ovesta.
Kun palokunta pääsi aloittamaan sammutustyöt, oli tuli levinnyt jo kirkkosalin puolelle. Kari Luumista tehtävä näytti lähes mahdottomalta.
– Oli kuin olisi katsonut pikkupoikaa pissaamassa. Vettä meni kyllä liekkeihin, mutta se varmaan höyrystyi ennen kuin kerkesi palavaan materiaaliin.
Pian paikalle tuli myös poliisi. Luumiakin jututettiin ja kyseltiin havainnoista. Jo joulupäivänä poliisi kertoi epäilevänsä, että palo oli tahallaan sytytetty.
Lopulta tutkinnassa ainoa epäilty oli vuonna 1945 syntynyt paikkakuntalainen mies. Hänet löydettiin samana päivänä kotitilansa pihasta kuolleena.
RAUTJÄRVELLÄ KIRKOT ovat palaneet ennenkin. Ensimmäisellä kerralla venäläiset sytyttivät kirkon pikkuvihan alussa 1741. Toisen kerran kirkko paloi heti nälkävuosien jälkeen 1872. Syttymissyystä ei ole varmaa tietoa.
Viimeisin, arkkitehti A. J. Janssonin suunnittelema tasavartinen ristikirkko, valmistui 1881. Se ehti seistä Rautjärven rannassa yli 140 vuotta. Istumapaikkoja kirkossa oli 1 200.
Kari Luumin, 75, ensimmäiset muistikuvat kirkosta ovat kirkkokäynneistä isovanhempiensa kanssa. Pitkien saarnojen aikana hän saattoi käydä penkille pitkäkseen ja painaa päänsä ukin tai mummin syliin.
Myöhemmin Luumi istui sisaruksineen yleensä urkuparvella. Siellä he saivat kanttorilta pieniä tehtäviä.
Kun Luumi sitten valmistui teologisesta, määrättiin nuorelle papille ensimmäiseksi virkapaikaksi yksipappisen Rautjärven seurakunnan vt. kirkkoherran paikka.
Välillä Luumi ehti työskennellä muutaman vuoden Lappeenrannassa, kunnes 1980-luvun taitteessa Rautjärvelle etsittiin jälleen uutta kirkkoherraa.
– Täältä tuli lähetystö Lappeenrantaan sanomaan, että nyt tulet kotiisi. Voiko sen selvempää kutsua saada.
Ja niin Luumi muutti takaisin Rautjärven kirkonmäelle, tällä kertaa pappilaan. Eläkkeelle hän jäi samasta virasta vuonna 2013.
Rautjärven seutu on ehtinyt muuttua Kari Luumin elämän aikana paljon. Nyt alueella toimiva seurakunta on maantieteellisesti suurempi, mutta väkimäärältään pienempi kuin Luumin lapsuudessa.
Ensin Simpeleen seurakunta liitettiin Rautjärven seurakuntaan vuonna 1999. Kunnat oli liitetty yhteen jo 1970-luvulla. Sitten Rautjärven seurakunta liitettiin Ruokolahden seurakuntaan vuonna 2019.
Ruokolahden seurakunnassa jäseniä on noin 5 700. Heistä Rautjärven kirkon alueella asuu tuhatkunta.
Rakenteilla olevan Rautjärven uuden kirkon lisäksi seurakunnalla on kaksi kirkkoa, toinen Ruokolahdella ja toinen Simpeleellä.
Luumi muistaa ajat, jolloin Rautjärvellä järjestettiin viikoittaisten jumalanpalvelusten lisäksi lukuisia kinkeri- ja lähetyspiirejä.
Nykyään Ruokolahden seurakunta järjestää viikoittain jumalanpalveluksen Ruokolahden ja Simpeleen kirkoissa sekä kerran kuussa ja juhlapyhinä Rautjärven kirkonmäellä. Lisäksi Luumi on järjestänyt vapaaehtoisena sanajumalanpalveluksia kerran kuussa. Kirkon palon jälkeen tilaksi on saatu kotiseutuyhdistyksen talo Pitäjäntupa.
Mekin olimme uhreja. Se oli tuhopoltto ja selvästi suunnattu kirkkoa vastaan.
RUOKOLAHDEN kirkkoherralle Leena Haakanalle joulupäivä 2022 oli merkitty vapaaksi. Hän istui aamulla keittiön pöydän ääressä lapsenlapsi sylissään, kun puhelu tuli.
Myöhemmin Haakana on ajatellut, että vapaapäivä oli johdatusta. Hän ei ollut kiinni muissa tehtävissä vaan pääsi heti lähtemään kirkolle.
Joulupäivästä Haakana muistaa tukahduttavan kuumuuden ja shokin. Tapaninpäivänä ei ollut enää kuuma vaan päinvastoin hyvin kylmä.
Savuavien raunioiden edustalla järjestettiin tapaninpäivänä suruhartaus, johon osallistui viisisataa ihmistä.
Paikalla oli tuolloin myös SPR:n kriisityöntekijöitä. Seurakunnan omista työntekijöistä ei Haakanan mukaan oikein ollut muiden auttajiksi.
– Mekin olimme uhreja. Se oli tuhopoltto ja selvästi suunnattu kirkkoa vastaan.
Suru yhdisti seurakuntaa. Menetys nousi Haakanan mukaan esiin jokaisessa seurakunnan tilaisuudessa vielä pitkään palon jälkeen.
Vähitellen katseet ovat kuitenkin kääntyneet kohti tulevaa. Aina on Rautjärvelle kirkon palon jälkeen rakennettu uusi kirkko, ja niin päätettiin tehdä tälläkin kertaa.
Uusi kirkko oli puheissa jo uuden, vasta valitun kirkkovaltuuston järjestäytyessä tammikuussa 2023. Kirkkoneuvosto perusti ensitöikseen työryhmän kartoittamaan toiveita kirkosta.
Vakuutuspäätös runsaan neljän miljoonan euron korvauksesta tuli kesällä. Sen jälkeen päätös rakentamisesta voitiin tehdä virallisesti.
Uuden kirkon rakentaminen on Haakanan mielestä ollut parasta surunhoitoa.
– Tässä on näkynyt koko seurakunnan alueen tahto pitää huolta Rautjärven aseman alueesta. Aluetta ei haluttu jättää ilman kirkkoa.
KIRKON RAKENTAMISELLA Rautjärvelle on symbolista arvoa, mutta kirkolle on seurakunnassa Haakanan mukaan myös todellinen tarve. Sitä tullaan käyttämään ainakin hautaan siunaamisiin ja säännöllisen jumalanpalveluselämän ylläpitoon.
– Kyllä me ihan tosissamme harkitsemme myös sitä, voisiko siellä olla jotain uutta. Se on nyt maantieteellisesti aika keskellä meidän aluetta.
Kirkon on suunnitellut arkkitehti Teemu Kiiveri. Hän otti palon jälkeen yhteyttä seurakuntaan ja ehdotti, että voisi hahmotella luonnoksen kirkosta diplomityönään.
Ideoita ja ajatuksia suunnittelun pohjaksi on kerätty niin seurakuntalaisilta, työntekijöiltä kuin niiltä sidosryhmiltä, jotka kirkkoa voisivat tulevaisuudessa käyttää.
Muodoltaan kapeaan ja korkeaan kirkkoon tulee urkuparvi mukaan lukien istumapaikkoja noin sadalle hengelle. Lisäksi alakerroksessa on pieni seurakuntasali.
Alttaritauluna on suuri kaari-ikkuna, joka antaa järvelle.
– Semmoista maisemaa ei vanhasta kirkosta ollut, vaikka sekin oli hienolla paikalla. Sisäpuolelta näki järvelle vain sakastista.
Kirkkotekstiileiksi seurakunnan varastosta löytyivät Ruokolahden maa- ja kotitalousnaisten vuonna 1979 lahjoittamat tekstiilit, jotka aikanaan jäivät lähes tyystin käyttämättä. Niitä täydentämään ja muokkaamaan on lupautunut seurakunnan alueella asuvia käsityöalan ammattilaisia.
– Kankaat ovat hyvälaatuisia ja värit ovat vahvat. Se on myös ajan hengen mukaista, että kierrätetään vanhaa ja kunnioitetaan käsityöperinnettä.
Uuden kirkon rakentamiseksi oli suunnitteilla myös kansalaiskeräys. Sen olisi järjestänyt Rautjärven kotiseutuyhdistys.
Siihen ei kuitenkaan saatu poliisihallitukselta lupaa. Syynä on vuonna 2019 voimaan tullut arpajaislaki, jonka mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko tai mikään muukaan taho ei saa kerätä kirkolle rahaa muuhun kuin diakoniatyöhön.
Se harmittaa Rautjärvellä. Suunnitteilla oli erityisesti myyjäisiä ja ehkä konserttikin kirkon hyväksi.
– Tämä on minusta hyvin kummallinen asia, ettei oman kotikirkon rakentamiseen saa kerätä, Kari Luumi sanoo.
Keräyksellä olisi ollut rahallista arvoaan suurempi merkitys. Se olisi ollut tapa kanavoida ihmisten auttamisen halua.
RAUTJÄRVEN KIRKON portin pielessä seisoo postilaatikko, jonka sisällä on vieraskirja. Kari Luumi vei kirjan sinne pian keväällä 2023.
Kansilehdellä ohjeistetaan kirjoittamaan kirjaan muistoja, rukouksia tai muuta mieleen nousevaa. Ensimmäisillä sivuilla merkintöjä on päivittäin.
”Vihkikirkosta enää jäljellä rappuset, jolla ovat vanhemmat sekä me itse seisoneet kuvattavina.”
”Monet perhejuhlat, niin iloiset kuin surullisetkin, on tällä mäellä vietetty. Kaunista kotikirkkoa kaivaten.”
Joku kirjoittaa aattohartaudesta jouluna 2022: ”Kirkko oli täysi ja oli harras ja kaunis tunnelma.”
Tulipaloa seuranneina viikkoina väkeä kävi raunioilla Kari Luumin mukaan jonoksi asti.
– Aina kun menin siitä ohitse, kävin postilaatikolla tai ulkoiluttamassa koiraa, niin joku vinkkasi luokseen. Itkettiin ja käytiin asiaa lävitse.
Aina kun menin siitä ohitse, joku vinkkasi luokseen.
Itkettiin ja käytiin asiaa lävitse.
Luumi kertoo ottaneensa tuolloin yhteyttä seurakuntaan ja pyytäneensä apua. Hän toivoi, että seurakunta olisi lähettänyt kirkolle päivystäjäksi työntekijän tai koulutetun vapaaehtoisen.
Leena Haakana toteaa, että joulun pyhien aikaan moni työntekijä oli lomillaan. Lisäksi kirkon tuhopoltto oli kriisi myös seurakunnan työntekijöille. Oli huolehdittava oman väen jaksamisesta.
– Kari Luumi sai varmasti vuosikymmeniä seurakunnassa työskennelleenä ja alueella asuvana eniten paikallisia yhteydenottoja, ja haluan kiittää häntä hyvästä sielunhoitotyöstä, Haakana sanoo.
Sekin Luumia mietityttänyt, miksi raunioista ei yritetty etsiä pelastettavaa. Kaivuri kävi raunioilla niiden vielä savutessa.
Haakana kertoo, että kaivurin avulla raunioista etsittiin mahdollisia palopesäkkeitä. Se oli välttämätöntä, jotta tapaninpäivän suruhartaus voitiin järjestää.
Lisäksi palo oli niin voimakas, ettei etsittävää ollut. Kirkonkellotkin sulivat.
Raivaustöissä raunioista löytyi ehtoollismalja, muutama pikari ja viimeisen kolehdin sulaneet kolikot. Ne ovat nyt esillä Rautjärven kotiseutumuseossa.
Uuteen kirkkoon vanhasta kirkosta saadaan todennäköisesti vain hiiltyneistä hirsistä tehty risti. Se tulee alttari-ikkunan yläpuolelle.
LUUMIEN MIELISTÄ kirkon palo ei ole vielä kadonnut. Varsinkin alkuaikoina kuva palavasta kirkosta nousi Kari Luumin mieleen aina leivinhuunia sytyttäessä.
Marja-Leena Luumille on tullut tavaksi tarkistaa uuteen kirkkoon mennessään ensimmäisenä poistumisteiden sijainti.
Lähiseudun hienoissa, suurissa puukirkoissa käydessään Kari Luumi on miettinyt, ymmärtävätkö niiden alueilla asuvat ihmiset, miten onnekkaita ovat.
Jälkikäteen Luumia on harmittanut, ettei hän yrittänyt pelastaa palavasta kirkosta irtaimistoa. Jos olisi tullut sakariston kautta ulos ja napannut matkaan sylillisen kirkkotekstiilejä. Tai jos olisi hakenut alttarilta Raamatun ja ehtoollishopeita.
Tuossa hetkessä mielessä oli kuitenkin päällimmäisenä se, että ihmiset pääsevät ulos.
Jäljelle jäivät vain virsikirjat, joita kirkosta paenneilla seurakuntalaisilla oli ollut käsissään.
Luumi toivoo, että kirkossa mietittäisiin tulipalojen jälkihoitoa. Hänestä olisi tärkeää, että palaneen kirkon luona olisi joku päivystämässä.
– Sitä varten kirkolle tullaan. Sielunhoito on ykkösasia.
Lisäksi Luumin mielestä olisi hyvä laatia yhteinen ohjeistus siihen, miten raunioita käsitellään ja mitä niistä voidaan etsiä.
Joulukirkkoon 2025 päästään kokoontumaan todennäköisesti Rautjärven uuteen kirkkoon.
LÄHESTYVÄÄN JOULUUN Luumi valmistautuu kaikesta huolimatta rauhallisin mielin. Tärkeintä joulunvietossa ovat yhdessäolo ja aattohartaus.
Tänä jouluna Luumit lähtevät jouluksi Kuusamoon. Jo vuoden päästä joulukirkkoon päästään kokoontumaan todennäköisesti Rautjärven uuteen kirkkoon. Kirkon vihkiminen on suunniteltu elokuulle.
Kari Luumi kertoo huomanneensa, että uudella kirkolla on suuri merkitys niillekin paikkakuntalaisille, jotka eivät kovin aktiivisesti kirkon penkkejä kuluta.
Kun Luumi talvisodan alkamisen muistopäivänä kokoontui tutun äijäporukan kanssa nuotiolle kuusen juurelle, nousi kirkko puheisiin.
– Vähän jokainen kyseli, mitä mieltä olen uudesta kirkosta. Itse he sanoivat, että se on hienon muotoinen ja hyvällä paikalla. Uusi kirkko on riemun aihe.
Nyt kirkonmäellä ei enää käydä vain suremassa mennyttä vaan myös katsomassa uutta. Kirkon portilla vieraskirjassa viimeisin merkintä on lokakuulta:
”Hienoa nähdä myös uusi kirkko harjakorkeudessa. Tsemppiä rakentajille ahkerointiin.”
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä