Turun tai ainakin Lounais-Suomen kautta läntinen kristinusko joskus tuhannen vuotta sitten alkoi tulla Suomeen. Asiaan liittyy myös Suomen tiettävästi vanhimman kirkon kivijalan ja ympäröivän vanhan kalmiston jäänteiden löytyminen Kaarinan Ravattulasta, Aurajoen partaalta.
Tämän kirkon ja sen ympäristön vaiheita on arkeologian väitöskirjassaan Ravattulan Ristimäki selvittänyt Turun yliopiston tutkija Juha Ruohonen.
Ravattulan Ristimäki muodostaa Ruohosen tutkimuksen mukaan toistaiseksi täysin ainutlaatuisen tutkimuksellisen kokonaisuuden Suomessa. Löytynyttä kirkkoa voidaan yksiselitteisesti pitää vanhimpana tiedossa olevana kirkkorakennuksen jäännöksenä maassamme.
Kirkko on Ruohomäen mukaan Suomeen rakennettujen seurakunnallisten kirkkojen ensimmäisen sukupolven edustaja. Se on ollut matalan luonnonkivisen perustuksen päälle pystytetty hirsistä tehty kirkko. Pienessä kirkossa on ollut kirkkosali ja sen itäpuolella matalampi kuori. Samantyyppisiä kapeakuorisia kirkkoja on tavattu muuallakin Pohjois-Euroopassa.
ESINE- JA RADIOHIILIAJOITUKSEN perusteella Ravattulan kirkko on pystytetty pian 1100-luvun puolenvälin jälkeen, viimeistään 1170-luvulla. Asialla olivat ne paikallisyhteisöt, jotka 1100-luvulla alkoivat haudata vainajiaan tulevan kirkon läheisyyteen – seurakunnaksi järjestäytyvä yhteisö tarvitsi sakraalitilan kirkollisia toimituksia varten. Kirkkomaan, sen kiviaidan ja seurakuntakirkon ylläpito kuului paikallisille talonpojille.
1100-luvun varhaisista seurakunnista ja seutukirkoista on tutkimuksen mukaan esitetty näkemyksiä jo yli vuosisadan ajan, mutta todisteet ovat ennen Ravattulan kirkon löytymistä puuttuneet.
Kirkon ja sen kalmiston käytön Ruohonen arvioi päättyneen 1200-luvun alkuvuosikymmehnien aikana. Silloin luotiin jo laajempaa pitäjänseurakuntien verkostoa.
Ravattulan kirkko ei Ruohosen mukaan ole ollut ainoa 1100-luvun kirkollinen rakennusjäännös. Vertailuaineiston perusteella tiiviisti asuttuihin ja vauraisiin Aurajoki-, Raisionjoki- ja Ruskojokilaaksoihin voidaan hänen mukaansa määrittää kattava pienten seurakuntien kirkkoverkosto. Se oli Ruohosen mukaan tiheä ja alueellisesti kattava. Järjestelmä olisi ulottunut rautakauden loppuun ajoittuvan asutuksen ydinalueille.
Varsinais-Suomen kristillistyminen ja seurakunnallinen kronologia eteni Ruohosen mukaan siten, että vuosilukuina voidaan hahmotella seuraavat vaiheet: 1) Kristinuskoon tutustuminen 950–1050, 2) Lähetystyö 1050–1150/1175, 3) Varhaiset seurakunnat 1150/1175–1225 ja 4) Laajat pitäjänseurakunnat 1225/1250–.
Ruohosen mukaan Ravattulan kaivaukset ja tehdyt havainnot täydentävät aikaisempaa kuvaa 1100- ja 1200-lukujen hautauksista. Kirkonjäännös todistaa esimerkiksi, ettei Aurajokilaaksossa siirrytty 1200-luvun alussa hautaamaan vainajia suoraan vanhoista talokalmistoista pitäjänkirkkojen kirkkomaille, vaan kehitystä edelsi pienemmistä kirkollisista kokonaisuuksista koostuva yhteisöllinen vaihe.
AURAJOKILAAKSON JA sen lähiseutujen kaltaisia varhaisten seurakuntien ja kirkkojen verkostoja voidaan tämän tutkimuksen mukaan olettaa olleen myös nykyisen Turun ympäristön ulkopuolella muualla lounaisessa Suomessa.
Juha Ruohosen arkeologinen tutkimus tukee mielenkiintoisella ja uusia kysymyksiä herättävällä tavalla myös Suomen keskiajan kirkkohistoriallista tutkimusta.
Kirkollisten olojen nopea organisoituminen 1100-luvun loppupuoliskolla tukeekin Ruohosen mukaan niin kutsutun ensimmäisen ristiretken luonnetta valtapoliittisena järjestelynä, jolloin kirkollinen ja maallinen hallinto ulotettiin nykyisen Suomen alueelle.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä