Eräässä kertomuskokoelmassaan Leo Tolstoi toisinti venäläisen kansansadun, missä virkaintoinen piispa seilaa suurella järvellä. Piispa kiertää tarkistamassa valtakuntansa uskonpuhtautta ja kuuliaisuutta.

Erään saaren rannalla piispa törmää kolmeen vanhukseen, jotka hurskaudestaan huolimatta eivät tunne uskonoppia eivätkä lausu edes Isä meidän -rukousta oikein. Piispa nuhtelee erakot, takoo rukoukset kovettuneisiin päihin ja lähtee uudelleen ulapalle.

Kun merenselkää on tovi kiidetty, joutuu piispa hieraisemaan silmiään: vanhukset kulkevat vettä pitkin laivaa kohti. Nöyrin mielin he kävelevät veden pinnalla, kunnes saavuttavat laivan ja kysyvät, voisiko piispa vielä kerrata Isä meidän -rukouksesta yhden kohdan. Häkeltynyt piispa polvistuu ja pyytää siunausta sysimiltään veljiltä.

TARINA ON opettavainen tänäkin päivänä. Ennen kaikkea se herättää kysymyksen siitä, kuinka joustavaa kristinusko osaa, ja ennen kaikkea saa olla? Mikä mahtuu kristillisyyden piirin, mikä uhkaa sitä?

Jännite löytyy jo Augustinuksen ”henki vai kirjain” -pohdinnasta ja oikeastaan jo Raamatun lakisuhteesta. Se laki, josta meidät on vapautettu, on samalla se laki, josta ei katoa pieninkään piirto. Emme tietenkään ole lain, vaan armon alaisia, mutta silti armo tekee meistä laille kuuliaisia. Lain yöstä on tullut armon valaisemaa, mutta poistaako valo lain, vai kirkastaako se sen?

Juuri suhde lakiin tai tässä tapauksessa alleviivatummin oikeaan oppiin, tekee kristinuskosta elastisen tai kankean. Ja se määrittää sen, miten elävä vesi voi virrata aikain halki.

Kirkot ovat historian aikana silloin tällöin kunnostautuneet kilpaurheilumaisella innolla siinä, mikä aatevirtaus tai teoria on milloinkin julistettu oikealle opille uhaksi. Kansanuskoa on halki maiden ja mantereiden häivytetty ja kilpaileviksi koetut perinteet lakaistu kirkonlattioiden alle.

Yhä edelleen voi törmätä yllättäviin näkemyksiin siitä, mikä tapa, ajatus tai uskomus ei mukamas sovi yhteen kristinuskon kanssa.

Välillä on vaikea nähdä, mikä raittiin kristillisyyden uhaksi koetuissa asioissa todella uhkaa, jos pohtii vaikkapa metallimusiikkia tai joogaa. Välillä kysymykset ovat kinkkisempiä. Esimerkiksi: Sley kertoo, että yksi sen ja Japanin evankelis-luterilaisen kirkon yhteistyön kariuttaneita syitä oli se, että JELC:issä ei tarpeeksi selkeästi tuomittu esi-isien kunnioittamista kotona esi-isien alttareilla.

HISTORIASSA OLEMME kristikuntana menettäneet paljon sulkiessamme oven yllättäviltä ajattelijoilta ja uskon ulkorakenteita kalisuttavilta ajatuksilta. Tilanteet eivät ole mutkattomia, mutta demonisointia tulisi välttää.

Se, millaiseen notkeuteen kykenemme tulevaisuudessa, määrittää sen tuleeko kirkosta vapaana liitävä lintu vai seinää päin jumittava robotti-imuri.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!