Lähes joka kolmas suomalainen ajattelee, etteivät maahanmuuttajat voi koskaan tulla suomalaisiksi.

Tämä käy ilmi Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön Gallup Ecclesiastica 2024 -kyselystä. Neljän vuoden välein toteutettavassa kyselyssä selvitettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa rasististen väitteiden kannatusta.

Aineiston perusteella rasistiset asenteet ovat Suomessa melko yleisiä.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista lähes puolet (49 prosenttia) on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että ihmiskunta on jakaantunut selkeästi toisistaan erottuviin ryhmiin muuttumattomien ominaisuuksien perusteella.

Noin joka kuudes ajattelee, että ihmisryhmät voidaan arvottaa ylempi- tai alempiarvoisiksi muuttumattomien kykyjen ja ominaisuuksien perusteella.

Ja noin joka seitsemäs ajattelee, että pysyviltä ominaisuuksiltaan eroavien ihmisryhmien keskinäinen sekoittuminen tulisi estää.

Gallup Ecclesiastica 2024 -kyselyyn vastasi 4 162 yli 18-vuohtiasta suomalaista. Otos on väestöllisesti edustava.

Tutkimuksen tuloksia ei rasismiväitteiden osalta ole toistaiseksi julkaistu. Niitä kuitenkin esiteltiin tällä viikolla järjestetyssä Kirkon ihmisoikeusfoorumissa.

KIRKON TUTKIMUS ja koulutus -yksikön tutkija Veli-Matti Salminen kertoo, että analyysin perusteella rasistisia ajatuksia on muita enemmän miehillä, vanhemmissa ikäluokissa, vähemmän koulutetuilla, erilaisiin etnisiin, poliittisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin identifioituvilla sekä perussuomalaisten kannattajilla.

Miesten osalta vanhempien ikäluokkien lisäksi erottuu myös nuorten alle 30-vuotiaiden ikäluokka. Tämä kytkeytyy Salmisen mukaan paljon esillä olleeseen havaintoon konservatismin noususta nuorten miesten keskuudessa.

Kirkon näkökulmasta hätkähdyttävää on se, että rasistinen ajattelu kytkeytyy lisäksi tiettyihin kristillisiin identiteetteihin.

”Uskovaksi” itsensä määrittelevillä rasistisia asenteita oli Salmisen mukaan jonkin verran muita enemmän, ja ”uudestisyntyneillä kristityillä” sekä ”uskonnollisilla konservatiiveilla” selvästi muita enemmän.

Lähes joka kolmas suomalainen on sitä mieltä, että yhteiskunnan ja kulttuurin tulisi rakentua luonnollisille hierarkioille ihmisryhmien ja sukupuolten välillä.

”Kristityksi” tai ”luterilaiseksi” identifioituvat eivät eronneet rasististen asenteiden osalta muusta väestöstä.

RASISTISTEN VÄITTEIDEN lisäksi Gallup Ecclesiastica 2024 -kyselyn vastaajille esitettiin myös niin sanottuja kulttuurirasistisia väitteitä.

Kulttuurirasismilla tarkoitetaan ajattelutapaa, jossa jotkin kulttuurit nähdään toisia arvokkaampina ja toisiin kulttuureihin liitetyt stereotypiat määrittävät herkästi koko kulttuuria.

Tällaista ajattelua ilmentävien väitteiden kannatus on Suomessa vielä huomattavasti kovaa rasismia yleisempää.

Kyselyn perusteella lähes joka kolmas suomalainen on sitä mieltä, että yhteiskunnan ja kulttuurin tulisi rakentua luonnollisille hierarkioille ihmisryhmien ja sukupuolten välillä.

Yhtä moni ajattelee, että kulttuurien välillä on laadullisia eroja, eivätkä kaikki kulttuurit ole yhtä arvokkaita.

Lähes puolet ajattelee, että yhteiskunnassa olisi syytä tukeutua nykyistä enemmän länsimaisen kulttuurin vanhoihin arvoihin ja henkisiin perinteisiin.

Selvästi yli puolet (58 prosenttia) on sitä mieltä, että kansallista kulttuuria tulisi suojella globaaleja vaikutteita vastaan.

SAMAT KULTTUURIRASISTISET väitteet esitettiin niin ikään tänä vuonna toteutetuissa Kirkon työntekijäkyselyssä ja Kirkon luottamushenkilökyselyssä.

Tulosten mukaan kulttuurirasististen ajatusten kannatus on kirkon työntekijöiden keskuudessa vähäisempää kuin väestössä keskimäärin. Sen sijaan kirkon luottamushenkilöillä tällaisia ajatuksia on hieman koko väestön keskiarvoa enemmän.

Kirkkohallituksessa maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyöstä vastaavaa asiantuntijaa Ulla Siirtoa kyselyissä ilmi tulleet asenteet huolestuttavat.

Nyt saatujen tulosten perusteella ei voi päätellä mitään muutoksesta. Siirto kuitenkin toteaa, että muissa tutkimuksissa asenteiden koventuminen on tullut ilmi.

EU:n Perusoikeusvirasto julkaisi hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan muslimien kohtaama syrjintä ja rasismi Euroopassa on jyrkässä kasvussa. Eniten syrjintää koettiin Itävallassa, Saksassa ja Suomessa.

Poliisiammattikorkeakoulu puolestaan kertoi, että poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä nousi viime vuonna lähes kolmanneksen vuoteen 2022 verrattuna. Epäillyistä rikoksista valtaosassa motiivi liittyi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan.

Meillä kaikilla on rasistisia ajatuksia.

Nyt kerätyssä aineistossa hämmentävää on Ulla Siirron mielestä rasististen asenteiden kytkeytyminen uskonnollisiin identiteetteihin.

– Aiemmassa tutkimuksessa uskovaiset ovat erottuneet muita myötämielisempinä maahanmuuttajia kohtaan. On myös ajateltu, että konservatiiviset kristityt ovat vieraanvaraisia. Onko sitten niin, että kuitenkin halutaan suojella omaa, eikä toisen hyväksyminen olekaan ehdotonta, hän pohtii.

Siirto toteaa, etteivät vastaajat itse välttämättä miellä asenteitaan rasistisiksi. Hänen mielestään on kuitenkin selvää, että esimerkiksi kokonaisten kulttuurien arvottaminen toisia huonommiksi on pohjimmiltaan rasistinen ajatus.

– Olemme sokeita sille, mikä länsimaisessa kulttuurissa on huonosti. Esimerkiksi vanhusten kohtelussa meillä olisi paljon opittavaa Lähi-idän kulttuureista. Kaikissa kulttuureissa on vaihtelua.

Rasismin kitkemiseksi tärkeä askel on omien rasististen ajatusten tunnistaminen.

– Meillä kaikilla on rasistisia ajatuksia, vaikka emme miellä niitä alkuun rasistiseksi. Niiden tunnistaminen on koko elämän mittainen matka. Kristityn elämään kuuluu jatkuva parannuksen teko tässäkin asiassa.

KIRKKOHALLITUS TEKEE rasisminvastaista työtä erilaisten neuvottelukuntien, uskonnollisten yhteisöjen yhteistyön, koulutusten ja oppaiden kautta. Siirron mukaan myös seurakunnissa toimitaan eri tavoin rasismia vastaan.

Pelkkä tieto ei riitä rasististen asenteiden voittamiseen, vaan siihen tarvitaan Siirron mukaan erityisesti uskallusta kohdata itselle vieraita ja tutustua heihin.

– Vuorovaikutuksessa tätä oppii. Oppiminen vaatii myös sitä, että antaa itselleen mahdollisuuden erehtyä. Erehdystä voi aina pyytää anteeksi.

Kirkkohallitus ei osallistu hallituksen rasisminvastaiseen kampanjaan

Kirkkohallituksessa on tänä syksynä selvitetty sitoutumista hallituksen rasisminvastaiseen Me puhumme teoin -kampanjaan. Selvityksen yhteydessä on valmisteltu sitoumukseen liittyvä toimenpideohjelma, joka sisältää konkreettisia toimia rasismiin puuttumiseksi ja sen vähentämiseksi kirkossa.

Sitoumus ei kuitenkaan edennyt suunnittelua pidemmälle. Kirkkohallituksen johtoryhmä linjasi, ettei se vie asiaa täysistunnon päätettäväksi.

Kansliapäällikön erityisavustaja Elina Hellqvist sanoo, että monet teemat sitoumuksessa ovat sellaisia, joita Kirkkohallituksessa jo tehdään.

– Sitoumus ei toisi mitään uutta Kirkkohallituksen työhön ja toimintaan, eikä Kirkkohallituksella ole mandaattia liittyä kampanjaan tuomiokapitulien ja seurakuntien puolesta.

Yhtenä syynä päätökseen on myös Kirkkohallituksen muutoshanke ja siihen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut.

Hellqvistin mukaan on aivan selvää, että kirkko toimii rasismia vastaan. Tästä kertovat muun muassa arkkipiispa Tapio Luoman lausunnot siitä, että rasismi on syntiä ja kristillisen ihmiskäsityksen vastaista.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä