Joulun lähestyessä voisimme itse kukin panostaa siihen, että yrittäisimme ymmärtää myös niitä mielipiteitä, jotka poikkeavat omistamme. Mielipiteiden tulkinnassa hyväntahtoisuus ei olisi lainkaan huono lähtökohta. Ymmärtäminen ei aina tarkoita hyväksymistä, mutta se osoittaa toisen mielipiteen arvostamista. Samalla on selvää, että kaikkea ei tarvitse hyväksyä ja tietyt käyttäytymisen normit tulee aina olla. Nämä tavat toimia eivät poissulje toisiaan. Maailman tilanteen ollessa hyvin rauhaton on yhtenäisyys erityisen tärkeää.

Kansanedustaja Mika Lintilä Lestijoki-lehden kolumnissa 20.11.

Viestintä on kuin luterilainen saarna, jossa ohjataan kohti parempaa tulevaisuutta, mutta synnin osuus on suuri ja armon osuus pieni. Ehkä niin onkin tarkoitus. Kaipaan analyyttisempaa, liberaalimpaa ja perustelevampaa keskustelua, joka ei toki saa kaihtaa konflikteja. Medialukutaidon lisäksi elämänvaatimuksiin tulisi kuulua väittelytaito ja huumori.

Toimittaja Risto Pikkupeura Iijokiseudun kolumnissa 21.11.

Uskonnot ovat joukkoneuroosi. Kun ihminen ei tiedä mitä tehdä, jumalanpalveluksessa tehdään edes jotain. Ortodoksinen kirkko komeine toimituksineen vastaa neuroosien tarpeeseeni, luterilainen arvojen tarpeisiini. Neuroosit ovat täysin väheksytty asia. Ne kannattaa vain suunnata järkevään paikkaan. Kiitos Taivaan isä neurooseistani, ne ovat auttaneet usein tilanteissa, joissa ei ole ollut muuta vastausta.

Toimittaja Tuomas Enbuske Kirkko ja kaupungissa 21.11.